auttakaa

Harrylle tehtiin aika vaikea ja kallis sydänleikkaus (jonkun ylimääräisen lihasmöntin ottivat pumpusta pois), pääsi kotiin, mutta sitten meni taas huonompaan kuntoon kun rupesi keuhkoihin kerääntymään nestettä. Joutui uudestaan eläinsairaalaan, nestettä poistettiin useana päivänä. Toimenpiteet tehosivat ja Harry pääsi kotiin.

Itse touhuilin välillä muuta enkä koko ajan seurannut (enkä ole tuosta sarjasta aiempia jaksoja nähnyt niin en tiedä onko samoista tapauksista ollut juttua aiemmin), mutta ainakin semmoinen oli, että sairaalan isojen eläinten osastolle oli tuotu naarasporo jostain eläintarhasta tms. Kutsuivat sitä sairaalassa Camillaksi :-) Sillä oli hännänjuuressa kärpästen aiheuttama tulehdus, mutta poroparka oli jo hyvin vanha ja sen vuoksi muutenkin huonossa kunnossa. Tulehdusjuttu hoidettiin, ja näytti siitä jo piristyvän. Huononi, ja havaittiin että maksassa on myös häikkää, otettiin koepala tutkimuksia varten, mutta ennen kuin tulokset tulivat, Camilla kuoli. Lääkäri kävi opiskelijoiden kanssa siellä tarhassa, jossa Camilla asui, ja myrkyttivät paikkoja (tai siis jotenkin laittoivat kärpäsmyrkkyä porojen turkkiin tms.) sen vuoksi kun kärpäsparvet kovasti tykkäävät pesiytyä poroihin, ja kiusaavat sitten niitä. Vähän sama juttu kai kuin räkkäaika Suomen lapissa!

Sitten oli yksi koira, joku luppakorvainen spanielin näköinen, jolla oli jostain syystä lähtenyt toisesta takajalasta ja kyljestä tosi paljon nahkaa pois. Olikohan ollut jossain onnettomuudessa... jalassa oli niin paljon nahatonta aluetta, että lääkäri oli sitä mieltä, että jalka pitäisi amputoida, korjausleikkausta kyllä voisi yrittää, mutta olisi epävarmaa onnistuisiko ihonsiirto ja tulisi joka tapauksessa tosi kalliiksi.

Perhe rakasti koiraa niin kovasti, että hinnasta huolimatta halusivat että leikkaus tehtiin. Koira oli vähän semmoinen löysänahkainen, joten jostain toisesta kohtaa otettiin ihosuikale jolla paikattiin osa haavasta. Osittain alkoi parantua itsekseen. Koira oli monta viikkoa sairaalassa, mutta sitten kun pääsi kotiin niin sillä oli edelleen semmoista pahannäköistä nahatonta kohtaa PALJON jalassa ja kyljessä. Lääkärit pukivat sille hauskan raidallisen trikooteepaidan takaruumiin peitoksi (takajalat hihoista, häntä päänaukosta, ja sitten ylimääräinen "helma" solmulle selän päälle. Ilmeisesti siksi, että iho paranee itsekseenkin kun ilma pääsee kiertämään (siksi ei tiukkoja sidoksia), mutta paita suojasi kuitenkin herkkiä haava-alueita. Koira oli iloinen, heilutti häntäänsä ja käveli ja oli aivan hepulissa kun omistajat tulivat hakemaan kotiin. Eli pahannäköisistä vammoista huolimatta sillä ei ollut kipuja.