Laivatekniikan asiantuntijat?

Varsin mielenkiintoisesti kommentoivat nämä laivatekniikan asiantuntijat Stemnitsaa.

Eläkkeellä oleva C.M.Lax toteaa nähneensä jopa 70cm sisään painunutta terästä joka ei ole halkeillut.
Itse puhuisin mielummin repeämisestä kuin teräksen halkeamisesta.....no,olenpa minäkin nähnyt vastaavia painaumia,kyse oli vedenpaineen aiheuttamasta teräksen venymästä pohjatankin topilla.Tankin alapuolella sitten olikin rekka-auton menevä repeämä.
Aika pitkälti vaurion määrittelee laivasta riippumaton osapuoli eli pohjan muoto ja koostumus.
Jos ahtojäiden työntämä alus painautuu vasten vankkaa kivi/kalliopohjaa,on odotettavissa repeämää huomattavasti varmemmin kuin jos aluksen sivuja/pohjaa vasten olisi mutaa tai hiekkapankkia.

Toinen juttu sitten on,jos teräs pääsee riittävästi painumaan tankeissa,syystä tai toisesta,seurauksena on paineen nousu ja sitä kautta joku paikka pettää jotta paine(öljy)pääsee purkautumaan.

Laxin mukaan ennen vanhaan lommut eivät "halkeilleet",jos olisivat niin laiva olisi uponnut....vielä tänä päivänä,tiedoksi vaan Laxille jos sattuu lukemaan,teräs repeilee.
Syy miksi sillä ei ole välitöntä vaaraa,on siinä että aluksien rungoissa lähes poikkeuksetta on pohja ynnä sivutankit joita myös painolastitankeiksi kutsutaan.
Repemän tullessa se täyttää tankin mutta ei aiheuta välitöntä uppoamisvaaraa.
Näitä repeämiä sitten hitsataan sukelltajien toimin tai ne korjataan telakoinnin yhteydessä paremmin.

Jäävahvistus aluksessa ei ole pelkästään keulassa vaan myös rungon muissa osissa,koneistossa,vaihteistossa,akselistossa,peräsinkoneistossa,varustuksessa....eli jos runko jää ahtojäiden armoille jonkin koneiston pettämisen vuoksi,ei siinä kaksoisrungolla ja isomman laivan vahvemmilla spanteilla sun muilla rakenteilla ole välttämättä mitään tekoa.
Joka viitsi aiheeseen perehtyä,katsokoon vaikkapa H.Jääsalon "Merenkulkulainsäädäntö" kirjasta.Ote
liitteestä:"Huomautettakoon ettei edes 1 A Super luokkaan rakennettu alus kykene kestämään vaikean jään puristusta".

Aluksen jääluokka ja sen odotettavissa oleva selviytymiskyky jäissä ja sitä kautta vaurioitumis herkkyys ei siis synny kaksoisrungosta,aluksen uutuudesta tai sen koosta.

Koko hommassahan ei ole kyse siitä että Stemnitsa välttämättä ahttojäihin lastinsa levittää vaan aivan yksikertaisesti riskien hallinnasta.

Jos,siis jos,tuuli painaa ahtöjäitä sopivasti varsinkin Koiviston edustalle ja jos avustva murtaja(1 kpl)joutuu ongelmiin(ei ollenkaan tavatonta) ja Stemnitsa pysähtyy,vaurioittaa vaikkapa peräsintään yrittäessään peruttaa....siiinä ovat sitten katastrofin ainekset koossa.
Hommaa hankaloitetaan vielä suurella syväydellä ja karikkoisilla vesillä ynnä kapealla väylällä joka ei salli paikoin lainkaan siltä poistumista.

Todettakoon vielä että IS:n laivatekniikan asiantujalausunnot kielivät pitkälti täydellisestä asiantutemattomuudesta jäissä liikkumiseen.
Vaurioiden tarkastelu tai laivatekniikan tietämys ei takaa tietoa jäissä liikkumisesta laivan kanssa,tai edes niiden kaikkien riskien ymmärtämiseen,pelissä on mukana niin monta osa-tekijää ja niiden erillaisia kombinaattioita.

Toivottovaa toki on että alus reissustaan suoriutuisi mutta kyllähän tämä melkoista riskeillä leikkimistä on...mutta venäläisillehän semmoinen ei ole uutta eikä varmastikkaan tästä tilanne nopeasti edes muutu.

Niin tosiaan,lisätäänpä loppuun tässä vielä tilanne täällä kotikaupunkini satamassa.
Täällä on nyt ollut n.2 viikkoa korjattavana venäläinen jäävahvistettu alus jonka suomalainen murtaja kävi hätäsatamaan hinaamassa.Repeämiä rungossa n.30 metrin matkalla ja alus oli upppoamisvaarassa.Tämä mahtaa olla uusi ja ihmeellinen asia IS:n "asiantuntijoille"?
Alus,kunhan siihen on tilapäiset korjaukset tehty,lähtee avustuksessa telakalle,ehkä vasta jäiden lähdettyä....sillä muuten on myös venäläinen "jääpassi".