Miten Kepun mielestä maaseudun hyvinvointi paranee sillä, että maksetaan kylässä yhdelle ökyisännälle 150000 euroa maataloustukia, kun samalla summalla kylässä voisi olla 5 viljelijäperhettä / 30000 euron tuella ?.
Ei kasva eikä pysy maaseudun väestö edes nykyisessä määrässä tällaisella Kepu-politiikalla ?.
Mikä on maaseudun syöjäpuolueen nr. 1 eli Keskustan kanta tähän ?.
Ei kasva eikä pysy maaseudun väestö edes nykyisessä määrässä tällaisella Kepu-politiikalla ?.
Mikä on maaseudun syöjäpuolueen nr. 1 eli Keskustan kanta tähän ?.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Demarimafia on kaikkeen syypää.
Sitähän minäkin.
Tehomaatalouden suosiminen johtaa suureneviin tilakokoihin ensi vaiheessa. Suomessa ollaan tässä kehitysvaiheessa. Sen jälkeen alkaa syntyä maatalousyhtymiä, jotka ovat puhtaasti liiketaloudellisin perustein johdettuja yrityksiä ja joissa omistus erottautuu tekijästä yhä selvemmin. Ruotsinkielisen eliitin omistavat kartanaotilat ovat tämän kehityksen esiaste. Niissä on vielä mukana idealistista harrastelijaluonnetta eli sitä, että on kiva olla vanhan ajan kartanonherra.
Tien päässä näkyy sitten Espanjan malli. Se on täydellinen tehomaatalousmalli, missä halvat hinnat saadaan aikaan halvalla työvoimalla. Työvoima on tuotettu Nigeriasta ja muista Afrikan maista laittomasti, mutta tähän laittomuuteen ei puututa, koska ilman sitä Espanjan valtavat kasvitarhayritykset joutuisivat suureen ahdinkoon. Espanjalaisia ei työskentele näillä tiloilla lainkaan paitsi johtajina, koska palkkataso on vedetty minimiin ja työoloistakin voi joustaa laittoman väen kanssa. Pohjoismaissa tällaista halpatyövoimaa on käytetty vasta marjanpoiminnassa, mutta Espanja näyttää mallia maatalouden kokonaistehokkuudesta.
Tukimaatalous johtaa tällaiseen kehitykseen. Maataloustuki menee maaseudun kehittämisen edelle. Espanjassa koko miljöötä on alettu tuhota valtavilla kasvitarhojen legioonilla. Espanjan mallin mukaiselle bulkkituotannolle ei ole juuri mahdollista vastata kilpailulla, jos laittoman maatyöväestön palkkataso on murto-osa siitä, mitä suomalainen isäntä odottaa hinnaksi työlleen.
Suomi kuitenkin Kepun johdolla kannattaa kaikin voimin maataloustukia. Suomi kannattaa sitä jopa enemmän kuin muut, sillä Ruotsin aloitetta EU:n maksukatoksi tukivat kaikki muut nettomaksajavaltiot paitsi Suomi. Vanhanen sanoi, että meidän tulee vain iloita kasvavasta nettomaksuosuudesta. Taustalla on tietysti ajatus siitä, että maksukatto näkyisi heti myös maataloustukien määrässä. Suomen järkeä vailla oleva maatalouspolitiikka tukee siis lähinnä Ranskan ja Espanjan malleja, joissa ylituotantoon tunnutaan oikein pyrkivänkin. Ranskan traktorimarssit ja muut jussimielenosoitukset ovat mielenilmauksia ennen muuta oikeudesta tuottaa enemmän kuin väki kuluttaa. Ylimenevä osa dumpataan sitten kehitysmaihin veronmaksajien ja kuluttajien rahoilla, jotta kehitysmaiden maatalous pidettäisiin matalana ja kilpailukyvyttömänä. Se on puhdasta taloussotaa kehitysmaita vastaan.
Tällaisen kehityksen ja ilmapiirin vallitessa väestö vähentyy Suuomessakin maaseudulta. Se ajan myötä korvaantuu Espanjan mallin mukaisesti vierastyövoimalla. Sitä varten meillä tulee jossain vaiheessa puheeksi minimipalkkatason tinkiminen joillakin määrätyilla aloilla. Suomessa nimittäin voisi olla liian kova pala katsoa läpi sormien sitä, että suuri määrä laittomasti maassaoleskelevia tekee työtä laittomasti riistopalkalla ilman työaikoja ja työolosuhteiden valvontaa.
mielipuolista ajattelua.
Miksi kaikki EU-maat saavat maataloustukia, ja vielä enemmän kuin Suomessa.
Kaikki EU-maat saavat maataloustukea sen vuoksi, että niissä harjoitetaan maataloutta ja siksi, että EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaista on jakaa ja suosia tukimaataloutta. Se on iso ongelma EU:lle, kun EU:ta kannattaisi kehittää ihan muuhun suuntaan kuin maatalousraaka-ainevarastoksi.
Uudet EU-maat saavat selvästi vähemmän maataloustukia kuin Suomi laskentayksikköä kohden.
