Skenaario 1: sosiaalidemokraattinen valtio
Munien hinta nousee -> hintojen nousua estämään asetetaan hintakatto, että kansalla olisi oikeus ostaa munia kohtuuhinnalla -> munien tuotanto laskee hintakaton takia -> valtio asettaa munien tuotantoon tuotantotuet -> viljelijät siirtävät resursseja muista tuotannonaloista munen tuotantoon -> munien tuotanto piristyy, mutta ei tarpeeksi, sillä viljelijät keskittyvät tukiin eivätkä munatuotantoon, sillä munan hinta on liian pieni -> tarvitaan lisätukea -> lisää resursseja joudutaan ottamaan käyttöön muualta -> myös maidon tuotanto on hyytymässä, joten maidon hinta nousee ja sille pitää asettaa hintakatto -> myös maidon tuotanto tarvitsee tukea -> samoin munien ja maidon tukien noustessa muilta tuotannon aloilta siirtyy resursseja pois ja pian nämä muutkin tarvitsevat tukea -> maatalous on sosiaalidemokratisoitu ennen pitkää valtiolle
Skenaario 2: Laissez Faire
Munan hinta nousee koska kysyntä ylittää tarjonnan -> kysyntään vastataan lisäämällä munien tuotantoa, sillä niistä saa entistä suuremmat tulot -> resurssit otetaan vähemmän tuottavien tuotteiden tuotannosta tai kokonaisresursseja lisätään -> vähemmän tuottava tuotanto vähenee, joten järjestelmä säätelee itse resursseja optimaalisiksi -> hinnat pysyvät tasapainossa -> vähemmän tuottavaa tuotantoa vähennetään niin kauan kuin vähemmän tuottava tuottaa suunnilleen saman kuin se enemmän tuottavakin
Munien hinta nousee -> hintojen nousua estämään asetetaan hintakatto, että kansalla olisi oikeus ostaa munia kohtuuhinnalla -> munien tuotanto laskee hintakaton takia -> valtio asettaa munien tuotantoon tuotantotuet -> viljelijät siirtävät resursseja muista tuotannonaloista munen tuotantoon -> munien tuotanto piristyy, mutta ei tarpeeksi, sillä viljelijät keskittyvät tukiin eivätkä munatuotantoon, sillä munan hinta on liian pieni -> tarvitaan lisätukea -> lisää resursseja joudutaan ottamaan käyttöön muualta -> myös maidon tuotanto on hyytymässä, joten maidon hinta nousee ja sille pitää asettaa hintakatto -> myös maidon tuotanto tarvitsee tukea -> samoin munien ja maidon tukien noustessa muilta tuotannon aloilta siirtyy resursseja pois ja pian nämä muutkin tarvitsevat tukea -> maatalous on sosiaalidemokratisoitu ennen pitkää valtiolle
Skenaario 2: Laissez Faire
Munan hinta nousee koska kysyntä ylittää tarjonnan -> kysyntään vastataan lisäämällä munien tuotantoa, sillä niistä saa entistä suuremmat tulot -> resurssit otetaan vähemmän tuottavien tuotteiden tuotannosta tai kokonaisresursseja lisätään -> vähemmän tuottava tuotanto vähenee, joten järjestelmä säätelee itse resursseja optimaalisiksi -> hinnat pysyvät tasapainossa -> vähemmän tuottavaa tuotantoa vähennetään niin kauan kuin vähemmän tuottava tuottaa suunnilleen saman kuin se enemmän tuottavakin
Vastaukset 11
Vanhimmat
1 on selevää pässinlihaa.
2 tämä kanojen ja lehmien eestakasi vatvailu ei taida onnistua aivan nätisti.Vai ootko koskaan käynyt kanalassa,voisitko aatella lehmiä sinne nuin extempore.Ei tällä kertaa paha juttu.
Muna voi yhtä hyvin olla vaikka ohra ja maito voi olla vaikka kaura. Tosin tukien kytkeminen poliittisiin päätöksiin tekee investointipäätöksestä aina melkoista arpapeliä. Sitten kun on vielä nämä tukien mukanaan tuomat korjaavat lisätuet.
