Onko tieteen käsiteltävä vain sellaisia asioita jotka ovat suoraan tai epäsuoraan testattavissa ? Tieteen tuntomerkki on, että sen väitteet on avoimia kritiikille ja että niitä korjataan tai ne hylätään uusien todisteiden tai uuden teoreettisen ymmärryksen valossa. Tiede on siis testattavissa, jos testaamisella tarkoitetaan avoimuutta uusille todisteille ja lisääntyvälle teoreettiselle ymmärrykselle. Jos testattavuudella tarkoitetaan tätä, niin silloin desingteoria on testatavissa. Tässä merkityksessä Darwin testasi William Paleyn näkemystä suunnittelusta ja havaitsi sen puutteelliseksi. Testattavuus on kuitenkin kaksiteräinen miekka. Jos todisteet voivat olla väitettä vastaan, ne voivat myös vahvistaa väitteen. Testattavuus on symmetrinen käsite. Ei voida sanoa, että " desing teoria ei ole testattavissa" ja sitten kääntyä ympäri ja sanoa: Darwin testasi desing- teoriaa ja kumosi sen". Desing- teoria on testattavissa. Se on osoitettu oikeaksi monilla eri aloilla aina luonnonhistoriasta molekyylibiologiaan ja informatioteoriaan asti.
Täytyykö tieteen sitten rajoittua vain siihen, mikä on luonnollista ? Tietysti luonto on tieteen oikea tutkimuskohde. Luonnontiede pyrkii tutkimaan ja selittämään niitä asioita, joita luonnossa tapahtuu. Jos luonnon tutkiminen kuitenkin on ainoa kriteeri, jolla päätetään onko selitys tieteellinen, desing- teoria kuuluu tieteen piriin. Täsmennetty monimutkaisuus, jota desing- teoria tutkii, voidaan havaita kaikkialla luonnossa, erityisesti elävissä olennoissa, jotka muodostavat olellisen osan luontoa. Kun desing- teoriaa syytetään siitä, että se ei oikeasti kuulu tieteen piiriin, se ei johdu siitä, etteivätkö tutkimiskohteina olisi elävät olennot. Syy on siinä, että design- teoria selittää elävät olennot ei naturalististen syiden, ihmeiden ja yliluonnollisten suunnittelijoiden avulla ja tekee näistä ei- naturalistisista syistä myös tutkimuksen kohteita.
Siunatua yötä kaikille luoduille.
Täytyykö tieteen sitten rajoittua vain siihen, mikä on luonnollista ? Tietysti luonto on tieteen oikea tutkimuskohde. Luonnontiede pyrkii tutkimaan ja selittämään niitä asioita, joita luonnossa tapahtuu. Jos luonnon tutkiminen kuitenkin on ainoa kriteeri, jolla päätetään onko selitys tieteellinen, desing- teoria kuuluu tieteen piriin. Täsmennetty monimutkaisuus, jota desing- teoria tutkii, voidaan havaita kaikkialla luonnossa, erityisesti elävissä olennoissa, jotka muodostavat olellisen osan luontoa. Kun desing- teoriaa syytetään siitä, että se ei oikeasti kuulu tieteen piiriin, se ei johdu siitä, etteivätkö tutkimiskohteina olisi elävät olennot. Syy on siinä, että design- teoria selittää elävät olennot ei naturalististen syiden, ihmeiden ja yliluonnollisten suunnittelijoiden avulla ja tekee näistä ei- naturalistisista syistä myös tutkimuksen kohteita.
Siunatua yötä kaikille luoduille.
Vastaukset 24
Vanhimmat
'rakkauteen' ja olevan kaiken luojana, joka 'omassa' tekstissään on ilmaissut mieltymyksen ihmisen seivästämisiin ja kärventämisiin ja kivittämisiin ja janoaa uhriverta on SELKEÄSTI MIELISAIRAS.
Aivonsa juonut linnakundi taas jauhaa vähillä aivosoluillaan prosessoitua paskaa.
ID:tä kannattavien ihmisten motiivit ovat itserakkaat, joten heidän "tutkimustuloksensa" ovat täyttä paskaa. Kun oikea tiedemies haluaa tuoda julki totuuksia, ID-hörhöt haluavat pakon omaisesti todistaa että heidän hattarasta valmistettu ihmemaa on olemassa, ja että he ovat maailmankaikkeuden napa.
