1100-luvulla Suomea uhattiin kahdesta suunnasta.
Idästä painosti Novgorod ,joka pyrki alistamaan
koko Suomen kreikkalaiskatolisen kirkon valtaan.
Lännestä painosti Ruotsi ja roomalaiskatolinen kirkko.
Suomalaiset olisivat pystyneet torjumaaan venäläisten ja ruotsalaisten hyökkäilyt erikseen, mutta 1100 luvulla Suomea uhattiin yhtä aikaa idästä ja lännestä
Näin ollen suomalaisten oli pakko valita 1100-luvulla kuuluako roomalaiskatoliseen kirkkoon vai kreikkalaiskatoliseen ja suomalaiset valitsivat läntisen kirkon ,koska roomalaiskatolisuus oli jo juurtunut Lounais-Suomeen 1000 -luvun alussa
Roomalaiskatolinen usko oli jo 1000 luvulla saanut jalansijaa lounaisessa Suomessa ,joten oli
luonnollista että suomalaiset pyysivät ruotsalaisia uskonveljiä apuun torjumaan Novgorodin "vääräuskoisten" hyökkäilyjä
Ruotsalaiset tulivat Suomeen 1150 ja rakensivat
Turun linnan ja Hämeen linnan ja Viipurin linnan suojaksi Venäjää vastaan
On tärkeää muistaa, etteivät ruotsalaiset olisi pystyneet valtaamaan Suomea,jos suomalaiset eivät olisi pyytäneet ruotsalaisia Suomeen,koska Suomea uhkasi idästä Novgorod ja kreikkalaiskatolinen "väärä" uskonto
Jos Suonmea ei olisi uhannut 1100 -luvulla Novgorod idästä ,ei suomalaiset olisi koskaan pyytänet ruotsalaisia apuun ja Suomi ei olisi joutunut ruotsinvallan alle.
Suomalaisilla oli 1100- luvulla sama ongelma kuin saksalaisilla toisessa maailmansodassa.Saksa olisi pystynyt voittamaan NL:n ja länsivallat erikseen, mutta ei yhdessä.
Suomalaiset olisivat pystyneet 1110- luvulla torjumaan ruotsalaisten ja Novgorodin hyökkäilyt erikseen,mutta ei yhtäaikaa,joten oli järkevintä liittoutua ruotsalaisten kanssa ,koska läntinen usko oli jo saanut jalansijaa Lounais-Suomessa
1000 -luvun alussa
Ruotsalaiset alkoivat kuitenkin riistää ja sortaa
suomalaisia ja 1500 luvulla suomalaiset nousivat kapinaan eli.ns nuijasotaan ruotsalaisia vastaan
Apuun 1100 -luvulla pyydetyt ruotsalaiset olivat vähällä tuhota suomalaiset ja suomenkieli olisi varmasti hävinnyt jos Suomi ei olisi vuonna 1809 päässyt eroon Ruotsista
Idästä painosti Novgorod ,joka pyrki alistamaan
koko Suomen kreikkalaiskatolisen kirkon valtaan.
Lännestä painosti Ruotsi ja roomalaiskatolinen kirkko.
Suomalaiset olisivat pystyneet torjumaaan venäläisten ja ruotsalaisten hyökkäilyt erikseen, mutta 1100 luvulla Suomea uhattiin yhtä aikaa idästä ja lännestä
Näin ollen suomalaisten oli pakko valita 1100-luvulla kuuluako roomalaiskatoliseen kirkkoon vai kreikkalaiskatoliseen ja suomalaiset valitsivat läntisen kirkon ,koska roomalaiskatolisuus oli jo juurtunut Lounais-Suomeen 1000 -luvun alussa
Roomalaiskatolinen usko oli jo 1000 luvulla saanut jalansijaa lounaisessa Suomessa ,joten oli
luonnollista että suomalaiset pyysivät ruotsalaisia uskonveljiä apuun torjumaan Novgorodin "vääräuskoisten" hyökkäilyjä
Ruotsalaiset tulivat Suomeen 1150 ja rakensivat
Turun linnan ja Hämeen linnan ja Viipurin linnan suojaksi Venäjää vastaan
On tärkeää muistaa, etteivät ruotsalaiset olisi pystyneet valtaamaan Suomea,jos suomalaiset eivät olisi pyytäneet ruotsalaisia Suomeen,koska Suomea uhkasi idästä Novgorod ja kreikkalaiskatolinen "väärä" uskonto
Jos Suonmea ei olisi uhannut 1100 -luvulla Novgorod idästä ,ei suomalaiset olisi koskaan pyytänet ruotsalaisia apuun ja Suomi ei olisi joutunut ruotsinvallan alle.
