Minusta olisi kiinnostavaa kuulla aikooko keskusta tehdä jotain konkreettista sen eteen, että lähiruoan tuotanto lisääntyisi ja maaseudun hyvinvointi sitä kautta kohenisi?
Ainakin MTK on omalta osaltaan asialla:
- - - - -
Eintarvikeketjun hyvinvointi on paljolti riippuvainen siitä, mitä itse teemme. Ruokamarkkina on pirstoutunut, mutta lisäarvotuotteiden asema vahvistunut. Kuluttajat haluavat ostaa lähiruokaa tai ainakin ruokaa jonka he tuntevat. Tähän kaikkeen sisältyy mahdollisuuksia, joihin on tartuttava, painotti Härmälä.
- - - - -
Linkki koko juttuun:
http://www.mtk.fi/mtk/toiminta/osaava_maaseutu/seminaarit/fi_FI/maatalouden_tulonmuodostus_1/
Muuallakin tunnetaan kiinnostusta, mutta keskittyneen kaupan tiukka ketjuohjaus koetaan esteeksi, minkä minäkin olen näillä palstoilla todennut jo vuosien ajan:
- - - - -
Keskittynyt kauppa on haastava yhteistyökumppani lähiruoalle. Kaupan logistinen järjestelmä vaatii niin suuria määriä tasalaatuisia tuotteita, ettei pientuottajilla ole niihin usein resursseja. Usein myös tuotteiden hinta on määräävin tekijä. Yksittäisen kauppiaan on yksinkertaisinta ja kustannustehokkainta pitäytyä ketjun tuotevalikoimissa. Periaatteessa kauppiaat ovat kiinnostuneet oman alueensa ruoantuotannosta, mutta se ei saa aiheuttaa ylimääräistä työtä kaupan henkilökunnalle. Lähi- ja kyläkauppojen säilyminen on osa lähiruoka-ajattelua.
- - - - -
Linkki tuohonkin sivustoon:
http://www.lahiruoka.fi/Lahiruoka-Markkinakanavat.htm
Niin, että aikooko keskusta ensi vaalikaudella tehdä jotain sen eteen että suomalaisilla olisi paremmat mahdollisuudet ostaa puhdasta lähiruokaa, joka on tuotettu kuluttajan omalla asuinpaikkakunnalla ilman turhia ja saastuttavia kuljetuksia ja ilman turhia ja haitallisia säilöntä- ja lisäaineita?
Ainakin MTK on omalta osaltaan asialla:
- - - - -
Eintarvikeketjun hyvinvointi on paljolti riippuvainen siitä, mitä itse teemme. Ruokamarkkina on pirstoutunut, mutta lisäarvotuotteiden asema vahvistunut. Kuluttajat haluavat ostaa lähiruokaa tai ainakin ruokaa jonka he tuntevat. Tähän kaikkeen sisältyy mahdollisuuksia, joihin on tartuttava, painotti Härmälä.
- - - - -
Linkki koko juttuun:
http://www.mtk.fi/mtk/toiminta/osaava_maaseutu/seminaarit/fi_FI/maatalouden_tulonmuodostus_1/
Muuallakin tunnetaan kiinnostusta, mutta keskittyneen kaupan tiukka ketjuohjaus koetaan esteeksi, minkä minäkin olen näillä palstoilla todennut jo vuosien ajan:
- - - - -
Keskittynyt kauppa on haastava yhteistyökumppani lähiruoalle. Kaupan logistinen järjestelmä vaatii niin suuria määriä tasalaatuisia tuotteita, ettei pientuottajilla ole niihin usein resursseja. Usein myös tuotteiden hinta on määräävin tekijä. Yksittäisen kauppiaan on yksinkertaisinta ja kustannustehokkainta pitäytyä ketjun tuotevalikoimissa. Periaatteessa kauppiaat ovat kiinnostuneet oman alueensa ruoantuotannosta, mutta se ei saa aiheuttaa ylimääräistä työtä kaupan henkilökunnalle. Lähi- ja kyläkauppojen säilyminen on osa lähiruoka-ajattelua.