Kerros, miksi tämä "nerokas" ID-teoriasi ei selviydy edes näin alkukantaisesta ongelmasta?:mistä jumala tuli? Jos kaikella mitä on olemassa tarvitseee olla älykäs suunnittelija, täytyyhän jumalakin olla suunniteltu, eikä vain olla "luonnollisesti" olemassa. Teoriasi ei todellakaan läpäise MITÄÄN TSTEJÄ ja se on täysin paradoksaalinen ja paska harhaluulo! Aivonsa juoneet, anaalia linnassa rassanneet ukot ei sitä kuitenkaan tunnu tajuavan, vaa itserakkaasti he pönkittävät omaa harhamaailmaansa.
Siunausta!
> ID:tä kannattavien ihmisten motiivit ovat itserakkaat, joten heidän "tutkimustuloksensa" ovat täyttä paskaa. Kun oikea tiedemies haluaa tuoda julki totuuksia, ID-hörhöt haluavat pakon omaisesti todistaa että heidän hattarasta valmistettu ihmemaa on olemassa, ja että he ovat maailmankaikkeuden napa.
Yksi tunnetuimmista ID-teorian kannattajista ja luojista, "Darwins Black Box" -teoksen kirjoittaja, biokemisti Michael Behe, haastettiin jenkeissä todistamaan oikeudessa IDn tieteellisyydestä. Käsi raamatulla vannotun valan velvoittamana tiedemies Behen oli pakko tunnustaa ettei ID ole tiedettä.
Behe on epäilemättä uskovainen mutta toisin kun monet vaikkapa tällä palstalla, myös rehellinen ja tieteellisen teorian periaatteet ymmärtävä mies. Nostan virtuaalihattua Behelle ja toivon, että joskus joku yhtä hyvän moraalin omaava kreationisti eksyisi tännekin. Nyt täällä sen suhteen kahlataan pääosin aivan pohjasakassa.
Oikeudenkäynnistä kerrotaan Wikipediassakin: http://en.wikipedia.org/wiki/Michael_Behe kohdassa "Dover testimony". Sieltä löytyy myös linkit oikeuden pöytäkirjoihin, joihin Behen lausunnot on kirjattu.
"Jos luonnon tutkiminen kuitenkin on ainoa kriteeri, jolla päätetään onko selitys tieteellinen, desing- teoria kuuluu tieteen piriin."
"design- teoria selittää elävät olennot ei naturalististen syiden, ihmeiden ja yliluonnollisten suunnittelijoiden avulla"
Mutta yliluonnolliset ilmiot eivat kuulu luontoon...emme siis voi tutkia naita design-teorian yliluonnollisia perusteita. Tai siis, voimme tutkia itse _design-teoriaa_ tieteellisesti, mutta emme voi tutkia (kumota/vahvistaa) luonnontieteiden avulla naita yliluonnollisia selityksia. Evoluutioteorian vaitteet sensijaan voidaan luonnontieteiden avulla joko kumota tai vahvistaa.
Onko joku uusi teoria keksitty? Aiemmin olen kuullut vain intelligent design - teoriasta, mutta nyt on sitten vielä "desing"...
Mutta, mutta. Mistähän tuo desing/design-teorian sisältö mahtaa olla luettavissa? Mikä on sen sisältö ja millaiset ovat elämän kehityksen tai synnyn vaiheet ja aikataulu sen mukaan ja mitkä havainnot tukevat ko. teoriaa? Miten desing/design-teoria on testattavissa?
Vai onko kyseessä teoria ollenkaan, vai vain pelkkä puolinainen ajatus?
Tieteen määritelmä sisältää jo esittämäsi
ajatuksen avoimuudesta uusille todisteille
ja uuden 'ymmärryksen'.
Itseasiassa tiede VAATII sitä. Kaikki tiede
on altistettava kritiikille ja kaiken
tutkimususaineiston on tuettava käsiteltävää
teoriaa, tai muuten teoriaa on muutettava.