Suomalaisilla oli 1100- luvulla sama ongelma kuin saksalaisilla toisessa maailmansodassa.Saksa olisi pystynyt voittamaan NL:n ja länsivallat erikseen, mutta ei yhdessä.
Suomalaiset olisivat pystyneet 1110- luvulla torjumaan ruotsalaisten ja Novgorodin hyökkäilyt erikseen,mutta ei yhtäaikaa,joten oli järkevintä liittoutua ruotsalaisten kanssa ,koska läntinen usko oli jo saanut jalansijaa Lounais-Suomessa
1000 -luvun alussa
Ruotsalaiset alkoivat kuitenkin riistää ja sortaa
suomalaisia ja 1500 luvulla suomalaiset nousivat kapinaan eli.ns nuijasotaan ruotsalaisia vastaan
Apuun 1100 -luvulla pyydetyt ruotsalaiset olivat vähällä tuhota suomalaiset ja suomenkieli olisi varmasti hävinnyt jos Suomi ei olisi vuonna 1809 päässyt eroon Ruotsista
Vastaukset 11
Vanhimmat
Jossa esitetää vielä virheellistä tietoa. Taitaa palvelin olla ihan sekaisin?
Jossa esitetää vielä virheellistä tietoa. Taitaa palvelin olla ihan sekaisin?
1100-luvulla ei ollut "Suomea". Alueella asui hyvin harvalukuisia hajanaisia heimoja, jotka eivät takuulla hoksanneet edustavansa mitään nykyisen käsityksen mukaista kansallisuutta tai maata.
ON MIELETÖNTÄ VÄITTÄÄ ETTÄ SUOMESSA ASUI 1100 LUVULLA VAIN "HARVALUKUISIA HAJANAISIA HEIMOJA".
NO MIKSI NOVGOROD EI SITTEN TULLUT JA OTTANUT KOKO SUOMENNIEMEÄ VALTAANSA JO 1000 LUVUN ALUSSA?
TIEDETÄÄN NOVGORODIN HÄVITTÄNEEN 1100 LUVULLA HÄMEENLINNAN MUINAISKAUPUNGIN ELI SE OLI SELVÄ VALTAUSYRITYS
SIKSI KOSKA HÄMÄLÄISET JA SUOMALAISET OLIVAT VAHVOJA JA YHTENÄISIÄ HEIMOJA JA PYSTYIVÄT TORJUMAAN NOVGORODIN VALTAUSYRITYKSET LINNAVUORIENSA AVULLA ,MM.RAPOLAN SUURI JA KUULUISA LINNAVUORI OLI HÄMÄLÄISTEN PUOLUSTUSLINNA
RAPOLAN RINTEIDEN KIVIVALLEIHIN ON TEHTY VALTAVA TYÖ MIKÄ ON VAATINUT VAHVAN JA YHTENÄISEN HEIMON
1100 luvulla oli kolme vahvaa suomalaista heimoa.
Suomalaiset, hämäläiset ja karjalaiset
Ei ollut "Suomi" nimistä valtiota,mutta oli kolme vahvaa suomalaista heimoa.
JA KOLME SUOMALAISTA HEIMOA OLISIVAT
LIITTYNEET YHTEEN JA OLISI SYNTYNYT ITSENÄINEN SUOMEN VALTIO ELLEI KOLME HEIMOA OLISI JOUTUNUT RUOTSIN VALLAN ALLE 1100-1300 VÄLILLÄ
Itsenäistä maata ei ollut, mutta oli kolme itsenäistä ja vahvaa heimoa.Hämäläisten tiedetään tehneen 1000-luvulla sotaretkiä Novgorodia vastaan
Mikään heikko ja hajanainen Heimo ei sellaiseen olisi pystynyt.Ja hämäläiset verottivat lappalaisia mikä osoittaa melkoista vahvuutta kun venäläisetkin pyrkivät alistaman Lapin valtaansa.