- - - - -
Linkki tuohonkin sivustoon:
http://www.lahiruoka.fi/Lahiruoka-Markkinakanavat.htm
Niin, että aikooko keskusta ensi vaalikaudella tehdä jotain sen eteen että suomalaisilla olisi paremmat mahdollisuudet ostaa puhdasta lähiruokaa, joka on tuotettu kuluttajan omalla asuinpaikkakunnalla ilman turhia ja saastuttavia kuljetuksia ja ilman turhia ja haitallisia säilöntä- ja lisäaineita?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Onkos tämä (mielenkiintoinen) aihe jotenkin arka asia keskustalaisille?
Meinaan vaan jos otsikossa olisi mainittu muuan lipponen olisi vastauksia tullut varmasti paljon oli viestin aihe sitten mikä tahansa...
Toisaalta onhan se mukava kun saman makuisia reissumiehiä saa kaupasta oli kauppa sitten mannerheimintien varressa tai utsjoella!
Tiedä asian arkuudesta; kunhan kysyin onko aikeissa tehdä asialle jotain.
Reissumiehen asemaa lähiruoka ei uhkaa, mutta antaa kuluttajalle mahdollisuuden valita reissumiehen tai lähileipomon tuoreen ruisleivän välillä.
Vaikuttaa siltä, että ainakin periaatteellista halua keskustalla on lähiruokatuotannon lisäämiseksi. Ihan vain googlaamalla sanat "keskusta" ja "lähiruoka" löytyi 457 osumaa, joista useimmat keskustat viittaavat puolueeseen. Muun muassa tällaista aivan ensimmäisllä sivuilla todettiin:
>>>"Pölyt pois Euroopasta!"-kampanja keskittyy kolmeen teemaan: vapaan liikkuvuuteen, puhtaaseen ympäristöön ja lähiruokaan. (keskustanuorten kampanjasta)>Lähiruoka hillitsee ilmastonmuutosta.>Ja todellakin, kun menee Itävallassa alppihotelliin, ruokapöydän kananmunat, kinkku ja maito ovat siitä naapuritilalta. Miksi lähiruoka ei meillä ole tällä tavalla mahdollinen? Ovatko suuret kauppaketjut meillä jumalan asemassa? Lähiruokaahan ei tarvitse todellakaan roudata kalliilla fossiilipolttoaineilla muualta.
On hyvä, että lähiruokaan asennoidutaan myönteisesti. Nyt tarvitaan enää tekoja, jotta se pääsisi kuluttaja ulottuville muualtakin kuin toreilta, halleista, tilojen suoramyynnistä ja levähdyspaikoilta.
Pahin lähiruoan tuotannon kasvun este on päivittäistavarakaupan tiukka, keskitetty ketjuohjaus, jossa valikoimat päätetään ketjun keskusyksikössä ja ketjun myymälät kloonataan identtisesti samaan muottiin ilman, että myymälöillä on vähän tai ei ollenkaan oikeutta ostaa mitään paikallista tuotantoa ohi ketjun pakkosyöttämien tuotteiden.
Isoissa superhypermarket-tyyppisissä ostoskeskuksissa toimivilla tavarataloilla on pt-osastoillaan tämä mahdollisuus, mutta näitä myymälöitä on vain suurehkojen kaupunkien liepeillä sisääntulo- ja ohitusteiden solmukohdissa eikä tämä n. 50-60 myyntipisteen määrä ratkaise vielä mitään.
Kun keskustalla on ilmeisen hyvät suhteet S-ryhmään, niin yksi tapa avata päätä lähituotannon kasvattamiselle olisi se, että alueosuuskpaupat ryhtyisivät tarjoamaan lähituotantoa ketjuohjauksessa olevan valikoiman rinnalla ja sitä täydentäen. Kokeilupaikkakuntia varmasti löytyisi, ja ketjuohjauksen löysentämistä voisi sitten laajentaa sen mukaan, mitä pilottikokeiluista opitaan.
