Sunnuntaikorvaus on kirjattu lainsäädäntöön ja miksiköhän?
No täällä eritoten adventistien palstalla hyökätään sapattinäkemystä vastaan todeten myös se, että uskovaa ei sido mikään päivä lepopäivänä.
No sepä hyvä. Nyt voisimme aloittaa kampanjan sunnuntaikorvauksen poistamiselle, koska pyhäähän ei ole, ja aivan sama milloin ihminen voi viettää lepopäiväänsä.
Tällainen sunnutaikorvaus on pakanallista tahi vanhanaikaista jäännettä nykyaikana, joka ei pitäisi sitoa ketään. Eli muuttakaamme lakia oikeudenmukaiseksi. Kaikki päivät ovat samanarvoisia, eli tässä pitää lähteä tekemään lakialoitetta ko. korvausten hävittämiseksi.
Ainut oikeutus on ns. saunakorvaus, iltalisä ja yölisä. Suomalaiseen perinteeseenhän kuuluu tuo saunominen lauantai-iltana.
No nyt veljet ja sisaret, alettaisiinko kerätä tätä oikeudenmukaista korjausta mokomaan pakanalliseen oppiin. Ensin voisitten rehellisyyden nimissä ja perikuvina palauttamaan jo ensitilistä sunnuntaikorvaukset, ketkä sitä saavat. Tehdäänkö adressi heti alkuun?
No täällä eritoten adventistien palstalla hyökätään sapattinäkemystä vastaan todeten myös se, että uskovaa ei sido mikään päivä lepopäivänä.
No sepä hyvä. Nyt voisimme aloittaa kampanjan sunnuntaikorvauksen poistamiselle, koska pyhäähän ei ole, ja aivan sama milloin ihminen voi viettää lepopäiväänsä.
Tällainen sunnutaikorvaus on pakanallista tahi vanhanaikaista jäännettä nykyaikana, joka ei pitäisi sitoa ketään. Eli muuttakaamme lakia oikeudenmukaiseksi. Kaikki päivät ovat samanarvoisia, eli tässä pitää lähteä tekemään lakialoitetta ko. korvausten hävittämiseksi.
Ainut oikeutus on ns. saunakorvaus, iltalisä ja yölisä. Suomalaiseen perinteeseenhän kuuluu tuo saunominen lauantai-iltana.
No nyt veljet ja sisaret, alettaisiinko kerätä tätä oikeudenmukaista korjausta mokomaan pakanalliseen oppiin. Ensin voisitten rehellisyyden nimissä ja perikuvina palauttamaan jo ensitilistä sunnuntaikorvaukset, ketkä sitä saavat. Tehdäänkö adressi heti alkuun?
Vastaukset 6
Vanhimmat
mutta raha on onneksi käypää.Mutta voiko pyhää korvata rahalla? Alunalkaenkaan kysymys ei voi olla teologinen vaan työmarkkinapoliittinen.
Mistä ne on onkineet tuohon sääntöihinsä pyhäpäiväkorvauksen? Onko työpaikalla ja miksi pyhäpäivä?
Merkillinen yhtälö, sinne on pyhyyttäkin rapsahtanut. Täällä ei siihen näytä olevan vastausta muuta, kuin se ei ole pyhää ollenkaan, -- joku päivä.
Tuossa olin Simojoen konserttia kuuntelemassa, siinä laulettiin, että maakin on pyhää, riisu kengät jalastasi.
Jotenkin soi sävelissä ja sanoissa syvää sanomaa.
..... nousi mieleen,... Jumalan maa, se luotu maa.
Maasta tässä ollaan ja maaksi muututaan.
Mutta aika ei ole sidottu pyhyyteen, ainakaan sitä ei koeta siksi. Jotain, mitä ei jaettaisi Jumalan kanssa.
Tähänkö ollaan tultu? Pohdiskelen.
Raamattu ei missään sano että joku Jumalan luoma päivä olisi joskus sitonut tai lakannut sitomasta uskovaa, se on puhtaasti ihmisen keksimä väännös. Jumala antoi sanansa mukaan 1 - 6 päivää erityisesti työtä varten, kuudetta päivää hän nimitti lisäksi valmistuspäiväksi ja seitsemännen päivän Jumala siunasi ja pyhitti lepopäiväksi. Ei hän sitonut ihmistä lepopäivään, vaan aivan täysin päinvastoin se oli ihmiselle siunattu päivä.