Kalevalan runoissakin kerrotaan Lappalaisten olleen viikinkiajalla hämäläisten orjia.
Täysin varmasti tiedostettiin mihin heimoon kuuluttiin ,koska tiedetään käydyn sotia karjalaisten, hämäläisten ja suomalaisten kesken.
JA HYVIN LAAJA LINNAVUORIVERKOSTO ON SELVÄSTI RAKENNETTU SUOJAAMAAN HÄMETTÄ JA KARJALAA VENÄLÄISTEN HYÖKKÄYKSILTÄ JA LOUNAISTA SUOMEA RUOTSALAISTEN HYÖKKÄYKSILTÄ
Novgorod oli 1100- luvulla jo puolittain käännyttänyt karjalaiset kreikkalaiskatoliseen uskoon ja teki sotaretkiä Hämeen alueelle käännytttääkseen hämäläisetkin idän uskoon.
Lounaista Suomea asuttaneet varsinaiset suomalaiset olivat jo 900- luvulta alkaen puolittain omaksuneet roomalaiskatolisen uskon
ja he pyysivät 1100- luvun alussa ruotsalaisia apuun torjumaan Novgorodin uhkaa.
Ruotsalaiset tulivat 1150 Lounaiseen Suomeen ja rakensivat Turun linnan suojaksi idän uhkaa vastaan.
Myöhemin ruotsalaiset rakensivat Hämeen linnan ja Viipurin linnan suojaksi Venäjää vastaan
Ruotsalaiset aalkoivat kuitenkinriistää ja sortaa
suomalaisia ja 1500 luvulla suomalaiset nousivat kapinaan ns.nuijasotaan
Suomenkieli olisi varmasti hävinnyt kokonaan ellei Suomi olisi v 1809 päässyt irti Ruotsista.
Tuota samaa ylimielistä propagandaa ruotsalaiset ovat yrittäneet syöttää meille suomalaisille jo siitä lähtien kun tulivat "sivistämään" ja valloittamaan Suomea. Kukahan tuollaistakin paskaa enää uskoo?! On parempi alkaa tiedostamaan omaa historiaa eikä uskoa valloittajien "totuutta"!
Suomi oli jakaantunut ennen ruotsinvaltaan joutumistaan v 1150 eri kulttuuripiireihin. Sisämaan vaeltavien lappalaisten lisäksi erotettavissa oli kolme eri heimoa: suomalaiset, hämäläiset ja karjalaiset. Läntisen vyöhykkeen suomalaiset saivat paljolti vaikutteita skandinaaveilta viikinkikaupan myötä, karjalaiset taas idästä slaavien ja ruotsalaisten kauppiaiden mukana.
Sisämaan "Lappalaiset" eivät olleet saamelaisia, vaan Suomen muusta väestöstä jo aiemmin eränkävijöiksi ja keräilytalouden harjoittajiksi eriytynyttä kansaa.
Yhteiskunnan kehitys oli nopeaa ja menestyksekästä. Väestönkasvu ja muiden maiden kiinnostus erämaiden turkiksiin nosti metsästys- ja kauppatoimintaa uuteen kukoistukseen. Kulttuuristen vaikutteiden risteyskohdassa sijaitsevan maan kulttuuri kehittyi itsenäiseksi ja omaleimaiseksi.
Muinaissuomalaista yhteisöä johti mahtimies, päällikkö. Hän vastasi kaupankäynnistä alueellaan ja tarvittavien raaka-aineiden ja tavaroiden hankkimisesta. Päällikön asema muuttui rautakauden lopulla mahdollisesti periytyväksi. Maanviljelyksen oletetaan johtaneen myös maanomistusoikeuteen, joka taas olisi kenties periytynyt ja näin säilyttänyt aseman yhteisössä myös seuraavan sukupolven edustajalle.
