Miten yrityksen verotarkastuskertomus etenee. Onko verottajan poistettava (korjattava) virheellinen väittämä joka on verotettavan toimesta korjattu jo kertaalleen? Voiko verottaja vaihtaa yrittäjän ammattia joka on ollut käytössä vuosia johonkin toiseen jonka taulukkopalkka on pienempi? Tuleeko loppukeskustelussa kysyä verottajalle epäselviä asioita verotettavalta, vai onko tapana kirjata ne suoraan alustavaan verotarkastuskertomukseen "salaa"? Loppukeskustelussa tulee ilmeisesti kertoa/perustella verotukseen johtavat syyt/pykälät, vai onko tapana ilmoittaa verotuksesta ilman perusteluita tässä vaiheessa? Kuuluuko verotarkastuskertomuksessa kertoa verotettavan muista yhtiöistä/palkoista joissa verottajalla ei ole ollut huomautettavaa? Perustuuko verottajan päätös nimettömiin "ilmiantajiin", onko verotettavalla oikeus saada heidät selville? Verottaj vetoaa salaisiin Hallinto- ja Korkeimman ennakkopäätöksiin, onko tämä oikein? Verottaja jättää kuluissa huomioimatta tilastokeskuksen laskeman keskiarvon joka olisi verotettavan hyväksi? Mikä on hyvää verotarkastustapaa jos näin tehdään?
Hyvä verotarkastustapa
Yrittäjä kysyy
131119
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ei taas näitä...
Mikset narise aiheesta avaamissasi muissa ketjuissa? Miksi avasit taas uuden? Ja miksi lähdet aina kun paljastuu että sepität tarinoita ja valehtelet?
- Millainen virheellinen väittämä (kerro esimerkki)?
- Voiko vaihtaa verottaja yrittäjän ammattia?
- Miten "salaa"? Tarkoitatko jotain huomattua asiaa?
- kirjoitetaanko muista yhtiöistä/palkoista?
- verottajan päätös ei kaiketi "perustu ilmiantajiin". Ilmiantaja voinee olla syy tarkastuksen ajoittamiselle, mutta mistä revit ilmiantajan päätöksen perusteeksi? Tuota, oletko nyt ihan oikeasti ja varmasti yrittäjä?
- Eikö salaiset päätökset ole tehty samasta aiheesta? ja eikö tällöin yrittäjällä ole kuitenkin oikeus viedä oma asiansa eteenpäin?
- minkä ihmeen tilastokeskuksen keskiarvon?
Lopuksi haluan vielä kysyä, että onko nyt kyseessä arvioverotus, kun kirjanpitosi on pitämättä?
Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät: Hyvä verotarkastustapa kaipaa täsmennystä
Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät esittävät verotarkastukseen korvausvelvollisuutta tarkastajille ja veroasiamiehille aiheettomasti ja perusteettomasti suoritetusta jälkiverotuksesta. Helsingissä ministeri Ulla-Maj Wideroosin tavanneet Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien edustajat toivoivat ministeriltä pikaisia toimia verotarkastusten saamiseksi toimimaan kaikilta osin hyvän verotarkastustavan mukaisesti.
Vaikka verottaja onkin pyrkinyt kehittämään omia toimintatapojaan, verotuksen ammattimaisuus, oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus eivät kaikilta osin toteudu, sanoo Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien verovaliokunnan puheenjohtaja Esko Haukkala. Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät esittävät verotarkastajan ohjeisiin kirjattavaksi tarkastajan velvollisuudeksi keskustella ennen verotarkastuksen aloittamista yrityksen verotuksesta ja kirjanpidosta vastaavan henkilön kanssa. Korvausvelvollisuuden lisäksi Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät esittävät verotarkastajien ja veroasiamiesten pätevyyden varmistamiseksi niin sanottua verotarkastajan ajokortin suoritusvelvollisuutta. Haukkalan mukaan verotusmenettelylain 26 § ei toteudu nyt kaikilta osin lain velvoittamalla tavalla. Monilta osiltaan veronmaksajan, tässä tapauksessa yrityksen ja yrittäjän, etu jäähuomiotta vähintäänkin liian vähälle huomiolle.
Esitystensä pohjaksi yrittäjät osoittivat asioiden kiireellisenä eteenpäin viemiseksi ministeri Wideroosille useita konkreettisia esimerkkejä. Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Pauli Kankaanpään mukaan verotarkastuksen perusteella tapahtuva mahdollinen maksuunpano on tulkinnanvaraisissa tilanteissa keskeytettävä. On kohtuutonta yritykselle aiheettomissa tilanteissa määrätty jälkiveron maksu. Valitusaika kestää tänään myös liian kauan. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on käsittelemättä valituksia, jotka on tehty 1,5 vuotta sitten, toteaa Kankaanpää. Pahimmassa tapauksessa saattaa olla vielä niin, että yrityksellä on saamisia liikaa maksetuista veroista, joita ei voi nyt hyödyntää yrityksen kohdalla maksuna verottajan suuntaan. Pienelle yritykselle tämä tilanne on pahimmassa tilanteessa kuolinisku.