Logiikkasi ongelmana on vain se, että
1) design-malli ei ole teoria, koska kaikki
tutkimusaineisto ei tue sitä - päinvastoin,
sotii sitä vastaan
2) design - malli ei siis voi olla tiedettä,
niin kauan kun sen määrittelyyn ei käytetä samoja
kriteerejä kuin eri tieteenaloihin
(paitsi etuliitteen "pseudo-" kanssa)
Kertoisitko esimerkkejä lähdeviitteineen näistä
design-mallin tieteellisistä testauksista ja
tutkimusten tuloksista, joista puhut?
Jos niitä väitetään tieteellisiksi, ne on
altistettava kritiikille. Mallia ei kutsuta
edes hypoteesiksi, ennenkuin sen tukena on
jotain tieteellistä aineistoa ja sitä voidaan
perustella, joten ID ei ole edes hypoteesi.
Teoriaksi jokin ajatus muuttuu vasta sitten,
kun kaikki tutkimusaineisto tukee sitä ja sen
perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä, jotka
osoittautuvat tosiksi.
ID on samalla viivalla kuin horoskoopit tai
kädestä ennustamisen jalo taito, jos niitä
verrataan tieteeseen.
Väitteeni voit helpoiten kumota tuomalla niitä
tutkimustuloksia kehiin lähdeviitteineen.
Joten on syytä paneutua asiaan vielä hyvenen syvemmälle.
Ok. jatketaan hiukan syvemmälle. Design- teoria ei edellytä ihmettä. Ihminen ei tee ihmettä toimiessaan älykkäänä suunnittelijana. Samoin ei ole mitään syytä olettaa, että suunnittelijan toiminta älykkäänä toimijana edellyttäisi luonnonlakien rikkomista. On hyvä pitää mielessä tärkeä vastakohta. Rusen ja Scottin mukaan tiede tutkii luonnollisia syitä ja design- teoriaan vetoaminen yliluonnollisiin syihin vetoamiseen. Tälläinen vastakkainasettelu on virheellinen. Oikea vastakkainasettelu on ohjaamattomien luonnollisten syiden ja älykkäiden syiden rinnastaminen.
Älykkäät syyt kykenevät tekemään asioita, joita ohjaamattomat luonnolliset syyt eivät kykene tekemään. Ohjaamattomat syyt voivat selitää miten muste muodostaa paperile mustetahran. Ne eivät kykene selittämään musteen järjestymistä paperille merkitystä sisältäväksi lauseeksi. Merkityksellisen järjestyksen synnyttäminen tarvitsee älyllisen syyn. Se onko älyllinen syy luonnon sisä vai ulkopuolella ( luonnollinen vai yliluonnollinen ) on eri kysymys kuin kysymys siitä, onko älyllinen syy toiminut luonnossa. Design- teoria ei ole ennakkoon vihkiytynyt supranaturaalismiin. Tiede ei siksi voi esittää mitään periaatteellisia syitä design- teorian sulkemista tieteen ulkopuolelle ja sen luokittelemiseksi uskonnon piiriin.
Mitä Rusen ja Scotin kritiikistä jää jäljelle, jos design- teoria ei ole vihkiytynyt supra- naturalismiin ? Vaikuttaa siltä, että heidän vaatimuksessan pitää tieteelliset teoriat naturaalisina, on imperialistisena mukana teoria, joka määritelee, mihin asioihin tietellisen teorian on sallittu viitata. He haluavat erityisesti rajoittaa tieteelliset termit koskemaan vain asioita jotka voidaan paikallistaa vain aikaan ja paikkaan. Sellaisen viitekehyksen mukaan jo se, että suunnittelija ei voisi sijaita ajassa ja paikassa, riittää tekemään design- teoriaan viittaavat selitykset ei- naturalistisiksi ja siksi epätieteellisiksi. Jopa sellaiset fysiikan teoreettiset kokonaisuudet, kuin kentät, potentiaalit, kvarkit ja säikeet, joita ei voida havaita, ovat ainakin periaatteessa sijoitettavissa aikaan ja avaruuteen. Mutta koska suunittelijan ei tarvitse olla ajassa ja avarudessa, täytyy suunnittelijat sulkea tieteen ulkopuolelle.
