Iso kohu Günther -kirjasta?

Hyvät linkit.

Jos tämä Kyntteri saa sodan aikaiseksi Suomen ja Ruotsin välille ( lopputulos selvä jo nyt toim. huom.), kummallekohan puolelle rantaraukat nyt soutavat?

Ruotsi noudatti natsi-Saksan rotuoppeja
4.4.2006 17:17

http://www.iltalehti.fi/2006/04/05/200604044348027_uu.shtml


Ruotsi taipui monin tavoin natsi-Saksan vaatimusten edessä 1930- ja 40-luvuilla. Tämä ilmenee tiistaina julkaistusta tutkimusraportista.

- Ruotsi riisui aseista Hitlerin poliittisia vastustajia ja palautti Norjasta Ruotsiin paenneita saksalaisia. Mutta tämä tapahtui kaikessa hiljaisuudessa, Tukholman yliopiston historian professori Klas Åmark kertoi tiistaina raportista, jossa on paneuduttu Ruotsin suhtautumiseen natsi-Saksaan.

Ruotsi alkoi 1930-luvun puolivälissä muun muassa seurata natsi-Saksan oppeja arjalaisen rodun puhtaudesta. Tämä tapahtui siten että ruotsalaiset papit kieltäytyivät vihkimästä pariskuntia, jos toinen heistä oli juutalainen. Noina vuosina ruotsalaiset tuomioistuimet saattoivat myös purkaa saksalaisten ja ruotsalaisten väillä solmittuja avioliittoja, jos ne eivät täyttäneet arjalaisen rotupuhtauden vaatimuksia. Sotavuosina ruotsalaisviranomaiset kehottivat yrityksiä myös irtisanomaan juutalaisia työntekijöitä.

Laaja tutkimusprojekti

Professori Åmarkin tiistaina esittelemä raportti kuuluu Ruotsin tiedeneuvoston laajaan tutkimusprojektiin. Vuonna 2000 tiedeneuvosto sai 29 miljoonaa kruunua (3 miljoonaa euroa) tutkiakseen Ruotsin suhtautumista natsismiin, natsi-Saksaan ja juutalaisten joukkotuhoon sekä myös Stalinin aikaiseen Neuvostoliittoon.

STT

Se on sitten siinä:


Ruotsalaistutkija: Suomi vääristelee sotahistoriaansa

http://www.yle.fi/uutiset/24h/id48306.html

Julkaistu 30.11.2006, klo 14.13 (päivitetty 30.11.2006, klo 14.20)


Kuva: YLE24, lähde: Eino Nurmi

http://www.yle.fi/uutiset/24h/id48306_1.jpg



Ruotsalaistutkija Henrik Arnstadin mukaan Suomen ulkoministeriö yrittää peitellä totuutta keskitysleireistä ja liitosta natsi-Saksan kanssa. Arnstadin mielestä koko ulkoministeriön olisi parasta osallistua historian peruskurssille.



Henrik Arnstad sai tänä syksynä kymmenen vuoden puurtamisen päätteeksi valmiiksi kirjansa Ruotsin sodanaikaisesta ulkoministeristä Christian Gyntherista.

Kirjasta on annettu ylistäviä arvioita, mutta joukossa on yksi soraääni. Entinen Suomen Tukholman-suurlähettiläs, nykyinen ulkoministeriön valtiosihteeri Pertti Torstila luonnehti puheessaan Ruotsin sota-akatemiassa Arnstadin teosta ”surulliseksi todisteeksi historiallisen perspektiivin puutteesta”.

Torstilan mielestä Suomi ei esimerkiksi ollut liittoutunut natsien kanssa siihen tapaan kuin kirjassa väitetään.

Moitteista suivaantunut kirjailija vastasi näyttävästi Svenska Dagbladetin artikkelissa, joka otsikoitiin lehden etusivulla: ”Suomi valehtelee liitosta natsien kanssa.”

Arnstad: Suomi vaaransi Ruotsin aseman

Torstilan ja samalla Suomen ulkoministeriön mielipiteet eroavat täysin sekä suomalaisesta että muusta historiantutkimuksesta, kirjailija Arnstad sanoo.

Hänen mukaansa on historiallinen tosiasia, että Suomi liittoutui ainoana demokratiana vapaa-ehtoisesti natsien kanssa. Suomessa tätä ei haluta tunnustaa, eikä myöskään keskitysleirejä, joilla näännytettiin nälkään tuhansia venäläisiä, myös lapsia, arvioi Arnstad.

Häntä ärsyttää sekin, että suomalainen valtiosihteeri väittää Suomen taistelun kesällä 1944 ratkaisseen myös Ruotsin turvallisuuspoliittisen linjan. Arnstadin mielestä Suomi päinvastoin vaaransi Ruotsin turvallisuuden rikollisella hyökkäyssodallaan.