Mahdollisiin lisäkysymyksiin vastaavat
Esko Haukkala, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien verovaliokunnan puheenjohtaja, p. 0500 662 180
Pauli Kankaanpää, Etelä-Pohjanmaan yrittäjien toimitusjohtaja, p. 0500 66 4141
Lähde: Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien tiedote 29.6.2005
Onko Nokialla jatkuvasti 250 tilintarkastajaa ja 100 verotarkastajaa?
13.03.2004
Olennaisuuden periaate mainitaan usein lainsäädännössä, tuomioistuinten päätöksissä, viranomaisohjeissa, suosituksissa ja asiantuntijakirjoituksissa mutta kukaan ei oikein tarkasti tiedä, mitä se tarkoittaa.
Yleisen käsityksen mukaan jonkin euromäärän olennaisuutta pitää arvioida suhteessa liikevaihtoon tai taseen summaan. Tämä tulee esille mm. kirjanpitolautakunnan lausunnossa tilintarkastusmenojen jaksottamisesta (Tilintarkastusmenojen jaksottamisesta, KILA 2001/1648).
Tuossa tapauksessa oli kysymys 590 euron (3.505 markan) suuruisen tilintarkastuslaskun jaksottamisesta. Yhtiön ostaja vaati tämän suuruista vahingonkorvausta, koska jaksotusta ei oltu tehty. Yhtiön taseen loppusumma oli 156.887 euroa mutta liikevaihto vain 235 euroa. Jutussa oli kiistaa siitä, onko tilintarkastuslasku olennainen.
Kirjanpitolautakunta antoi "nahkapäätöksen", jonka mukaan tilintarkastuslasku kirjataan tilintarkastuskertomuksen valmistumisen ajankohtana tai jaksotetaan tilintarkastustyön suorittamisajalle.
Olennaista tässä tapauksessa oli se, että oikeudenkäynnistä ja kirjanpitolautakunnan lausunnosta aiheutuneet kulut olivat moninkertaiset kiistan kohteena olevaan tilintarkastuslaskuun verrattuna.
Tilintarkastajat käyttävät olennaisuuden periaatetta rajatessaan työnsä tarkkuutta. Tällöin esimerkiksi pienyrityksessä syynätään kahvikuitteja mutta suuryrityksessä tarkastetaan suurimpien laskujen aiheellisuus ja oikeellisuus.
Kun tilintarkastaja käyttää päivän tarkastaessaan viiden hengen yrityksen tilinpäätöksen ja hallinnon, 500 hengen yritykseen tulisi lähettää viisi tarkastajaa kuukaudeksi. Nokialla pitäisi olla 250 tilintarkastajaa jatkuvasti. Tällä tavoin saavutettaisiin oikeudenmukaisuus tilintarkastusten laajuudessa.
Kun puhutaan pienyhtiöiden tilintarkastuspakosta luopumisesta, olennaisuuden periaate unohtuu. Sama puute on myös verotarkastuksissa.
"Hyvään verotarkastustapaan kuuluu, että kokonaistarkastuksessa tutkitaan kunkin tarkastettavan verolajin kannalta olennaiset asiat, aineistot ja laskentajärjestelmät ainakin yhdeltä kalenterivuodelta taikka tili- tai valvontakaudelta." (Hyvä verotarkastustapa)
Tällainen "hyvä verotarkastustapa" on käytännössä huono verontarkastustapa. Pienyrityksissä tutkitaan muutaman kymmenen euron tositteita ja suuryrityksissä muutaman kymmenentuhannen euron tositteita. Oikeudenmukaisesta verotuksesta ei tässä ole tietoakaan.
Eräässä viiden hengen yrityksessä on ollut viiden vuoden välein verotarkastukset, joissa kolme tarkastajaa käytti kolme päivää kummallakin kerralla. Nokialla pitäisi saman matematiikan mukaan olla jatkuvasti sata verotarkastajaa. Tiettävästi tätä ei kuitenkaan ole toteutettu, joten ei sitten pitäisi vainota pienyrityksiäkään.
Suurten organisaatioiden ihmiset arvioidaan suuremmiksi kuin pienten organisaatioiden ihmiset, vaikka tosiasiassa aikuiset ihmiset ovat yleensä alle kahden metrin mittaisia ja alle sadan kilon painoisia. Ihmiset ovat suunnilleen samanlaisia ihmisiä työnantajasta riippumatta. Suuryritysten työntekijöillä ei ole paremmat moraaliset arvot kuin pienyritysten työntekijöillä. Kaikissa ihmisryhmissä on vilpistelijöitä ja lainrikkojia.