Olen nyt käsitelyt sitä mikä on Rusen ja Scottin kaikkein vahvin kritiikki design- teoriaa vastaan. Näinkin muotoiltuna heidän kritiikkinsä epäonnistuu. Ensiksikin se olettaa realistisen tulkinnan tieteellisistä selityksistä. Jos lähtökohdaksi otetaan sensijaan anti- realistinen käsitys tieteestä, tieteellisen teorian rajaaminen aikaan ja avaruuteen tulee kiistanalaiseksi, koska aika ja avaruuskin ymmärretään silloin käsitteelisiksi rakennelmiksi. Antirealismin mukaan ei ole tärkeää, missä nämä kokonaisuudet sijaitsevat, koska tieteelliset teoriat eivät niinkään kuvaa sitä, mitä on olemassa, kuin meidän tapaamme tarkastella maailmaa. Siksi antirealistisen käsityksen mukaan on tärkeää, ovatko esittämämme kokonaisuudet käsitteellisesti hedelmällisiä ja empiirisesti riittäviä ja onko nillä ylivoimainen selitysvoima
Jos design- teoria biologiaan sovellettuna osoittautuisi menestykselliseksi, seuraisiko tästä, että teorian olettama suunittelija on todellinen? Eikö tieteen antirealisti voisi pitää suunnittelijaa vain säätelevänä periaatteena- käsitteelisesti hyödyllisenä välineenä, joka tekee tietyistä biologian faktoista ymmärrettäviä- ilman, että sunnittelija saa painoarvoa todellisuudessa? Wittgenstein ei pitänyt Koperniuksen ja Darwinin teorioita tosina vaan "hedelmällisinä uusina näkökulmina".
Design- teorian parissa työskentelevän tutkijan kiinnostus teoriaan lähtee siitä, avaako se uusia merkittäviä näkökulmia ja hedelmällisiä lähestymistapoja tutkimustyölle. Teorian takana oleva metafysiikka ja erityisesti suunnittelijan ontologinen asema kuluvat filosofian ja teologian piiriin. Itseasiassa tutkijan metafysiikalla ei pitäisi olla mitään tekemistä hänen tutkiesaan tieteellisesti designin- teoriaa. Näin ei kuitenkan ole Rusen ja Scottin tapauksessa. Se kertoo enemmän heidän kuin design- teoreetikkojen ennakkoluuloista. Jälkimmäisten ensisijainen kiinnostus on tutkia älykkään suunnitelman idean hyödyistä tieteellle.
Ainoa syy vatia tiedettä sulkemaan ajan ja avaruuden ulkopuoliset asiat, on oletus, että tiedämme jo etukäteen, että sellaisia asioita ei ole olemassa. Ja vaikka niitä olisikin olemassa, nillä ei voi olla mitään kuviteltavissa olevaa tekemistä sen kanssa, mitä maailmassa tapahtuu. Onko sellaisia kokonaisuuksia olemassa? Voiko niillä olla empiirisiä seurauksia? Ovatko ne merkittäviä maailman tapahtumien kannalta? Tällaisiin kysymyksiin ei voi ottaa ennalta kantaa kuin metafyysisin perustein. Ruse ja Scott ottavat näihin asioihin kantaa etukäteen. Se merkitsee metafyysisen kannan ottamista siihen, mitä on olemassa ja millä on kykyä vaikuttaa tämän maailman asioihin. Tällaiset kannanotot ovat aivan turhia tieteen käytännön kannalta.
Mitään design-teoriaa ei ole edes olemassa.
Oletkos sinäkin tekemässä vedestä viiniä?
Kummallista logiikkaa sinulta....
Logiikka -
http://fi.wikipedia.org/wiki/Logiikka
Kerrohan mikä on teorian määritelmä.
Osaatko selittää sen omin sanoin?
Puhuessasi IDstä ja yrittäessäsi rinnastaa
sen evoluutioteorian kanssa kilpailevaksi
käsitykseksi "teoria" nimikkeellä, on kuin
yrittäisit vertailla tarinaa kolmesta
punaisesta puuruuvista F1:een ja miettiä
mitäköhän eroja molemmilla "kilpa-autoilla" on.