Miehen ja naisen suhde rautakaudella oli Suomessa suhteellisen tasa-arvoinen. Molemmat sukupuolet hoitivat työnsä omilla saroillaan eivätkä ilman todellista tarvetta astuneet toistensa alueille
Rautakauden loppupuolella muodostivat myös pitäjät useamman lähellä toisiaan sijainneen kyläyhteisön liittoja. Muinaissuomalaisiksi maakunniksi on eritelty neljä varsinaista aluetta: Varsinais-Suomi, Kalanti-Laitila eli Vakka-Suomi, Satakunta ja Häme, jotka muodostivat jo hallinnollisesti suhteellisen kiinteitä kokonaisuuksia.
Rautakauden lopun suomalaiset eivät eläneet pelkällä metsästyksellä, kuten usein luullaan.
Ohra ja ruis olivat tärkeimpiä muinaissuomalaisia viljakasveja, vaikka myös kaura ja vehnä tunnettiin. Nauris ja pavut muodostivat vankan pohjan ruokataloudelle ja viimeistään keskiajalla aloitettiin myös lantun ja kaalin viljely. Maanviljelystä harjoitettiin kasketuilla mailla tai pienillä pelloilla, joita lannoitettiin. Tämä mahdollisti jokavuotisen sadon.
Karjanhoitoa on harjoitettu maassamme jo kivikaudelta lähtien. Kotieläiminä olivat ainakin naudat, lampaat, vuohet, siat, hevoset ja koirat. Lehmänmaitoa ei juotu, vaan se kirnuttiin arvokkaaksi voiksi.
Kauppa yhdisti metsästäjät, kalastajat, käsityöläiset ja maanviljelijät. Yhteyksiä oli oman maan kauppiaiden lisäksi myös Skandinaviaan ja Viroon, joista maahamme saapui myös uudisasutusta. Läheisimmät suhteet Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan asukkailla lienevät olleet Gotlantiin. Vaihtokaupan ohessa metallivaluuttana käytettiin maksuhopeaa, joka punnittiin painonsa mukaan. Ajoittain kauppiaiden käsiin eksyneet, tavallisesti Keski-Euroopasta peräisin olevat kolikotkin olivat vain kätevässä muodossa liikkuvaa hopeaa vailla varsinaista valuutta-arvoa.
Käsityö liittyi oleellisesti kauppaan, vaikkakin käsityöläiset myivät lähinnä omia tuotteitaan. Oli ase-, koru- ja puuseppiä, savenvalajia ja kankaankutojia. Käsityöläiset toimivat ammatissaan joko päätoimisesti tai muiden töiden ohella ja kiertelivät talosta taloon ja kylästä kylään omia tekeleitään kaupaten. Naisten kauppatöitä olivat kehrääminen, värjäys ja kudonta. Myös saviastioiden tekeminen on luultavasti kuulunut naisväelle. Miehet ovat tehneet mm. puutöitä, rakentaneet veneitä ja polttaneet tervaa.
Yleinen talotyyppi rautakaudella Suomessa oli suorakaiteen mallinen, suurimmillaan jopa reippaat parikymmentä metriä pitkä hallitalo. Kattoa tukivat seinät ja kaksi paaluriviä. Seinät tehtiin varhaisemmalla rautakaudella oksapunoksesta, joka pujotettiin paalujen väliin. Lämpöä eristivät turve, sammal ja savi. Viikinkiajalla yleistyi myös hirsirakentaminen varhopatsas-tekniikalla tai idästä tulleella lamasalvostekniikalla
Tarve-esineistö tehtiin suurimmaksi osaksi itse lukuunottamatta muutamia harvinaisia hankintoja. Metalliesineitä takoivat kiertelevät sepät ja kyläsepät, käyttökankaat kudottiin ja vaatteet ommeltiin kotona. Saviastiat olivat taitavasti tehtyjä, käyttökelpoisia ja kauniita
Naisten vaatetuksessa koruilla, etenkin soljilla, oli varsin näkyvä rooli. Pyöreät kupurasoljet kuuluivat etenkin suomalaisnaisen asustukseen. Niitä käytettiin päällysmekon kiinnittämiseen olkapäiltä. Solkiin rikkaammat emännät kiinnittivät ketjulaitteet, jotka saattoivat yhtenä paksuna ketjuna tai etenkin idässä monirivisinä käätyinä kulkea rinnan yli soljesta toiseen. Ketjulaitteisiin voitiin ripustaa sakset, neularasia, korvalusikka, avaimia tai erilaisia onnea tuottavia koruja, kuten hedelmällisyyttä symboloivia lintuja, kulkusia, helmiä tai osmansolmulla koristettuja levyjä
Korumallit olivat hyvinkin omaperäisiä.