Lähiruoan tuotanto nimittäin ei lähde kasvuun, ellei tuotteille ole markkinointikanavaa kaikkien keskusliikkeiden kaikissa päivittäistavaramyymälöissä alkaen pienimmistä laatikkomyymälöistä ja lähiömarketeista ja päätyen supermarketteihin ja isojen ostiskeskusten Prismoihin ja City-marketteihin
Ainakin minun käyttämässäni Prismassa kaikki yleisimmät vihannekset ja juurekset sekä kaikki perunat ovat kaupungin naapurikunnista. Kananmunissa on naapurikunnan tuottajan munakennot yhtenä vaihtoehtona. Naapurikunnan tuottajan tarjoamasta juustovalikoimasta löytyy ainakin leipäjuustoa, samoin erään toisen tuottajan kotiteurastamon raakalihapakkaukset ja lihajalosteet. Kala hankitaan varmaankin niin läheltä kuin sitä varmuudella päivittäin saadaan. Maitovalikoimissa on kahden meijerin maitoa, molemmat omasta maakunnasta.
Lähes yhtä hyvä tilanne näyttäisi olevan S-Marketeissa, ehkä lihapuoli on heikompi, mutta vaikea tietää onko lähituottajalla niihin riittävästi mitä tarjotakaan.
City-Marketin vihannes- ja juurestarjontaa en ole tutkinut yhtä tarkasti, mutta uskoisin senkin tuotteiden olevan lähipitäjistä. "Maitomerkkejä" taitaa olla vain yksi, mutta omasta maakunnasta sekin. Juusto- ja lihatuotteiden osalta tilanne on suunnilleen yhtä hyvä kuin Prismassa. Kalan osalta se on jopa parempi, kun sittarilla on sopimus ihan paikallisen kalastajan kanssa siitä, että tämä tuo kalastamansa siiat suoraan sinne.
En moittisi K-Plussaakaan. Ainakin maitojalosteet, munat, tomaatit, perunat ja kurkut ovat lähituotteita. Lähilihaa ei saa tästäkään pienkaupasta.
Ainoan miinuksen antaisin lähileivän puuttumisesta, mutta kyllä niitäkin oli saatavissa siihen asti, että leipomot menivät nurin. Nyt pitää tyytyä 50 kilometrin päästä tuotuun "kaukoleipään".
Voin kuvitella, että Helsingissä lähituotantoa on vähemmän saatavissa, kun kaupungin lähellä ei juuri viljelläkään.
...ratkaisee ja sanelee mitä elintarvikeketjussa tapahtuu.
Tyytyväisyys nykyiseen järjestelmään, sen hintaan ja laatuun on silmiinpistävää.
Jos kuluttajat ilmaisevat muutoshalukkuutta riittän laajasti ja näkyvästi, niin kyllä suomalainen maatalous mukautuu ja palvelee senkin jälkeen.
Sinä täydellisenä kusipäänä, et ymmärrä hokea muuta kuin kepu-kepu, ikään kuin poliittisten puolueiden pitäisi ryhtyä pakkosyöttämään suomalaisia toisella tapaa.
Aivan kuin päkättäsit Nato-nato. Ja kuitenkin kuluttajat ajattelevat omilla aivoillaan ja suhtautuvat elintarvikauppaan omien ostoskokemuksien ja makuelämyksiensä mukaan riippumatta siitä mitä jokin saakelin typpperä nettirukkari ilmoille ulostaa. Nosta jo jälleen neulaa, tai mieluummin vaihda levyä ja aina parempi kun menet latauksille koko äijä.
Kuluttaja ei voi ilmaista tahtoaan muuta kuin niiden vaihtoehtojen suhteen, joita kauppa tarjoaa valittavaksi.
Jos siis lähiruoka ei ole kaupan valikoimissa, niin miten kuvittelet kuluttajan menevän vaatimaan hyllyyn sellaista minkä olemassaolosta kuluttaja ei mitään tiedä?
Minusta muuten tuntuu, että sinulle on jäänyt tänään pipo päähän ja kireälle vielä.
Kotiruuanlaitto on tainnut vähentyä ja vähentyä. Minusta delitiskeillä voisi olla monemmankin sorttisia ruokia.