Sen jäkeen ihmettelet, miksi kilpatallit
eivät ole kovinkaan innostuneita kutsumaan
kuulemaansa kertomusta kolmesta punaisesta
puuruuvistasi kilpa-autoksi, vaikka kaikki
tietävät, että F1:stäkin löytyy ruuveja joissa
on jengat. Tietenkin asiaan kuuluu, ettet tuo
edes niitä punaisia puuruuvejasi näytille.
Jatka sitten lisäosan tutkimista. Siinä on sinulle täydellinen vastaus jonka vain asiaa ymmärtämätön voi ohittaa olkapäitään kohautellen.
Eli jos haluat olla tieteellinen tutkija ilman ennakkoasenteellisuutta, niin silloin et väitä asiaa tutkittuasi ID- teoriaa olemattomaksi. Pallo on sinulla. Tutki kykyjesi ja asenteittesi mukaan, mutta se ei kumoa tosiasioita.
Siunattua päivänjatkoa sinulle.
Kuinka vanha on tuntemamme maapallo ja kuinka kauan tällä maapallolla on ollut nisäkkäitä tai lintuja? Entäpä elollista elämää ylipäänsä?
Jo otsikko käsittelee jotain olematonta.
Miksi olematonta pitäisi käsitellä?
Olemattomalle voi huoletta kohautella olkapäitään.
Koska haluaisit ilmeisesti käyttää tieteellisiä
ilmaisuja, saattaa olla hyvä kerrata käytettyjen
ilmaisujen tieteellisiä määritelmiä ja niiden
käyttöön liittyviä kriteerejä.
Pyysin sinua jo kertomaan käsityksesi teorian
määrittelystä. Kokeiletko?
Verrataan sitten sinun määrittelyäsi tieteelliselle
tutkimukselle asetettuihin kriteereihin, käytetään
samoja sääntöjä kaikkiin esitettyihin ajatuksiin
ja kritisoidaan niitä samoilla perusteilla.
Lisäksi, koska käytät hanakasti eräitä tieteellisiä
termejä ja koska niiden käytölle on asetettu kriteerit,
oletan että sinulla on myös vahvat tieteelliset
perustelut niiden käyttöä varten.
Ellei ole käytölle ole perusteltavia syitä, niin
voitaneen sanoa, että termien käyttö ei ole korrektia.
Olemme varmaan molemmat tästä samaa mieltä?
Mennään vaikka vaiheittain. Täällä ollaan valmiina
kuin partiopoika.
Eli, kertoisitko määritelmäsi "teoria"sta.
Käytät sanaa ilmeisesti sen tieteellisessä
merkityksessä aiheen otsikossa. ( Tosin, ellei
tarkoituksesi ollut käyttää sitä tieteellisessä
merkityksessä, sinun ei tarvitse vastata )
Maapalon ikää en osaa tarkallen sanoa, mutta maanpäällinen elämä (käsittää myös vedenalaisen ja maansisäisen elämän ) on noin 6000 vuotta vanhaa.
Maapallon iälle on annettava epämääräisempi ikä ihan raamatun lomiskertomukseen viitaten.
Ensimmäinen Mooseksen Kirja 1:1-2
Nämä jakeet kuuluvat: "Alussa Jumala loi taivaan ja maan" ja "Ja maa oli autio ja tyhjä...". Autio sana tulee hebrean sanasta "tohu", joka tarkoittaa "autioitunutta tuhoa", ja tyhjä sana hebrean sanasta "bohu", joka tarkoittaa "tunnistamatonta hävitystä". On käsittämätöntä, että Jumala olisi luonut maan tuhoksi ja hävitykseksi. Sanotaanhan Jesaja 45:18:ssä, että Jumala "ei sitä autioksi luonut, asuttavaksi hän sen valmisti".
Tarkempi käännös selvittää ristiriidan. Sana oli tulee hebrean verbistä "hayah", joka tarkoittaa "olla” lisämerkityksellä "olla tullut". Nyt oli-sana tulisi kääntää "oli tullut". Jakeen 2 käännös on siten: "Ja maa oli tullut autioituneeksi tuhoksi ja tunnistamattomaksi hävitykseksi...". Jakeitten 1 ja 2 tapahtumien välinen aikaero voi olla hyvin suuri, jonka aikana maata oli kohdannut valtava kaaosmainen tuho, josta Raamattu ei kerro tarkemmin.