Suomalaisen sepän ajatuksissa toisiinsa sulautuneina vieraista kuvioista kehittyi aivan omanlaisensa korumallisto, jollaista ei muilta kansoilta tavata.
Uskonto, myytit ja symboliikka kuuluivat vahvasti muinaissuomalaiseen arkeen. Haudat ja uhripaikat olivat tärkeitä eikä vanhoja riittejä sopinut missään unohtaa. Haltijoiden, henkien ja jumalien lisäksi kunnioitettiin myös suvun vainajia.
Kuolleisiin suhtauduttiin luonnollisesti ja kalmistot ja uhripaikat sijaitsivat asuinpaikkojen lähistöllä. Vainajat vaikuttivat jokapäiväiseen elämään eikä heitä sopinut suututtaa onnen ja menestyksen menettämisen uhalla. Kuolleet eivät kuitenkaan olleet pahoja ja pelottavia, vaan pikemminkin auttavia ja neuvovia esi-isien henkiä. Haudoille ja kuppikiville uhrattiin ruokaa, viljaa, olutta ja arvoesineitä. Vainajien kunniaksi syötiin muistoaterioita, eikä heistä sopinut lausua pahaa sanaa, etteivät he kostaisi eläville.
800-luvun jälkeen läntisessä Suomessa yleistyi ruumishautaus. Polttamatta haudatulle vainajalle annettiin hautaan mukaan suojaavia taikakaluja sekä esineitä, joita hän oli tarvinnut jokapäiväisessä elämässään. Hänet puettiin parhaimpiinsa, jotta hän saisi hyvän vastaanoton manalassa. Muualla Suomessa vainaja vanhan tavan mukaan tavallisimmin poltettiin, jotta sielu vapautuisi nopeammin ruumiista.
Kristinuskon merkkejä saapui Suomeen jo merovinkiajalla (n.550-800 jKr) mm. rengassolkien kuvioinnissa. Ristin käyttäminen koruissa ei kuitenkaan suoranaisesti merkinnyt kristinuskon omaksumista; risti oli vain yksi symboli ja onnentuoja muiden joukossa. Kristinuskosta suomalaiset kuulivat todennäköisesti samoihin aikoihin sekä ruotsalaisilta että slaaveilta. Kristinuskon tapoja alettiin omaksua myös hautauksessa jo ennen 1000-lukua,
ELI SUOMALAISET EIVÄT OLLEET ENNEN VUOTTA 1150
MITÄÄN SIVISTYMÄTTÖMIÄ METSÄLÄISIÄ ,NIINKUIN RUOTSALAISET MEILLE OPETTAVAT,VAAN SUOMALAISILLA
OLI OMA RIKAS JA PITKÄLLE KEHITTYNYT KULTTUURI JA
PITÄJÄTKIN OLIVAT SUOMESSA JO YHDISTYNEET MAAKUNNIKSI ELI VALTIOKSI MUODOSTUMINEN OLI JO PITKÄLLÄ KUN RUOTSALAISET TULIVAT SUOMEEN 1150.
eivät mitenkään olleet niin ylivoimaisia suhteessa hämäläisiin, karjalaisiin, kainuulaisiin,... Ei missään suhteessa. Edes taloudellisesti.
Totuus on se, mikä on tapahtunut, vai mitä?
näistä.
Pitäisi ottaa kouluopetuksessa käyttöön historiankirjat, jossa totuus Suomen historiasta ja suomalaisista kerrottaisiin lapsille. Totuus menneisyydestä saattaisi yhdistää suomalaiset.
Nykyisinhän mm. täällä palstoilla käsketään omanmaalaisia menemään milloin itään, milloin länteen ja nyt viimeksi jopa arabimaihin.
ehdotan, että pyydät sitä menemään historiasivuille kirjoittamaan historiaansa, kun en itse kehtaa.
valheet joutavat historiaan kun ne on ensin näytetty valheiksi.