Sipoon kunnan asemaa ja mahdollisia alueluovutuksia selvittäneet Harry Harkimo ja Bo-Erik Ekström puolustavat kunnan koskemattomuutta.
Varjoselvityksen tehnyt kaksikko uskoo, että Sipoo pystyy vastaamaan omin toimin pääkaupunkiseudun ja erityisesti Helsingin kasvupaineisiin.
Urheiluliiketoiminnan promoottori Harkimo ja liikkeenjohdonkonsultti Ekström ovat tehneet selvityksensä oma-aloitteisesti. Sipoon kunnanhallitus antoi selvitykselle tukensa, mutta ei maksa siitä mitään.
Selvitysmiesten mukaan Sipoo voi ohjata kasvuaan neljään keskukseen; Nikkilään, Talmaan, Itäsalmeen ja Söderkullaan.
”Sipoolla on realistiset mahdollisuudet kasvattaa asukaslukunsa parissa vuosikymmenessä kolminkertaiseksi”, Ekström vakuuttaa.
Ekström ja Harkimo perustavat kasvu-uskonsa Sipoon yleiskaavaehdotukseen. Siinä on mainittu samat neljä kasvukeskusta.
Harkimon mukaan Sipoo pystyy turbokasvuun maankäyttösopimusten kautta. Kunta neuvottelee rakennusliikkeiden ja maanomistajien kanssa alueiden jalostamisesta rakennustarkoituksiin.
Sopimusten avulla kunta voisi jäädä teiden ja muiden liikenneväylien, vesijohtoverkostojen, koulujen ja päiväkotien rakentamisen jälkeenkin taloudellisesti voitolle.
Harkimokin epäilee kunnan nykyisiä voimavaroja.
”Kunnassa ei osaamista ole”, hän ilmoitti tiistaina pidetyssä tiedotustilaisuudessa. ”Ei riittävästi”, Ekström korjasi.
”Suunnitteluresursseja voidaan ja pitää hankkia ulkopuolelta”, Harkimo opasti.
Aputyövoimana varjoselvittäjillä on ollut 16 työryhmää. Asiantuntijoina on kuultu esimerkiksi kuntaministeri HannesMannista ja varsinaisen selvityksen tekijää Pekka Myllyniemeä.
Sipoon kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kristina Lyytikäinen (r) torjuu myös arvostelun siitä, ettei kunnalla ole suunnittelussaan riittävää uskottavuutta.
”Helsingin uhka takaa kunnan uskottavuuden.” Sipoon kunnanjohtaja Markku Luoma kiistää myös sen, että Sipoo olisi herännyt vasta viime juhannuksena Helsingin ehdotusten jälkeen.
”On meillä ollut hyväksytty maankäytön suunnitelma jo vuoden verran. Sen painotukset vain ovat hieman muuttuneet.” ”Mikä senkään takaa, että Helsinki pystyisi Sipoon alueita yhtään uskottavammin rakentamaan”, Harkimo kysyi.
Varjoselvityksen tehnyt kaksikko uskoo, että Sipoo pystyy vastaamaan omin toimin pääkaupunkiseudun ja erityisesti Helsingin kasvupaineisiin.
Urheiluliiketoiminnan promoottori Harkimo ja liikkeenjohdonkonsultti Ekström ovat tehneet selvityksensä oma-aloitteisesti. Sipoon kunnanhallitus antoi selvitykselle tukensa, mutta ei maksa siitä mitään.
Selvitysmiesten mukaan Sipoo voi ohjata kasvuaan neljään keskukseen; Nikkilään, Talmaan, Itäsalmeen ja Söderkullaan.
”Sipoolla on realistiset mahdollisuudet kasvattaa asukaslukunsa parissa vuosikymmenessä kolminkertaiseksi”, Ekström vakuuttaa.
Ekström ja Harkimo perustavat kasvu-uskonsa Sipoon yleiskaavaehdotukseen. Siinä on mainittu samat neljä kasvukeskusta.
Harkimon mukaan Sipoo pystyy turbokasvuun maankäyttösopimusten kautta. Kunta neuvottelee rakennusliikkeiden ja maanomistajien kanssa alueiden jalostamisesta rakennustarkoituksiin.
Sopimusten avulla kunta voisi jäädä teiden ja muiden liikenneväylien, vesijohtoverkostojen, koulujen ja päiväkotien rakentamisen jälkeenkin taloudellisesti voitolle.
Harkimokin epäilee kunnan nykyisiä voimavaroja.
”Kunnassa ei osaamista ole”, hän ilmoitti tiistaina pidetyssä tiedotustilaisuudessa. ”Ei riittävästi”, Ekström korjasi.
”Suunnitteluresursseja voidaan ja pitää hankkia ulkopuolelta”, Harkimo opasti.
Aputyövoimana varjoselvittäjillä on ollut 16 työryhmää. Asiantuntijoina on kuultu esimerkiksi kuntaministeri HannesMannista ja varsinaisen selvityksen tekijää Pekka Myllyniemeä.
Sipoon kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kristina Lyytikäinen (r) torjuu myös arvostelun siitä, ettei kunnalla ole suunnittelussaan riittävää uskottavuutta.
”Helsingin uhka takaa kunnan uskottavuuden.” Sipoon kunnanjohtaja Markku Luoma kiistää myös sen, että Sipoo olisi herännyt vasta viime juhannuksena Helsingin ehdotusten jälkeen.
”On meillä ollut hyväksytty maankäytön suunnitelma jo vuoden verran. Sen painotukset vain ovat hieman muuttuneet.” ”Mikä senkään takaa, että Helsinki pystyisi Sipoon alueita yhtään uskottavammin rakentamaan”, Harkimo kysyi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ottaisiko Härde sen hallinsa ja painuisi sinne Sipooseen?
Kyllä Helsingin maat kelpasivat.
Mutta Sipoon maihin ei saisi koskea.
Hm. Paljonkohan Härden pikku konsulttitoiminta tuli maksamaan veronmaksajille... Ja tokihan sibbolaiset maanomistajat suostuvat pulittamaan 800.000.000 euroa tulevia kuluja. Heh heh.
Kaikkein kalliimmaksi on veronmaksajille tullut Helsingin päättäjien toiminta, jota peittämään olisi siis tarkoitus ollut kaapata parhaimmat veronmaksajat ja tontit Sipoosta.
Mikään ratkaisuhan se ei olisi ongelmiin ollut, mutta olisihan taas pitkittänyt ongelmien esiintuloa nykyisten päättäjien eläköitymisen kynnykselle
Onhan se tosiaan kumma, että sipoolaiset tuovat tänne lapsensa päivähoitoon ja käyttävät muitakin palveluita härskisti hyväksi - kaikki helsinkiläisten kustannuksella.
On hyvä, että asiaan on alettu kiinnittää huomiota.
siitä hoitotädit työtä, kaupungin päiväkoteihinhan ei muiden kuntien kersoilla ole asiaa.