Kait me puhutaan luonnontieteelllisestä teoriasta ?
1, teoria ei saa olla ristiriidassa minkään tunnetun havainnon kanssa. Minimivatimus on että teorian täytyy sopia tosiasioihin ainakin paremmin kuin kilpailevien teorioiden.
Jatka sinä kohtaan 2.
"Se onko älyllinen syy luonnon sisä vai ulkopuolella ( luonnollinen vai yliluonnollinen ) on eri kysymys kuin kysymys siitä, onko älyllinen syy toiminut luonnossa. Design- teoria ei ole ennakkoon vihkiytynyt supranaturaalismiin"
No mutta hyva ihminen, "supranaturaalismi" on juuri sen lahtokohta, ellet siis vaita etta se suunnittelija on osa tata maailmaa ja taman saman maailman lakien alainen. Emme voi luonnontieteiden avulla sanoa tasta suunnittelijasta mitaan _ellei se ole taman maailman lakien alainen_
"Jos design- teoria biologiaan sovellettuna osoittautuisi menestykselliseksi..."
Mita menestyksekasta "design-teoria" voi tarjota? Eihan se tarjoa lainkaan tietoa luonnosta. Sen ainoa anti on vaite etta joku suunnitteli kaiken. Mita teemme silla tiedolla? Miten voimme soveltaa sita kaytannossa?
Tosin,
Selvyyden vuoksi voisi olla hyvä lähteä
vielä alempaa hierarkiassa. Mutta olet
oikeassa, esittämäsi kriteeri on yksi
haetuista.
Näin "tiede"miehinä tiedämme varmaan molemmat,
että kun jollakin valopäällä tule mainion idis
joka pyrkii selittäämään todellisuutta, niin
sitä kutsutaan ensin malliksi. Mallilta ei kuitenkaan
vaadita oikeastaan mitään sen kummempia perusteluja. Blondimallilta saattaa olla vaikea
saadakaan niitä.
Kun mallia aletaan testaamaan ja sitä tukemaan
saadaan jotain tieteellisesti suoritettujen
tutkimuksien tuloksia, jotka tukevat valopään
idistä, niin sitä aletaan kutsua hypoteesiksi.
Hypoteesia muokkaillaan yhä lisää.
Kun ollaan sitten päästy niin pitkälle, että
kaikki tutkimustulokset selittyvät saman
hypoteesin avulla (eli juuri esittämäsi "ei saa
olla ristiriidassa minkään tunnetun havainnon kanssa"),
ja jopa ennusteita uusien tutkimuksien tuloksista
voidaan esittää oikeaan osuvia ennusteita
ennen niiden tekemistä, niin aletaan käyttää termiä ...
Mikä se sana on?
Teoria on myös altistettava avoimelle kritiikille,
eli kuka tahansa saa kyseenalaistaa sen. Tämä on
siis myös vaatimus. Lisäksi, jos kuka tahansa voi
osoittaa teorian virheelliseksi (falsifiointi),
sitä on korjattava niin, että kaikki tutkimusaineisto
jälleen tukee uutta, modifioitua teoriaa.
Ollaanko samaa mieltä "teorian" määritelmästä?
2. Teorian selitysvoimalla on oleellinen merkitys. " teorian arvo ja kattavuus määräytyy senmukaan miten se soveltuu kuvaamaan todellisuutta yksiselitteisesti". Tämä kriteeri on myös subjektiivinen, koska siitä, miten hyvin teoria selittää tietyn asiantilan, voidaan olla monta mieltä. Yleisessä muodossaan tämä kriteeri pyrkii siihen, että koetulosten ja teorian välille syntyy yhteys. "Hyvä teoria löytää koetulosten välille kausaallisen riippuvuussuhteen tai tilastollisen lainalaisuuden.
kolmanneksi. Käyttökelpoisen teorian täytyy synnyttää johtopäätöksiä, jotka voidaan varmistaa uusilla havainnoilla tai kokeilla. Ellei teoria täytä tätä vaatimusta, se on tieteelliseltä kannalta arvoton.