Suomessa tilojen väliset kokoerot ovat suhteellisen vähäiset eikä kukaan kiellä viljelemästä sellaistakaan tilaa, joka poikkeuksellisesti on vain viidesosa kylän suurimmasta tilasta.
Kun et itsekään ole lisäämässä sen pienen tilan tukimäärää, vaikka kyseinen ökyisäntä lopettaisikin maanviljelyn, et ole myöskään millään lailla auttamassa pienten tilojen säilymistä. Eri asia, jos olisit esittänyt neljälle pienemmälle tilalle tukea 150.000 euroa ja ökyisännällä vain 30.000 euroa.
Maaseudun väestö on taas eri asia kuin maanviljelijäväestö. Maaseudun väestöstä suurin osa harjoittaa muita ammatteja kuin maanviljelijän.
Otin ihan summamutikassa yhden maalaiskunnan eli Kestilän ja katsoin kunnan tiedoista työssä käyvän väen jakautumista. Oli todella masentavaa katsottavaa ja esittämäsi väiteen kanssa ihan ristiriidassa. Ylivoimaisesti suurin työantaja oli Kestilän kunta, joka työllisti yli viidenneksen työssäkäyvistä. Toiseksi suurin työllistäjä oli vankila. Näitä enemmän työssä oli maataloudessa. Suurin yksityinen yrittäjä oli rakennusliike, joka työllisti 20 henkeä, sitten S-Market 10 henkeä ja loput muutaman hengen yrityksiä.
Voi sanoa, että tämä tyypillinen maalaiskunta toimii täysin maatalouden varassa. Näitä maatalouselunkeinoja varten on sitten kuntatyöllistettävien suuri tukijoukko. Tilanne voi olla toinen sellaisissa kunnissa, missä on selkeä taajamaluontoinen aluekeskus, mutta se ei sitten enää mitää maaseutua oikein olekaan.
Tuossa vielä linkki mainitun kriisikunnan tietoihin: http://www.kestila.fi/tilastot/
Niin, eipä tuolla Kestilässäkään hanki elantoaan alkutuotannosta kuin 36 prosenttia. Kestiläläisistä 64 prosenttia eli suurin osa toimii muissa ammateissa eli esimerkkisi ei ole ristiriidassa esittämäni väitteen "Maaseudun väestöstä suurin osa harjoittaa muita ammatteja kuin maanviljelijän" kanssa.
Missään Suomen kunnassa suurin osa väestöstä ei harjoita maanviljelijän ammattia. Puhtaissa maalaiskunnissakin maatalous- eli lähinnä alkutuotantoammattien osuus on keskimäärin selvästi alle 30 prosenttia.
Noissa tilastoissahan ei ole kysymys siitä, missä työpaikka sijaitsee. Kestiläläisistä varmaan monet kulkevat töissä Oulussa, ehkä osa Kajaanissakin ja naapurikunnissa. Sama missä kulkevat, mutta suurin osa kunnan asukkaista kulkee palkkatyössä tai ovat pienyrittäjiä.
Ketjun aloittaja lähti siitä, että kaikki maaseudulla asuvat viljelevät maata.
Kestilän tilanne osoittaa hyvin selvästi sen, mistä on kyse. Jos Kestilästä poistettaisiin maatalous, koko kunta kuihtuisi pois. Jokunen erakko voisi jäädä jäljelle. Koko kunta on rakennettu maatalouden varaan. Muita töitä tekevät ovat vähissä. Kunta tarvitsee paljon kunnan palkollisia, jotka opettajina opettavat näiden maatalousyrittäjien lapsia ja hoitavat heidän vanhempiaan terveyskeskusksissa ja vanhusten palvelutaloissa yms. Kestilästä käsin ei kukaan ala kulkemaan missään muualla töissä, ellei paikkakunnalla ole edes minimipalveluja ja ne taas tulevat maatalouden myötä.
Alkutuotantoammattien määrä kokonaisuudesta on toki aina korkeintaan kolmanneksen luokkaa, mutta siinä ei huomioida sitä, että ilman tätä ei olisi sitä toistakaan kolmannesta, joka syntynyt maatalouden tukitoiminnoiksi eli kuntapalveluihin.
Muualla töissä käyvät asuvat jonkun suuren aluekeskuksen kehyskunnissa, ei pitkien matkojen päässä maaseudulla. Sellainen olisi täysin järjetöntä.
...maatalouspolitiikka. Maatalouskysymyksistä päätetääm EU-parlamentissa. Liperaalit/keskiryhmän haluaisivat muuttaa nykyisistä tukijärjestelmää.
Sossut/koko vasemmisto haraa vastaan, koska haluavat pitää kiinni nykyisestä järjestelmästä jonka ovat itse kehitelleet.
Pitäisi ensin tehdä valistustyötä Suomen sossuille, jotta nämä alkaisivat käännytystyön aateveljiensä keskuudessa EU:sa.
Olen melko pessimistinen työn tuloksiin, kun ottaa huomioon kuinka taantumuksellinen ja ajastaan jäänyt järjestö esim sossujen johtama SAK on. Hyvä palkkaisen johtajat seisovat kuin suolapatsaat taakseen omaan"Sodomaansa" tuijottaen.