Ruotsalaistutkija lähettäisikin Suomen ulkoministeriön koulunpenkille kertaamaan historian perusasioita. Hänen mielestään suomalaisten mielipiteet pitäisi vaihtaa tosiasioihin.

Ruotsalais-suomalaisen sanasodan etulinjaan joutunut valtiosihteeri Torstila ei halua osallistua julkiseen kiistelyyn. Torstila tyytyy toteamaan, että näin vakavassa asiassa ei kannata ryhtyä maaotteluun Ruotsin kanssa 60 vuotta sodan jälkeen.

Suomalaistutkija tyrmää Arnstadin väitteet

Poliittisen historian tutkija Markku Jokisipilä Turun yliopistosta pitää Arnstadin väitteitä yksioikoisina ja virheellisinä.

- Suomi oli todellakin ainoa demokratia, joka vapaaehtoisesti liittoutui natsi-Saksan kanssa, mutta olisi kuitenkin otettava huomioon erittäin vaikea turvallisuuspoliittinen ja ulkopoliittinen tilanne, jossa Suomi välirauhan kaudella 1940 - 1941 oli, Jokisipilä oikoo.

Hänen mukaansa on myös virheellistä väittää, että Suomi vaaransi Ruotsin turvallisuuden.

- Kääntäisin asetelman pikemminkin päinvastoin. Ruotsi onnistui pysyttelemään II maailmansodassa puolueettomana pitkälti sen vuoksi, että Norja ja Suomi joutuivat sodan kouriin ja toimivat puskurina Ruotsin ja sotatoimien välissä, sanoo Jokisipilä.

Hän muistuttaa lisäksi, että Saksaan rahdattiin Ruotsista rautamalmia ja kuulalaakeriterästä. Ruotsi myös antoi rautatieverkkonsa saksalaisten sotilaiden kuljetuksille Norjaan, ja ruotsalaisia vapaaehtoisia palveli SS-joukoissa siinä kun suomalaisiakin.

Eikä Jokisipilä myönnä ruotsalaistutkijan moitteita oikeiksi vankileiriasiassakaan.

- Suomessa on tehty väitöstutkimuskin vankileireistä. Voi sanoa, että vankileirikysymys on tutkittu ja ollut yleisessä tiedossa Suomessa.

Jokisipilä pitää ruotsalaiskommentteja vanhentuneina

Arnstadin kommentointi olisi Jokisipilän mielestä ollut ymmärrettävämpää 1960-luvulla suomalaisen ajopuukeskustelun tiimellyksessä.

Tuolloin ulkomaiset tutkijat esittivät samankaltaisia ajatuksia kuin Arnstad, mutta sittemmin suomalainen historiankirjoitus on Jokisipilän mukaan käynyt kriittisesti läpi jatkosodan tapahtumia.

- Kiista osoittaa, kuinka kansallisesti painottunutta suomalainen sotatutkimus on. Lähes kaikki keskeiset teokset julkaistu vain suomeksi. Jos Arnstadin käytössä olisi ollut laajaa englannin- tai ruotsinkielistä kirjallisuutta Suomen sotahistoriasta, hänen väitteensä olisivat saaneet enemmän historiallista perspektiiviä, katsoo Jokisipilä.

Ylen radiouutiset, Jyri Rantala (Tukholma)

Näitä luihuja, aina selkäänpuukottavia, ruotsalaisia vissiin ottaa todella päähän, kun itse omaavat vain tuon homohtavan neitimäisen historiansa.

Suomi irroitettiin Ruotsista 1809 ja suuriruhtinaamme teki loistavan poliittisen vedon kohottamalla Suomen kansakuntien joukkoon. Suomalaiset tosin tajusivat sen melkoisen myöhään, mm kielen osalta siirtymäkausikin oli meille liian lyhyt. Ruotsinkielisillä fennomaaneilla ja -fiileillä oli melkoinen kiire kehittää meille kieli, kulttuuri ja kansallinen identiteetti. Demokratia jäi siinä taustalle ja Ruotsi oli saanut kehittyä yhteiskuntana meistä edelle. Ruotsissa on käyty jo vuosia debattia siitä nationalismista mikä oli Ruotsissa jo ennen NSDAP perustamista. Saksahan otti vaiksutteita ja ideaa nimenomaan pohjoisen germaanisuudesta. Suomen historia ja olosuhteet ovat varmasti Ruotsissa vielä oudompi kuin meillä ja Arnstadin mielipide on ymmärrettävä nimenomaan mielipiteenä aivan kuten Suomessakin on näkemyksiä Ruotsista. Rotuhygienia ja juutalaisten asema olivat hyvin samankaltaisia Suomessa ja Ruotsissa ja saihan Suomikin kiitosta saksalaisilta. Meilläkin oli germaaneja ja suomalaisetkin hyväksyttiin Verwandte Völker ryhmään, joilla oli oikeus pitää orjia ja saimme aseman tulevassa Euroopassa. Se skenaario oli hyvin samanlainen kuin kansallismielisessä Ruotsissa ja Suomessa. Historian vääristelyä ei ole antaa tapahtumille nimiä. 1918 tapahtumia voimme nimittää monin tavoin, miksei siis jatkosotaakin. Sitä muuten edelsi rauhansopimus, ei välirauha ja itse kuulin puhuttavan myös kesäsodasta. Jouluksi miesten piti jo olla kotona ihan kuten Saksakin suunnitteli. En ole lukenut kirjaa, mutta mielipiteet ovat hauskoja.