Tieteellisen teorian tai hypoteesin on oltava myös falsifioitavissa. Tämä tarkoittaa sitä, että teoriasta pitää voida tehdä kokeellisesti testattavia johtopäätöksiä.
Johtopäätöksen muodostamista kutsutaan deduktioksi (johtaminen) Se tapahtuu loogisen päättelyn avulla. Voidaan sanoa, että teorian täytyy mahdollistaa ennustuksia, jotka toteutuvat silloin, kun teoria on oikea. Toisinsanoen teoria vastaa todellisuuttta.
Eli jos me tutkimme tässävalossa aloitettani ja lisäselvitystä, niin meidän on yksinkertaisesti hyväksyttävä ID- teoria tieteelliseksi teoriaksi.
Kirjoitin mielestäni vastineen eilen, mutta nämä
sivut tökkivät illalla niin kovasti, että päätin
jatkaa tänään.
Eli, olemme siis löytäneet useita eri kriteerejä,
joita tieteessä käytetään erilaisten ideoiden
nimittämiseksi.
Pahoittelen muuten eilistä sähläystäni. Hypoteesi
on tietysti se, jolle ei tarvita kovinkaan paljon
perusteluja. Hypoteesin voi esittää mistä tahansa,
malli taasen alkaa vastaamaan ainakin joitakin
tuloksia.
Teoria siis kaikkia ja sen perusteella voidaan
tehdä myös mainitsemiasi johtopäätöksiä.
Kriteerejä löysimme ainakin:
1) havainnointi
2) testaus ja kaikkien tulosten tuki
3) uusien testien tulosten ennustaminen (päättely)
4) falsifiointi-mahdollisuus
5) altistus yleiselle kritiikille
6) korjauspakko ellei jokin kriteereistä toteudu
Lista ei eihkä ole täydellinen, mutta riittää
jo tähän tarkoitukseen.
Mietiskelit avauksessasi että tiede olisi testattavissa
"jos testaamisella tarkoitetaan avoimuutta uusille
todisteille ja lisääntyvälle teoreettiselle ymmärrykselle".
Me tiedämme, että tieteen on toimittava näin, eli
tässä kohdin et tuonut avauksessasi esille mitään
uutta.
Johtopäätöksesi oli:
-------
"Eli jos me tutkimme tässävalossa aloitettani ja
lisäselvitystä, niin meidän on yksinkertaisesti
hyväksyttävä ID- teoria tieteelliseksi teoriaksi"
-------
Koska käsittelemme tieteellisten ilmausten käyttöä,
kertoisitko seuraavaksi:
1) IDn tieteellisestä havainnoinnista.
2) IDn testaamisesta ja sen nauttimasta tuesta,
mitä tulee tieteellisiin tutkimuksiin
3) IDn perusteella tehdyistä oikeaan osuneista
johtopäätöksistä tieteellisten kokeiden tulosten
suhteen (ennen kokeiden tekemistä)
4) miten ID on falsifioitavissa
5) miten IDtä on korjattu, jos joku kriteereistä
ei ole täyttynyt, niin että kaikki kriteerit jälleen täyttyvät
No hyvä. Jos ja kun elävät olennot ovat syntyneet suunnittelija toimesta edellisten 6000 vuoden aikana, kysyisin seuraavaksi:
1) Mitä ovat fossiilit? Oliko esim. dinosauruksia olemassa siis lainkaan?
2) Onko radiohiiliajoitus humpuukia, vaikka sen on menetelmänä hyvin yksinkertainen ja siihen tarvittava laitteisto yksinkertaisempi kuin esim. käyttämäsi tietokone?
3) Sisältyykö ID:en mitään muuta omaa teoriaa kuin suunnittelija olettaminen kaiken luojaksi? Mitä muuta ID antaa kuin evoluution aukkojen tutkimisen?
1) Mitä ovat fossiilit? Oliko esim. dinosauruksia olemassa siis lainkaan?
1) Kyllä oli
2) Onko radiohiiliajoitus humpuukia, vaikka sen on menetelmänä hyvin yksinkertainen ja siihen tarvittava laitteisto yksinkertaisempi kuin esim. käyttämäsi tietokone?
