Eilen, keskiviikkona tuli erinomainen dokumentti EU:n maataloustukipolitiikasta. Ranska on maa, joka kannattaa viimeiseen asti maataloustukia. Saksa on tai oikeammin oli luomutuotannon kannalla ja britit selkeimmin liberalismin eli maataloustukien vähentämisen kannalla. Uusi jäsenmaa Puola on maatalousvaltio, jonka viljelijöille haluttiin maksaa neljäsosa siitä, mitä länsimaiden maajusseille. Ohjelman varsinainen paukku tuli kuitenkin loppupuolella ja Espanjasta. Maataloustuet tarkoittavatkin tukea siirtotyövoimalle. Tarkoitus on pitää EU maatalousmahtina ja hankkia sitä varten halpaa työvoimaa Afrikasta sen sijaan, että tullimuureja purettaisiin ja tukia vähennättäisiin, jolloin afrikkalaiset voisivat tuottaa maataloustuotteita kotimaissaan. Tarkoitus ei ole pelastaa EU:n maatalousmaisemaa vaan säilyttää EU maatalousmahtina. Tätä politiikkaa ajaa ennen muuta Ranska ja suosii siten kansainvaellusta Eurooppaan.
EU:n maatalouspolitiikka on monelta osin idioottimainen järjestelmä. Se on järjestelmä, joka tulee EU:lle kalliiksi ja syö tehoja osaamisaloilta. Puolan maatalouden tukemisen lisääminen merkitsee sitä, että Puola jää pysyvästi EU:n heikosti kehittyväksi maaksi. Siitä tulee bulkkituotantoon keskittyvä halpatyövoimamaa, jota muut EU-maat joutuvat kannattelemaan maataloustuilla. Maataloustukijärjestelmä siis taannuttaa EU-talouden kehitystä. Tällainen järjestelmä tekee meistä suomalaisistakin maataloustukien nettomaksajia, ei -saajia.
Suomessa MTK ja sen apujärjestö Keskusta kannattavat voimaakkaasti sekä EU:n että kansallisia maataloustukia. Suomen osalta tämä on kaikkein järjenvastaisinta, koska oma maataloutemme ei luonnonolosuhteiden vuoksi voi koskaan olla kannattavaa. Pysymällä tiukasti tukijärjestelmän takana, Keskusta suosii tosiasiallisesti taantuvaa EU-taloutta ja kansainvaellusta kehitysmaista EU-maihin ja myös Suomeen. Pikkurikkinen pilkahdushan tästä nähdään meillä kesäisin, kun mansikanpoimintaan värvätään halpatyövoimaa.
Yhdysvallat on pontevimmin vaatinut EU:n maatalosutukien lopettamista ja tullimuurien poistamista. Paljossa ovat jenkit harhassa, mutta tässä ovat osuneet kerrankin naulan kantaan. Tuetusta maataloudesta luopuminen olisi parasta kehitysapupolitiikkaa, mitä on saatavilla. Se antaisi EU:lle tilaa kehittyä korkean teknologian talousmahdiksi. Suomi joka on jo tässä suhteessa suhteellisen hyvin eturintamassa hyvän koulutusjärjestelmän ansiosta hyötyisi paljon, kun markkinat lähialueilla kasvaisivat. Ramsfeld oli oikeassa siinä, että Ranska edustaa vanhakantaista Eurooppaa. Se haluaa pysyä maatalousmaana eli edistää taantuvan kasvun politiikkaa. Yllättäen britit olisivat tässä kaikkein edistyksellisimpiä, vaikka monessa muussa suhteessa konservatiiveja ovatkin.
Maataloustullimuurien purkaminen tarkoittaisi nykyistä huomattavasti halvempaa ruokaa ja pienempiä veroja, kun maataloutta ei tarvitsisi jättitukea. Maatalouspolitiikka toimii EU:n sisällä pahimpana jarruna kehitykselle ja tätä meillä Suomessa suosii ennen muuta Keskusta.
EU:n maatalouspolitiikka on monelta osin idioottimainen järjestelmä. Se on järjestelmä, joka tulee EU:lle kalliiksi ja syö tehoja osaamisaloilta. Puolan maatalouden tukemisen lisääminen merkitsee sitä, että Puola jää pysyvästi EU:n heikosti kehittyväksi maaksi. Siitä tulee bulkkituotantoon keskittyvä halpatyövoimamaa, jota muut EU-maat joutuvat kannattelemaan maataloustuilla. Maataloustukijärjestelmä siis taannuttaa EU-talouden kehitystä. Tällainen järjestelmä tekee meistä suomalaisistakin maataloustukien nettomaksajia, ei -saajia.
Suomessa MTK ja sen apujärjestö Keskusta kannattavat voimaakkaasti sekä EU:n että kansallisia maataloustukia. Suomen osalta tämä on kaikkein järjenvastaisinta, koska oma maataloutemme ei luonnonolosuhteiden vuoksi voi koskaan olla kannattavaa. Pysymällä tiukasti tukijärjestelmän takana, Keskusta suosii tosiasiallisesti taantuvaa EU-taloutta ja kansainvaellusta kehitysmaista EU-maihin ja myös Suomeen. Pikkurikkinen pilkahdushan tästä nähdään meillä kesäisin, kun mansikanpoimintaan värvätään halpatyövoimaa.