Olin tuon 30.11. päivän sen verran liikekannalla, etten kuullut tuota besserwisserin honotusta muuta kuin aamu-uutisista. Sitten illalla sitä ei radiossa enää kommentoitu mitenkään, eikä edes täkäläisessä maakuntalehdessä. Jätettiin omaan arvoonsa?

Tuli vain mieleen, että minkähän verran tuo H. Arnstadt mahtaa saada selvää suomenkielisestä tekstistä?
Täällä Suomessa olisi aika mahdotonta tutkia Ruotsin historiaa osaamatta ruotsia tai Venäjän historiaa osaamatta venättä... mitenkähän nämä akateemiset opinnäytteet noteerataan i Sverige?

Aseveljeys-keskustelu jatkuu Ruotsissa
5.12.2006 17:40

http://www.iltalehti.fi/uutiset/200612055453738_uu.shtml

Keskustelu Suomen sodanaikaisesta aseveljeydestä Hitlerin johtaman natsi-Saksan kanssa jatkui Svenska Dagbladetin Brännpunkt (Polttopiste) -keskustelusivulla tiistaina.

Keskustelun aloittanut ruotsalainen toimittaja ja kirjailija Henrik Arnstad puolustautui ja vastasi Helsingin yliopiston historian professorille Henrik Meinanderille.

Arnstadin mielestä Suomessa suhtaudutaan hänen kirjaansa ja näkemyksiinsä pilkallisesti. Arnstad kirjoitti, että useat ruotsalaiset historioitsijat ja professorit ovat auttaneet häntä kirjoittamaan teoksen Spelaren Christian Günther. Teos kuvaa Ruotsin sodanaikaista ulkoministeriä Christian Güntheria sekä Ruotsin ja Suomen ulkopolitiikkaa vuosina 1939-45.

Arnstadin mielestä kansantajuistettu historiankirjoitus ei ole mikään riesa ja historiaa ei voi jättää vain historian professorien harrastukseksi.

Meinander teilasi kirjan

Professori Meinander teilasi sunnuntain Svenska Dagbladetissa Arnstadin kirjan ja sen välittämän kuvan Suomen ja Saksan aseveljeydestä historiattomana ja yksinkertaistettuna.

Meinanderin mielestä Arnstadin kirjaa ei voida pitää vakavasti otettavana historiallisena teoksena. Arnstad ei tunne viimeaikaista suomalaista historiantutkimusta. Hänen tekstinsä paljastaa, että häneltä puuttuu kokonaiskuva myös Ruotsin historiantutkimukseen nykytilaan, Meinander kirjoitti.

Viime viikolla Svenska Dagbladet julkaisi keskustelusivullaan Arnstadin puheenvuoron, jossa tämä ehdotti, että koko Suomen ulkoministeriö pitäisi lähettää historian peruskurssille. Sodan päättymisestä on kulunut 61 vuotta , mutta Suomi ei ole vieläkään myöntänyt läheistä sotilaallista liittolaisuuttaan natsi-Saksan kanssa, ruotsalaistoimittaja hehkutti.

Suomi oli ainoa demokratia maailmassa, joka vapaaehtoisesti liittoutui natsi-Saksan kanssa. Suomalaisessa julkisuudessa tämä totuus on vaiennettu, Arnstad jatkoi ja suuntasi arvostelunsa erityisesti Suomen ulkoministeriön valtiosihteeriin Pertti Torstilaan.

Ruotsin Sotatiedeakatemiassa 13. marraskuuta pitämässään alustuksessa Torstila moitti Arnstadin kirjaa surulliseksi todisteeksi historiallisen perspektiivin puutteesta. Svenska Dagbladetin keskiviikkoisessa artikkelissa Arnstad teilasi vuorostaan Torstilan esityksen.



STT