Ruuan laittaminen tuoreista aineksista ei tule juurikaan halvemmaksi kuin valmiin tuotteen ostaminen. Ja käytetty aika on kallista ... työpäivän jälkeen. Energia kallistuu kallistumistaan.
Jäätelöautojen kaltaiset deliautot voisivat ajaa lähiöihin myymään päivällisruokia. Perunamuusia ja lihapullakastikettakin ihan vaan sekavihannesten kanssa.
Itsekin olen ihmetellyt monesti, kun ainakaan minun tietääkseni nuorille ja terveille ihmisille ei ole yksityiseltä pohjalta vastaavaa ateriapalvelua kuin mikä vanhuksille ja vammaisille kuntien toimesta on järjestetty.
Tai tavallaanhan sellainen onkin, nimittäin pizza-taksit. Mutta mikä kumma muuri siinä on, ettei muita ruokalajeja kuin pizzoja voi muka kuljettaa koteihin.
Liikeideassa on paljonkin kehittämistä, mutta yksinkertaisimmillaan ravintola julkaisisi eräänlaisen "kouluruokalistan" päivän annoksista, jollaisen voisi tilata ainakin tiettyihin aikoihin.
Toiminnalla olisi monia etuja: terveellistä ruokaa sellaisille, jotka eivät osaa tai viitsi laittaa monipuolista ruokaa. Työssä olevien vanhempien lapsetkin saisivat kunnon sapuskan mikroaterian tai voileipien sijasta.
Lähiöihin ajaminen on kallista, mutta sitä parempi kate vastaavasti tulisi työpaikoille menevistä annoksista, jos tilaajia on useampia. Tietokonenörttien työnantajatkin olisivat iloisia, kun työntekijät pääsevät jatkamaan koodaamista vain kymmenen minuutin "ruokatunnin" jälkeen. Saattaisivat vaikka maksaa koko lystin. :-)
Tunnetko yhtään iloista ja hyvää kokkia, niin aloitetaan tuollainen - oliko se nyt delitiski - bisnes? ;-)
Hävikkiä voisi pienentää sillä, että valmiiksi jalostettu lähiruoka myydään autoista pakasteena.
Kaikkein parasta kuitenkin olisi, jos Siwat, Liedl'it, K-lähikaupat, Piccolot, S-marketit, yms. lähimyymälät kaupungeissa, lähiöissä ja taajamissa ottaisivat valikoimiinsa lähileipomoiden tuoreen leivän.
Kesällä oli Belgiassa ja Saksassa camping-aluiella mahdollisuus tilata illalla aamusämpylänsä, jotka sai lämpimänä suoraan uunista, jos viitso mennä ne respasta 7-maissa hakemaan. mutta hyviä ne olivat vielä 9-maissakin paljon parempia kuin mitkään muovipussimössöt, jotka nyt ovat suomalaisen lähikaupan ainoa vaihtoehto.
Onko lähileipomoiden kannattavuus todella laskenut vai onko kyse vain markkinaosuuksien valtauksista?
Pakastetut taikinat tuodaan maan ääristä nyt. Tuleehan siitäkin tuore leipä, mutta miten käynee ravintoarvojen ja lisäainepitoisuuksien kanssa.
En kyllä tunne edes hyvää kokkia, valitan ;-) Tälläinen olisi varsinaista pioneerityötä, kun sillä ei ole perinteitä ja osaamista.
Luultavasti jotkut maahanmuuttajat voisivat olla uranuurtajia parhaimmillaan, viitsinevätkö suomalaiset sellaiseen ryhtyä?
Minusta lähiöistä voisi löytyä paljonkin asiakkaita, mutta toki työpaikoiltakin.
Laitoskokkeja löytyisi koulusta suoraan varmaankin. Aloitettaisiinko?
Jos suoraan koulusta kokki haetaan, niin hänhän voisi olla lisäksi nättikin. ;-)
Sen verran realisti olen kuitenkin noissa pohdiskeluissani ollut, etten uskaltaisi investoida yllättävän kalliiseen keittiöteknologiaan ja kokkiin, mikäli liiketoiminta olisi pelkästään kuljetetun ruoan varassa.