Suurista asioista päättävät henkilöt voivat tehdä suurempia rikoksia kuin pienistä asioista päättävät henkilöt, joten tilintarkastusten ja verotarkastusten resurssit tulisi painottaa enemmän pörssiyhtiöihin ja vähemmän pikkufirmoihin. Jos pienyritys tekee talousrikoksen, se on todennäköisesti pienempi kuin suuryrityksen tekemä talousrikos.
Tilitoimistot laativat lähes kaikkien pienyritysten kirjanpidot ja tilinpäätökset Suomessa. Alalla on yleistynyt tapa syynätä ravintolakuitteja, iltapäivälehtien ostoja ja muita pikkuasioita. Tilinpäätöksissä jaksotetaan muutaman euron eriä.
Eiköhän tehdä päätös, että alle sadan euron tosite ei ole missään olosuhteissa olennainen ja alle tuhannen euron erä ei ole olennainen missään tilinpäätöksessä. Tämä koskee sekä Nokiaa että Nokkalan Konepajaa.
Lassi Mäkinen
Millaista täsmennystä? Millaisesta tapauksesta tuossa on kysymys? Tietääkö kukaan?
Mikseivät nuo herrasmiehet ole lukeneet sitä samaista hyvää verotarkastustapaa? Siinähän säädetään tarkastajien korvausvelvollisuudesta. Lisäksi ulostolle voi jo nykyisellään hakea keskeytystä asian käsittelemisen ajaksi. En näe ongelmaa, kun ratkaisu vaatimuksessa esitettyihin asioihin on jo olemassa.
Vaatimattomat 1.5 vuotta- jotain menee asian käsittelyssä, naurettavaa pelleilyä muutaman kuitin tähden.
No kauanhan se 1,5 olisi jos niin kauan kestää, mutta lautakunnassa ja oikeudessahan asiaa pohtivat ja pääasia ettei mitään tarvitse maksaa. Tykkänään eri asia on, kannattaisiko valitusten mukana annetut selvitykset antaa jo tarkastajille tarkastuksen yhteydessä niin ei tarvitsisi valittaa.
Miten se valitus tehdään niin ettei tarvitse maksaa?
Miksi alla oleviin kysymyksiin ei löydy vastauksia, onko täällä esitettävien kysymysten oltava verottajmyönteisiä oikeita vastauksia saadakseen? Alla ja jo aiemmin esitetyt kysymykset ovat varsin asiallisia, mikä on ongelma ns. asiantuntijoilla?
"Miten yrityksen verotarkastuskertomus etenee. Onko verottajan poistettava (korjattava) virheellinen väittämä joka on verotettavan toimesta korjattu jo kertaalleen? Voiko verottaja vaihtaa yrittäjän ammattia joka on ollut käytössä vuosia johonkin toiseen jonka taulukkopalkka on pienempi? Tuleeko loppukeskustelussa kysyä verottajalle epäselviä asioita verotettavalta, vai onko tapana kirjata ne suoraan alustavaan verotarkastuskertomukseen "salaa"? Loppukeskustelussa tulee ilmeisesti kertoa/perustella verotukseen johtavat syyt/pykälät, vai onko tapana ilmoittaa verotuksesta ilman perusteluita tässä vaiheessa? Kuuluuko verotarkastuskertomuksessa kertoa verotettavan muista yhtiöistä/palkoista joissa verottajalla ei ole ollut huomautettavaa? Perustuuko verottajan päätös nimettömiin "ilmiantajiin", onko verotettavalla oikeus saada heidät selville? Verottaj vetoaa salaisiin Hallinto- ja Korkeimman ennakkopäätöksiin, onko tämä oikein? Verottaja jättää kuluissa huomioimatta tilastokeskuksen laskeman keskiarvon joka olisi verotettavan hyväksi? Mikä on hyvää verotarkastustapaa jos näin tehdään?"
Hae lomake verotoimistosta tai tulosta netistä. Kyniä löytyy varmaan verotoimistolta. Kustannukset säilynevät kohtuullisina.
Kysy ensin ja tarkenna riittävästi, kyllä täällä joku osaa varmasti vastata?
Kun kysymykset ovat tasoa "perustuuko verottajan päätös ilmiantajiin", niin on vaikea antaa sellaista vastausta, jonka sinäkin ymmärtäisit :)
Beerit kuuluu niihin veroviraston kahvihuoneissa kikattaviin paksupakara kanoihin, joiden ainoana tehtävänä on tukea rillipäisiä verorottia tärkeässä yhteiskunnan pelastusoperaatiossa eli Pk-yrittäjän rosvouksessa.