Mansikkaluomi

Kaksostyttärelläni oli vasemmalla puolella kaulassa suuri n. 2cm:n kokoinen mansikkaluomi.
Hän on nyt 7v ja luomi hävisi hänen ollessaan 6.5v.
Lapsi itse ei siitä kärsi, joten saat ottaa asian ihan rauhassa.
Ajan myötä se häviää. Sun lapsellasi luomi saattaa lähteä paljon aikaisemminkin.
OIKEIN REIPASTA JOULUNODOTUSTA!

Maltti on valttia! Harvemmin se vuodessa häviää. Minulla se katosi täysin (oli kyllä vaaleana kohoumana muutaman vuoden) yhteentoista ikävuoteen menessä. Suurimmalla osalla sukulaisistani tuo luomi on vaalea ala-asteiässä ja katoaa silloin. Toisilla mansikkaluomi katoaa aiemmin kuin toisilla, joten vaihtelua esiintyy.

Oli lapsella syntyessää suurensuuri mansikkaluomi jalassa, kämmenen kokoinen. Hävisi muutamassa vuodessa, muistaakseni 5-vuotiaana täysin.

Tytöllä myös otsalla n. sentin halkasialtaan, ja pieneni pikku hiljaa 2v mennessä. Enää näkyy haalea jälki 3 vuotiaana.

Kummitytölläni oli otsassa halkaisijaltaan puolitoista senttinen, aika kohollaan oleva mansikkaluomi.

Kouluiässä se oli jo aika lailla vaalentunut, eikä enää ollut niin kohollaankaan.

Emme tavanneet pitkän välimatkan vuoksi kuin kerran - kaksi vuodessa, joten en ihan varmaa osaa sanoa, milloin luomi hävisi kokonaan.

Ripille päästessään sitä ei ainakaan enää ollut ollenkaan.

Meidän 3-vuotiaalla neidillä oli syntyessään melko tumma mansikkaluomi toisessa reidessä. Luomi on vaalentunut pikkuhiljaa ja nyt sitä ei enää juurikaan huomaa.

Jos tosiaan niin,että häviää itsekseen ?

Kummitytölläni oli myös mansikkaluomi lähellä solisluuta ja sitä "hoidettiin" laserilla!

Miksiköhän näin,jos kaikilla vastanneillakin on hävinnyt itsestään..?

Ko luomi ei edes ollut sellaisessa paikassa missä olisi jotenkin muutoin,kuin kosmeettisesti häirinnyt...
Tyttö nyt 11-vuotias..

oli syntyessään kolme mansikka luomea. Joista yksi oli tosi iso. Nyt hän on 10 v ja luomista ei ole kuin muisto vain. Häviää itsekseen vuosien myötä.

ja minulta on vauvana leikattu mansikkaluomi otsasta ja reidestä, jossa on 7 tikkiä ja pitkä arpi. Se on tietenkin kasvanut reiden mukana, koska muussa tapauksessa se olisi mennyt reiden ympäri. En tiedä olisiko hävinnyt itsestään.

Kirjoitan tämän oikeastaan sen vuoksi, että minulle sattui hiukan erikoinen tapaus, joka ei vieläkään ole selvinnyt. Minulla on vuosia ollut selkäongelmia ja leikattu myös rintasyöpä.
Tässä jokin aika sitten sain lähetteen selän kipujen vuoksi magneettikuvaukseen. No, sieltä löytyivät tietysti ne ahtautumat sun. muut, mitkä oli jo ennenkin todettu.
Uutta ja peloittavaakin oli se, että heti kuvauksen jälkeen tuli kutsu luustokuvaukseen, koska rintanikamastani oli tehty löydös, joka sopi hemangioomaksi (googlasin ja se on käsittääkseni mansikkaluomi) mutta leikatun syövän vuoksi siitä ei voitu olla varmoja. Nyt olen käynyt kuvauksessa ja eilen tuli kutsu ortopedian klinikalle, joten kaipa olisi tullut kutsu syöpäklinikalle, jos jotain olisi ilmennyt.

Tuli vaan mieleeni, että onkohan minulla ollut tämä hemangiooma nikamassa syntymästäni asti. Kun niitä kerran oli muitakin. Eihän sitä ole koskaan tutkittu. En edes tiedä mikä hemangioomia aiheuttaa. Aion kysyä lääkäriltä, voivatko ne liittyä yhteen.
Tuskinpa sille mitään tarvitsee sellaisessa paikassa tehdä. Ilm. ne ovat kuitenkin ihmisillä aika yleisiä sisäelimissäkin.