Homma käynnistyisi varmemmin, mikäli saisimme yhtiökumppaniksi normaalin ruokalan, ruokabaarin tai ravintolan pitäjän. Toinen mahdollisuus olisi, että tavallaan ostaisimme tältä ruoan valmistuksen ja se kuljetusbisnes olisi varsinaisesti meidän alaamme. Vähintään autoonhan siinäkin pitäisi investoida. Lämpölaatikkojen pakkaamisen voi suorittaa joko koneellisesti tai käsin.
Lähiöissä on se huono puoli, että turhia kilometrejä voi tulla paljonkin, ellei asiakkailla ole säännöllisiä "ruokinta-aikoja". Siinä mielessä tuo jäätelöauto-ajatuksesi ei ollut hullumpi.
... lähiöitä ajattelet? Kerrostalolähiöissä voisi vallan mainiosti ruoka-aikaan olla kysyntää sapuskoista.
Pienemmässä muodossa voisi tosin olla sellainen pitokeittiö, mistä saa lasivitriinistä hakemalla valita kukin ruokansa. Kyllä siinä yksikseen asuskelevat voisivat parin päivän ruuat hakea kerralla.
Ei harvaanasutuilla alueilla tietenkään kannata ajella. Nykyisillä bensahinnoilla tietenkään.
En minä tiedä auttaako nätti naama kokin työssä. Pikemminkin sellainen rivakka työihminen.
Näillä tiedoilla ei vielä kannata suunnitella investointeja, ja auto tottakai pitää olla. Sitten on vielä kaikenmoiset säädökset, mitä yhteiskunta asettaa. Ei niitä kovin halvalla kannata luulla myyvänsä, mutta ei ruuan kotona laittaminenkaan halvaksi tule.
200 annosta päivässä voisi olla alku. Tämä voisi sopia niille firmoille, jotka toimittavat vanhuksille jo nyt aterioita.
Aluksi en kerro kovin tarkkaan sitä, mitä vaimoni sai nuorena kaupanmyyjänä kokea, kun tummapintainen mies tuli tavaratalon elintarvikeosastolle kyselemään häneltä hokien "kus kus,, kus kus". Mitään normaalia ulkomaankieltä (englanti, saksa, ranska) ei tuo ilmeisesti vasta maahan tullut mies osannut. Tajusimme vasta myöhemmin, että mies halusi ostaa couscousia, joka siis on makaronin tapaista, mutta hienojakoisempaa.
Mutta asiaan. Nykyään lähiruoka tarkoittaa pizzaa, hampurilaisia ja kebabbia. Liian harvassa ovat oikeaa lähiruokaa kaipaavat. Lähiruoalla on menestystymisen mahdollisuuksia ainoastaan suurissa asutuskeskuksissa.
Kuljetus ja markkinointi ovat siis avainsanoja. Oikeasti pikkutilallinen ei voi tehdä itse kaikkea. Kasvattaa, mahdollisesti jalostaa, kuljettaa ja markkinoida. Volymin pitää olla tarpeeksi suurta, että hinnoista tulee sellaisia, joita suomalaisilla kuluttajilla on valmiutta maksaa. Täällähän on totuttu bulkkituotantohintoihin, laadukkaasta ruoasta ei ole totuttu maksamaan oikeaa hintaa.
Ehkä parempaan suuntaan ollaan menossa. Viinistä ja viinoista ollaan valmiita maksamaan kallista hintaa. Minäkin sain juuri syntymäpäivälahjaksi XO-konjakkia ja muutaman helevetin kalliin viiniputelin.
Miksi emme siis maksa käypää hintaa ruoasta?
Ehkäpä suomalaisetkin ovat hiljalleen oppimassa siihen, että myös ruoka voi olla tyyristä. Lähiruoka on väkisin kalliimpaa kuin marketin hyllyltä löytyvä.