Kuka voisi enää väittää, että tukijärjestelmä olisi poliitikoille mitään muuta kuin tapa kontrolloida maatalousväkeä?
Hyvinkin,sulle mulle kompromissi kauppaa käyvät,ei tuohon hirveästi ole lisättävää,alunperin koko tukilakiviidakko perseestä,minkäs teet ei Suomi sitä pysty yksin lopettamaan.Niin kauan kun yksikin maa maksaa tukiaisia,ei rehellistä kilpailua voi syntyä.Näin se nyt vaan menee,ja joutuu vielä elämään sen kanssa toistaiseksi.
Olen toistuvasti kertonut sinulle, että ruuan hinnan alentaminen tukien avulla on vain alibi sille, että valtiot voivat kontrolloida oman maansa ruuantuotantoa aivan samalla tavoin kuin esimerkiksi terveydenhuoltoalaa tai koulutusjärjestelmää (niinkuin hyvin tiedät, niin maksaja voi aina sanoa, kuinka asiat tehdään). Edellämainitut alat ovat aivan liian tärkeitä päästettäväksi markkinatalouden runneltaviksi.
On kuitenkin mukava huomata, että alat päästä "jyvälle" asioista, äläkä hauku tällä kertaa sosialistiksi, katsos jos järjestelmä on sosialistinen, niin sen käyttäjien ei silti sitä tarvitse olla.
Kehoitan tutustumaan ilmiöön nimeltä sikasykli.
Olennainen osa markkinataloutta on myös ennakointi. Toinen tärkeä asia on aina tarkastella asiaa asiakkaan näkökulmasta. Työhän olisi turhaa ilman asiakasta.
Sikasyklikin on hyvä asia, sillä hinnan nousuun ja laskuun sentään reagoidaan. Täydellisessä valtion tai puolueen kontrollissa kysynnän muutoksiin ei reagoitaisi ja siten kysynnän ja tarjonnan välinen kuilu olisi aina suurempi.
Syklitilanteessa tuotannon ja kysynnän suhde on sama kuin seisovalla kellolla, joka on oikeassa kahdesti vuorokaudessa. Samoin käy kun syklin nousevassa ja laskevassa aallossa kysyntä ja tuotanto hetkellisesti kohtaavat toisensa. On tärkeä huomata, ettei vapaasti muodostuvassa tilanteessakaan pystytä saavuttamaan kovin hyvää hyötysuhdetta, koska tuotannon investoinnit ovat puolet ajasta vajaakäytössä ja nouseva sykli ruokii yli-investointeja.
Erityisesti on huomattava, ettei sikasykli nimestään huolimatta liity vain maatalouteen, vaan ilmiö esiintyy kaikilla talouden aloilla.
Syklin vaikutukset esiintyvät pahimmillaan täysin säätelemättömissä järjestelmissä ja siis ovat silloin suurta resurssien haaskausta.
Mutta maatalouden tärkeimpänä tuotannon tekijänä on luonto. Auringon energia ja sade tai elävät eläin yksilöt. Näiden ennustaminen ja säätely ei ole samalla tavoin mahdollista kuin vaikka prosessiteollisuuden.
Ei munat maailmasta lopu niin kauan kun kanoja piisaa, ettäkö siihen tarvitaan yökaudet valvoa ja pohtia moista asiaa,"vähemmän tuottava tuotanto vähenee, joten järjestelmä säätelee itse resursseja optimaalisiks", nuku rauhassa veikkonen kyllä kanat hoitaa asian puolestasi.
Hui. Kuulostan ihan ylimieliseltä sosialistilta tuossa poimimassasi pätkässä.
Tarkoitus oli sanoa, että munat eivät lopu jos niitä ei säännellä. Silloin myös hinta pysyy aina kurissa ja kohtuullisena.
kiinni siitä miten kaupan katteet paranevat ja onko kauppaketjuilla todellista kilpailua Suomessa.Munien ja viljan hintahan on pysynyt aikalailla vakiona,kohonneet ovat ainoastaan: kuljetuskustannukset,pakkaaminen, tarkastaminen,pakkauskoneet,kaupankatteet,kaupan myyjien palkat,kaupan maksamat osingot,kanaloiden rakentamonen teollisesti valmistetut rehut jne.