milloin/ miten

Teini-iässä rukoilin TODELLA hartaasti itselleni sitä oikeaa.

Usean kuukauden järjestelmällisen rukoilun jälkeen Näin illalla, ennen nukahtamistani näyssä miehen, jolla oli leveä hymy, tummat, kiharat hiukset, ruskea takki ja reipas olemus. Täysin oman miesmakuni vastainen, "yli-imelä" tyyppi, ajattelin silloin. Kuulin "unessani" jopa miehen nimen. Kirjoitin unen päiväkirjaan ja unohdin koko asian.

Monta vuotta myöhemmin sain kyseiseltä henkilöltä kirjeen. (Se oli vastaus kirjeenvaihtoilmoitukseeni). Jätin vastaamatta, mutta mies kirjoitti uudestaan, aloin kummastella ja katsellessani hänen lähettämäänsä kuvaa, muistin uneni. Jopa nimi täsmäsi! Tutustuimme ja kahden vuoden kuluttua asuimmekin avoliitossa, muutin miehen kotikaupunkiin.

Myöhemmin kävi ilmi, että vaikka mies asui oikeasti eri puolella suomea kuin minä, hän oli asunut kotikaupungissani väliaikaisesti (vuoden ajan)aiemmin, juuri samana kesänä kun itse vastaavasti lähdin ulkomaille opiskelemaan. Olisimme saattaneet törmätä toisiimme jo silloin, mutta näin ei käynyt.

Katselimme myös vanhoja valokuvia ja huomasin, että miehellä oli silloin, kun unen olin nähnyt (marraskuussa 93)´, tummanruskea toppatakki, siis sama kuin olin nähnyt unessa.

Avoliittomme päättyi myöhemmin, mutta mies oli minulle arvokkaana tukena ja hyvänä ystävänä elämäni vaikeimpina vuosina. Ilman häntä en olisi jaksanut eteenpäin, enkä olisi löytänyt elämälleni uutta suuntaa.

Olen tällä hetkellä toisessa liitossa ja hyvin rakastunut. Olen saanut kasvaa ihmisenä edellisen avomieheni avustuksella ja olen löytänyt itseni - tarvitsin tämän kaiken löytääkseni viimeinkin ihmisen, joka on kuin kadonnut toinen puolisko sielustani. Ennen tätä minun piti läpikäydä elämäni traumaattiset kokemukset toisaalla, jotta olisin valmis rakastamaan täysipainoisesti tätä elämäni miestä. Jumala on siis vastannut rukouksiini, sillä kukaan muu kuin minulle täydellisesti sopiva mies ei pystyisi jakamaan arkea kanssani. Elämäni on muuttunut onnelliseksi, suuresti tämän "unen miehen ansiosta". Hänen avullaan paranin ihmiseksi, joka kykenee vastaanottamaan rakkautta. Tunnen tästä suurta kiitollisuutta Jumalalle - sekä entiselle avomiehelleni. Jumala todella pitää lapsistaan huolta, ja rukouksiin vastataan.

sivuilta: www.rukousverkko.net Sinne voi myös jättää rukousaiheita. (Myös linkkejä muille vastaaville sivustoille.)
Myös meillä on ollut mm. parantumista vaikeista sairauksista. Annan kunnian yksin Jumalalle!

Moi tää nyt on vähä öh juttu, mutta ajattelin sen kuitenkin kertoa.

N.5v sitten sain erittäin voimakkaan kihomatoinfektion - luultavasti koiralta?? - Kävin hakemassa apteekista lääkkeet, punaisia pahan makuisia tabletteja. Olin siihen aikaan myös elämäntilanteeni vuoksi melko masentunut. Infektio uusi monta kertaa vuodessa ja kärsin siitä pari vuotta, aina uusi kuuri, hetken helpotus ja taas alkoi kutina ja niitä pieniä valkoisia...
Kummallista tässä oli se että vaikka minulla asuivat lapset silloin kotona, he eivät saaneet mitään oireita ei myöskään mieheni näiden kahden vuoden aikana, jolloin minä kuitenkin olin perheen keittäjä, leipoja yms läheiskosketuksessa??

Taas alkoivat madot riehua sisuksissani ja olin ihan loppu niiden kanssa. Ajattelin että jos Jumala kerran haluaa että madot syövät minut niin syökään, johan tästä joudan mitäpä virkaa minulla on, ja jätin lääkkeen ostamatta. Kävin siihen aikaan paljon hengellisissä kokouksissa ja eräässä kokouksessa Lahden Pelastusarmeijassa, oli vanha mies Jumalan palvelija nimeltään Veli Suvivirta joka oli silloin hoitamassa alttarirukous palvelua. Menin hänen luokseen, muuten nolotti rueta vanhalle miehelle kertomaan tommoista matojuttua, mutta sain sen kuitenkin kerrottua ja pyysin että Herra ottaisi nuo luontokappaleensa minusta pois. Veli laski kätensä minun pääni päälle ja rukoili jollain kielellä. Tiedätkö sen jälkeen en tarvinnut ostaa punaisia pahanmakuisia pillereitä. Siitä on jo viisi vuotta, eikä ensimmäistäkään valkoista matoa ole ollut minussa!!!