Ehkäpä lähiruoantuottajien pitäisi panostaa erityisesti laatuun, ja mikä vielä tärkeämpää: pitäisi uskaltaa pyytää tuotteesta tarpeeksi korkeaa hintaa! Korkea hinta on vakuus tuotteen laadukkuudesta ja erityisesti tae siitä, että tuottajalla on varaa tehdä siitä tulevaisuudessa yhä korkealaatuisempi!
Lähiruoan voisi määritellä, että se on kaikkea ruokaa, joka jalostetaan ja myydään samalla paikkakunnalla, missä ruoan raaka-aine on tuotettu.
Ei se välttämättä hintaa nosta, kun kuljetuskustannuksia säästyy eikä tarvita lisä- ja säilöntäaineitakaan.
Ja se, mistä kuluttaja on valmis maksamaan näkyy vasta sitten, kun lähiruoka on kaupan hyllyssä bulkkiruoan rinnalla. olen nimittäin melko varma, että melko moni ostaa oman pitäjän sikalan sioista tehtyä palvikinkkua kuin sellaista halvempaa, jonka aluperä on Tanskassa tai kauempana.
Ongelma on vaan siinä, että löhiruoan pitäisi päästä päivittäistavarakaupan valikoimiin, koska harva kuluttaja enää juoksee monessa paikassa ruokaostoksilla, kun kaikki ostetaan siitä kaupasta, johon ostoksille on päätetty lähteä.
"Lähiruoan voisi määritellä, että se on kaikkea ruokaa, joka jalostetaan ja myydään samalla paikkakunnalla, missä ruoan raaka-aine on tuotettu"
Ongelma on, että siellä, missä tuotetaan ruokaa ei juuri asu ihmisiä. Muutenkin näillä alueilla ihmiset kasvattavat lähiruokansa usein itse. Asutuskeskuksiin taas on pitkä matka, eikä siellä ole välttämättä riittävästi kauppapaikkoja. Logistiikka siis puuttuu, ja se on kallista ja vaikeaa rakentaa lähiruoalle.
"Ongelma on vaan siinä, että löhiruoan pitäisi päästä päivittäistavarakaupan valikoimiin, koska harva kuluttaja enää juoksee monessa paikassa ruokaostoksilla, kun kaikki ostetaan siitä kaupasta, johon ostoksille on päätetty lähteä."
Ainakin meitsin pikkupaikkakunnalla lähiruokaa on tiskillä. En ole aivan varma, onko diili ollut edullinen tuottajalle. Minä ostan lihani suoraan tuottajilta, niin moni muukin tekee täälläpäin. Mutta varsinaiset markkinat ovat siellä missä ihmisiä on enemmän. Sinne on täältä syrjäseuduilta pitkä matka.
...sitä ei kukaan kiellä, nyt vain pitäisi ideoida ratkaisuja ongelmien voittamiseksi.
Olen nimittäin melko varma, että lähiruoka on ainoa tapa pärjätä kilpailussa ulkomaista bulkkiruokaa vastaan.
Nykyään kaikki tuntuu olevan rahasta kiinni. Lähi- tai luomuruokaa kasvattavien on rankasti nostettava tuotteidensa hintoja. Laadusta on tietysti pidettävä huolta myös.
Ainoastaan silloin, jos suomalainen tuottaja itse luottaa tuotteensa olevan niin korkeatasoinen, että siitä voi pyytää vähintään kaksin- ellei kolmin kertaista hintaa bulkkituotteeseen verrattuna, ollaan oikealla tiellä. Se on myös tie, jolla voisi ehkä tuottaja pärjätä ilman tukiaisia.
Tietenkään tämä ei ole sovelias tie kaikille tuottajille. Halpaa maitoa, leipää ja pihaa tarvitaan kuluttajille. Mutta vaurastuminen tuo ihmisille rahaa ostaa (muka) laadukkaampiakin tuotteita. Minun mielestä kaupunkilaiskuluttajilta kannattaa ottaa kaikki rahat irti myymällä luomutuotteita ja lähijalosteita.
Oikeasti asia on kyllä usein Suomessa niin, että laadukkaimmat tuotteet löytyvät Lidl:n valikoimista. Ja se ketuttaa oikeasti.