Hallituksen torstaina tekemän periaatepäätöksen mukaan maatalouden on vähennättävä ravinnekuormitustaan kolmanneksella vuoteen 2015 mennessä.
Miten paljon siihen myönnetään lisärahaa ?
Suomessa on jo nyt maailman tiukin maatalouden ympäristöohjelma. Maatalouden tulokehitys on ollut jo useita vuosia aleneva. Maatalouden typpitaso on laskenut 10 vuoden takaisesta 46 prosenttia. Lannoitteista tuleva vuotuinen fosforilisäys on alentunut 7,5 kiloa hehtaaria kohti. Puolet Suomen peltoalasta on fosforiköyhän viljavuusluokassa. On tultu jo siihen pisteeseen, että satotasot ovat alkaneet laskea. Maatalous- ja metsämaa tullaan saattamaan kiinteistöveron piiriin. Tällainen yhtälö ei toimi jos ympäristömääräyksiä halutaan entisestään tiukentaa.
Jostakin on saatava lisää rahaa. Muuten tulee käymään niin, että tilojen ei enää kannata sitoutua ympäristöohjelmaan ja sen mukanaan tuomaan byrokratiaan ja valvontaan.
Tämäkään tiukennettu malli ei tule riittämään Itämeren pelastamiseen. Suomi on sen saastuttamisessa niin pieni tekijä, että sen poistaminen ei vaikuta meren tilaan sitä eikä tätä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kun kyse on ravinnevalumista vesistöihin, niin onko homma kiinni siitä, ettei pellon ja vesistön välillä ole riittävää suojavyöhykettä?
Ja onko suojavyöhykkeiden leventämisestä isojakin kustannuksia tai muuta haittaa kuin peltoalan minimaalinen pieneneminen?
niin saadan se tuki loppumaan kokonaan....Ei ole enää paperitöitä....
että, itämeren saastuminen ei ole suomen maatalouden aiheuttamaa.
Ota selvää asioista eläkä ole pelkkien demari Lintosten populismin varassa!
Suomi on tässä taas mallioppilas, Suomen osuus itämereen kohdistuvista päästöistä on muutama prosentti ja näitä leikkaamalla yritetään itämerta pelastaa. Tehtävä on kunnianhimoinen mutta täysin toivoton kun muut itämeren ympärysvaltiot eivät tee asialle mitään. Tässä on taas Kioton sopimuksen tapaan päätetty meikäläiset ympäristöviranomaiset haukkaamaan Suomelle kohtuuttoman isoa palaa jota muut maat ilomielin Suomelle toki omastaan antavat.
Vesistöjen suurimmaksi ravinnekuormittajaksi nimetään nykyään aina maa-ja metsätalous. Tämä toki on helppoa ja loogistakin kun ylivoimaisesti suurin osa tästä Suomen maaperästä on maa-ja metsätalousmaaksi luettavaa maata. Ongelma siis on ja pysyy ellei tätä maa-ja metsatalousmaata kärrätä peruskalliota myöden rajojen taa.