2) Jos samalle fossiilille saadaan 16 eri ajoitusta ja lopulta ne kaikki hyljätään sian evoluution vuoksi, niin onhan se kyseenalaista, eikö sinustakin ?
3) Sisältyykö ID:en mitään muuta omaa teoriaa kuin suunnittelija olettaminen kaiken luojaksi? Mitä muuta ID antaa kuin evoluution aukkojen tutkimisen?
3 ID- antaa luonnontieteellisille tutkimuksille uuden ulottuvuuden. Ei tarvitse biologinkaan muistutella itselleen, että se mitä me tutkimme vaikuttaa suunnitellulta, mutta se on kuitenkin sattumalta syntynyt. Biologi voi olla rehelinen itselleen ja muille todetesaan tutkivansa suunnitellulta vaikuttavaa ja todeta , että se on syntynyt sunittelijan toimesta.
Minä laitan sinulle vastauksen kysymyksiisi, toivottavasti se tyydyttää sinua.
http://www.intelligentdesign.fi/sivut/suppeat-artikkelit/id-testattavuus/
Siinä on vastaus sunnilleen kaikkiin kyselyihisi...
Jos on ongelmia, niin kysy, yritän vastata parhaani mukaan.
Kertoisitko ihan omin samoin. Ihan vain sen vuoksi,
että kun niitä kohtia lähdetään purkamaan, niin
puhumme sitten molemmat samasta asiasta.
Jos olet lukenut ja ymmärtänyt artikkelin, niin
huomaat ettei kaikkia yhdessä löytämiämme kriteerejä
käsitelty siinä.
Kommentoin artikkelia kuitenkin jo sen verran, että siinä
myönnetään ID(jota ei ole havainnoitu)-oletuksen
tarvitsevan lisää oletuksia, joita ei ole havainnoitu,
uusien olettamuksien tekoon, joita niitäkään ei
ole havainnoitu. Tämä ei ole tieteellistä toimintaa.
Lisähuomiona on hauska huomata kirjoittajan tyyli
hyökätä "darwinismin"-kimppuun, kun artikkelin
otsikkona on IDn testattavuus.
Olettaisin IDn "tieteellisyyttä" puolustavilla
riitävän touhua IDn "tieteellisyyden" todistamisessa,
sen sijaan että keskityttäisiin jonkin teorian kumoamiseen.
En siis sano, etteikö kritisoida voisi, päinvastoin,
kannustan siihen, mutta jos aiheena on oman kannan
"tieteellinen" perustelu, niin kenties olisi viisasta
keskittyä siihen, eikä tuhlata voimavaroja muuhun.
Eli,
Kriteerejä löysimme ainakin:
1) havainnointi
2) testaus ja kaikkien tulosten tuki
3) uusien testien tulosten ennustaminen (päättely)
4) falsifiointi-mahdollisuus
5) altistus yleiselle kritiikille
6) korjauspakko ellei jokin kriteereistä toteudu
Kertoisitko seuraavaksi omin sanoin, vaikkapa
linkkisi argumetteja lainaten:
1) IDn tieteellisestä havainnoinnista.
2) IDn testaamisesta ja sen nauttimasta tuesta,
mitä tulee tieteellisiin tutkimuksiin
3) IDn perusteella tehdyistä oikeaan osuneista
johtopäätöksistä tieteellisten kokeiden tulosten
suhteen (ennen kokeiden tekemistä)
4) miten ID on falsifioitavissa
5) miten IDtä on korjattu, jos joku kriteereistä
ei ole täyttynyt, niin että kaikki kriteerit jälleen täyttyvät
1) Radiohiiliajoitus on toki melko epätarkka menetelmä. Se antaa systemaattisesti yleensä liian nuoren tuloksen. Kun olemme mitanneet lukemattomista fossiileista kymmenien miljoonien vuosien iän, kuinka on mahdollista, että maapallolla onkin vain 5000 vuoden ajan ollut elämää?
2) Jos ID:n perustavaa laatua oleva anti on suunnittelija, miksi sen syntymekanismia eikä olevaisuutta voida havaita?