Se että päivistä ja erityisesti lepopäivästä on tullut taakkojen rasittama päivä, on selkeästi ihmisen aikaansaannos erilaisine säädöksineen, kieltoineen ja rajoituksineen. Jumala ei niin tarkoittanut. Jeesus palautti elämänsä esimerkillä ja opetuksellaan lepopäivän alkuperäisen merkityksen, ja hän korostaa sitä erityisesti ihmistä varten annetuksi. Erilaisten sääntöjen, rajoitusten ja kieltojen keksiminen vuosituhansien varrella oli kenties alussa hyvää tarkoittava, mutta ne kääntyivät rasituksiksi ja sellaisina ne näyttävät pysyvän, ellei käytännössä niin ainakin mielissä.
On mielenkiintoista että katolisen kirkon alkuaikoina se korosti painokkaasti kuinka se oli saanut aikaan lepopäivän muutoksen sunnuntaiksi ja piti sitä nimenomaan omana ansionaan. Sitten protestantit alkoivat korostaa sunnuntailepopäivää Raamatun arvovallalla, sen seurauksena syntyi voimakasta käden vääntöä katolisen kirkon taholta. Mutta nykyisin, myös katolinen kirkko korostaa sunnuntain pyhyyttä myös raamatullisena (katolinen katekismus).
mennä suuren massan mukana ja vaihtaa siunattu lepopäivä ihmiskäskyyn ja isiltä opittuun tapaan.
Kuin että muistaisi sen Johanneksen opetuksen(Joh.ens.kirj.),että:
"Rakkaus JUMALAAN on SE,että pidämme HÄNEN KÄSKYNSÄ."
Siis JUMALAN KÄSKYN,eikä ihmiskäskyn!
Oikean lepopäivän viettäminen ei ole lakihenkistä,vaan LUOJAN KUNNIOITUSTA.
Ja sen valitsemista,mikä on Jumalasta,eikä ihmisistä.
Nykyään on helppo valita lepopäivä,kun lauantaikin on vapaa päivä noin yleisesti ottaen.Voi levätä viikon lopuksi ja sitten sunnuntaina olla virkeä tarttumaan kaikkiin harastuksiin ja muihin rientoihin.Voihan sunnuntainakin käydä vaikka kirkossa tai kokouksessa,jos sellaisia sattuu olemaan.Pääasia kuitenkin on,ettemme anna enää sitoa itseämme minkään päivän orjuuteen,koska Jeesus itse vapautti meidät orjuudesta ja sanoi että sapatti on IHMISTÄ VARTEN.Ihminen ei siis ole orjallinen tekemään mitään määrättyjä kuvioita sapattinakaan,koska Jeesus on antanut sen meille vapaa päiväksi,tekemään kaikkea sitä,mikä hyvää on.
Raamattu ei missään sano että joku Jumalan luoma päivä olisi joskus sitonut tai lakannut sitomasta uskovaa, se on puhtaasti ihmisen keksimä väännös. Jumala antoi sanansa mukaan 1 - 6 päivää erityisesti työtä varten, kuudetta päivää hän nimitti lisäksi valmistuspäiväksi ja seitsemännen päivän Jumala siunasi ja pyhitti lepopäiväksi. Ei hän sitonut ihmistä lepopäivään, vaan aivan täysin päinvastoin se oli ihmiselle siunattu päivä.
Se että päivistä ja erityisesti lepopäivästä on tullut taakkojen rasittama päivä, on selkeästi ihmisen aikaansaannos erilaisine säädöksineen, kieltoineen ja rajoituksineen. Jumala ei niin tarkoittanut. Jeesus palautti elämänsä esimerkillä ja opetuksellaan lepopäivän alkuperäisen merkityksen, ja hän korostaa sitä erityisesti ihmistä varten annetuksi. Erilaisten sääntöjen, rajoitusten ja kieltojen keksiminen vuosituhansien varrella oli kenties alussa hyvää tarkoittava, mutta ne kääntyivät rasituksiksi ja sellaisina ne näyttävät pysyvän, ellei käytännössä niin ainakin mielissä.
On mielenkiintoista että katolisen kirkon alkuaikoina se korosti painokkaasti kuinka se oli saanut aikaan lepopäivän muutoksen sunnuntaiksi ja piti sitä nimenomaan omana ansionaan. Sitten protestantit alkoivat korostaa sunnuntailepopäivää Raamatun arvovallalla, sen seurauksena syntyi voimakasta käden vääntöä katolisen kirkon taholta. Mutta nykyisin, myös katolinen kirkko korostaa sunnuntain pyhyyttä myös raamatullisena (katolinen katekismus).