Meidän työtöllä (nyt 7 v.) on ollut toisen jalan jalkapöytä ja osittain jalkapohja ns. mansikkaluomen peitossa. Luomi tuli jalkaan, kun tyttö oli noin viikon ikäinen. Luomi ei siis ollut syntyessä. Neuvolan lastenlääkäri sanoi aikanaan, että luomi häviää noin 5-vuoden iässä, jos on hävitäkseen ja jos luomi ei häviä, hoitokeinona on laser.
Kyllä luomi on ainakin "meiltä" hävinnyt melkein 100 %. Pientä on vielä näkyvissä, kun tietää mistä katsoa.
Eli lyhykäisesti. Kyllä se luomi teiltäkin lähtee (tai ainakin vaalenee), malttakaa vielä muutama vuosi.

Meidän tytöllä oli otsassa/silmäluomessa iso mansikkaluomi, tai on se siinä osittain vieläkin.
Painoi silmää alaspäin ja oli näköhermojen yms juttujen ympärillä. Kun tyttö oli 8kk siitä leikattiin osa pois, ja otettiin korvan takaa uutta ihoa, ja tehtiin näin uusi silmäluomi osittain. Tämä silmä oli lähes sokea, koska se oli noin 6kk kiinni. Nyt tyttö on 2v7kk ja tuossa silmässä on jonkun verran näkökykyä, eli hän pärjää sillä, mutta silmälaseja joutuu käyttämään lopunikää, ja peittohoitoa n. 2-4h päivittäin toistaiseksi.
Mansikkaluomea on edelleen otsassa ja silmän yläpuolella.
Aluksi silmäluomea yritettiin pienentää kortisoni lääkityksellä (prednisolonia, pahimmillaan 15mg/päivä) Tuo auttaa tyyliin 95% tapauksiin, mutta ei tietenkään meidän tyttöön ollut mitään vaikutusta.
Tyttöä itseään tuo ei vielä ainakaan häiritse, paitsi peittohoito. Sitten kun oma ulkonäkö kiinnostaa, niin tilanne voi olla toisenlainen. Ennen kuin aloittaa koulun, tod.näk. laserilla poistetaan mahdolliset jäänteet/värierot.

Mansikkaluomen hoitoon on lääke!!!

Tyttörelläni on mansikkaluomi alahuulessa...
Mansikkaluomeen on löytynyt täsmälääke vahingossa ( niinkuin viagrakin )
Eli siihen käytettävä lääke on propranololia... eli sydän lääkkeeksi käytettyä lääkettä...
Mansikkaluomiahan ei leikata, eikä anneta kortisoonia niinkuin joskus aikaisemmin.
Jos mansikkaluomesta ei ole haittaa, ei lääkitystä aloiteta.
Meillä mansikkaluomi niinkuin sanoin on alahuulessa ja se vaikeuttaa syöntiä ja neidillä on 8 hammasta joten kolhiutumisen vaara on olemassa....
Lääkitys kannattaa aloittaa ennen 1v. ikää, tällöin hoitovaste on parempi. Meillä lääkettä on käytetty 1kk ja tulos on merkittävä... hoito kestää 3-6kk.
Meidän neiti on nyt 8kk :)
Terveysasemat ovat tietämättömiä tästä lääkehoidosta, itsekkin sain vääntää kättä heidän kanssa et sain lähetteen hematologian osastolle oysiin.
Tämä lääke on muutama vuosi sitten löydetty, eli uusi juttu!!!
toivottavasti voin tällä kirjoituksella jotakin ihmistä auttaa... olen jo miettinyt että tekisin blogin.

Vanha ketju, mutta vastaan kuitenkin. Meidän tytölle tuli viikon iässä otsaan kuin terävällä kynällä napautettu jäki, punainen. Siitä se lähti kasvamaan ja kasvamaan. Mansikkaluomi oli n. 8kk iässä erittäin suuri, sinipunainen ja puoli otsaa peittävä möykky, samoin huulessa oli muutaman millin kokoinen luomi. Olin erittäin huolissani, sillä luomi oli erittäin suuri, pahannäköinen, ja tuntui kasvavan kasvamistaan. Vuoden iässä luomen kasvu pysähtyi, ja se alkoi pikkuhiljaa pienentyä. Nyt tyttömme on 2,5 vee, ja otsassa on noin 1cmX1cm aika matala luomi jäljellä, kun se pahimmillaan oli n. 4cmX4cm ja kohollaan ihosta noin 2cm. Eli todella huomiota herättävän suuri ja puoli otsaa peittävä, ulottui osittain myös toisen kulmakarvan alle, hyvin lähelle silmää, ja näköä.

En itse pahimmassa vaihessa uskonut häviämiseen, mutta näköjään se pienenee koko ajan. Aiheesta on tosi vähän saatavilla tietoa, ja itse googlailin huonolla enkulla enkunkielisiä nettisivuja, joista löytyi enemmän tietoa.