Yhdysvallat on pontevimmin vaatinut EU:n maatalosutukien lopettamista ja tullimuurien poistamista. Paljossa ovat jenkit harhassa, mutta tässä ovat osuneet kerrankin naulan kantaan. Tuetusta maataloudesta luopuminen olisi parasta kehitysapupolitiikkaa, mitä on saatavilla. Se antaisi EU:lle tilaa kehittyä korkean teknologian talousmahdiksi. Suomi joka on jo tässä suhteessa suhteellisen hyvin eturintamassa hyvän koulutusjärjestelmän ansiosta hyötyisi paljon, kun markkinat lähialueilla kasvaisivat. Ramsfeld oli oikeassa siinä, että Ranska edustaa vanhakantaista Eurooppaa. Se haluaa pysyä maatalousmaana eli edistää taantuvan kasvun politiikkaa. Yllättäen britit olisivat tässä kaikkein edistyksellisimpiä, vaikka monessa muussa suhteessa konservatiiveja ovatkin.
Maataloustullimuurien purkaminen tarkoittaisi nykyistä huomattavasti halvempaa ruokaa ja pienempiä veroja, kun maataloutta ei tarvitsisi jättitukea. Maatalouspolitiikka toimii EU:n sisällä pahimpana jarruna kehitykselle ja tätä meillä Suomessa suosii ennen muuta Keskusta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
...siis ruoka ja valta -yllättävää kylläkin-
kulkevat käsikädessä.
Mistähän Suomessakin rahat riittäisivät kaiken
ruuan ostamiseen ulkomailta, jos tukia ei
maksettaisi.
Toisaalta, maataloustuet todellisuudessa ovat
syöntitukia meille kuluttajille.
Se lenkkimakkkara ja maitolitra saattaisivat
maksaakin sitten enempi kaupoissa.
Entäs se maatalouden työllistävä vaikutus.
Sitäkään ei pitäis vähätellä.
Aika erikoisia mielipiteitä esität. Jos rahaa on nykyisellään ruuan ostoon, niin kai sitä tukemattomassa maataloudessa olisi paljon enemmän. Nythän kuluttajat osallistuvat maataloustukien maksamiseen ja maksavat sitten vielä markkinahinnan päälle kaupoissa. Jos ruokaa sen sijaan tuotaisiin sellaisista maista, jossa ruuan tuotanto on moninverroin kannattavampaa kuin Suomessa, meillä syötäisiin ruokaa hinnalla, joka on lähempänä maailmanmarkkinahintoja. Jos olet joskus käynyt maassa, jossa on otolliset vilejlyolosuhteet ja halpaa työvoimaa, ruokaa on varaa suomalaisen tuloilla syödä komeasti ravintolassa joka ikinen päivä ja voi ottaa maidon sijasta vielä viinipullon pöytään ilman, että hinta nousee yli suomalaisen kotiruokapöydän hinnan.
Kun resurssit vapautuvat tehottomasta maataloustuotannosta, ne vapautuvat kannattavimpiin toimintoihin kuten metsien hoitoon, teknologia-aloille ja muille paljon koulutusta vaativille aloille. Tällainen tuotanto on kannattavaa ja se nostaa tietysti suomalaisten elintasoa kuten on nähty. Maatalosumaana me olisimme edelleen entisen itäblokin maiden tasolla. Maassa pitää tehdä ja tuottaa sitä, mikä on kaikkein kannattavinta juuri siinä maassa. Sukkahousutuotannostakin on luovuttu, koska se ei ole kannattavaa, mutta silti naisilla on varaa ostella sukkahousuja. Savupiipputeollisuudessa on viimeisten vuosikymmenien aikana tapahtunut paljonkin rationalisointeja eikä kukaan ole vielä huutanut tai haikaillut niiden perään. Paitsi tietysti tämän seurauksena rakennetyöttömäksi jääneet keski-iän ylittäneet ja kansakoulupohjalta eteen päin pyrkivät kansalaiset, jotka eivät enää kelpaa ilmaiseksikaan työvoimaksi. Tämä on ollut nopean kehityksen kääntöpuoli. Sen vuoksi esim. maatalouden alasajo olisi pitänyt aloitta jo varhemmin eiä kertarysäyksillä pakon edessä.
Maatalouden työllistävä vaikutus on tietysti tosiasia. Mutta niin oli sukkahousutehtaidenkin. Markkinatalous on vaan sellaista, että pyritään kehittymään eikä taantumaan. Jos jäisimme Puolan tavoin maatalousmaaksi, se tarkoittaisi, että yrittäisimme pitää talouttamme pystyssä sisäisen vaihdannan avulla. Sellainen ei onnistu kuin ehkä USAn kokoisessa valtiossa. Suomen nosti lamasta nimenomaan hyvä koulutusjärjestelmä ja sen tuomat innovaatiot, ennen muuta Nokia. Hyvän kehityksen mallialueta on Oulun seutu, jossa on satsattu koulutukseen ja korken teknologian yrittelijäisyyteen. Tuloksena on Oulun kiihtyvä kasvu, kaupunki on pitkään ollut muuttovoittokuntiamme.
Kirjoitat asiaa, mutta ihmisistähän se on kiinni. Älkää äänestäkö keskustaa!!
Niin että miksi?
Miksi ei keskustaa, siksikö, että silloin se ei
ole kiinni ihmisistä vai miksi?
Kyllähän keskustapuolue, jos nyt jokin, on perin-
teisesti eniten kantanut huolta ruoantuottami-
sesta. Luultavasti misikään ei tule ilman sitä
toimeen. Kun maha on täysi, niin voidaan alkaa
puhumaan politiikkaa ja puoluepolitiikkaa; kiis-
tellä ja olla kiistelevinään.