Hihhuleiden mielestä meillä ei kuulemma voi olla mitään moraalia tai oikeata ja väärää ilman uskoa ohjeistusta antavaan jumalaan. Olen jo pitkään ymmärtänyt tämän tyypisen ajattelun törkeyden ja hulluuden, mutta vasta viime yönä löysin sen syvimmän syyn miksi tämä on suoraan suohon johtava, täysin kaistapäinen ja naurettava ajatus. Tässä syy:
Jotta tämä täydellisen moraalin toteuttaminen onnistuu, sitä meille opettavan jumalan täytyy ihan ihka oikeasti olla olemassa. Muutenhan kyseessä on vain toisten ihmisten, ehkä jopa nykyistä sivistymättömämpien ja tyhmempien ihmisten keksimää moraalia, jota toteutamme luullen sen olevan täydellisen jumalolennon keksimää. Miten hyvin tälläinen muka toimisi? Jumalan olemassaolon mahdollisuus on n.50/50%, joten miksi ottaa niin suurta riskiä, kun ilmankin moraalia vartioivia mielikuvitusolentoja pärjää?
Täydellistä moraalia opettavan jumalan olemassaoloa vastaan todistavia seikkoja löytyy kuitenkin onneksi miljoonittain, anteeksi miljardettain(ja se vielä potenssiin miljardi):muutamia mainitakseni evoluutio, oppiriidat eri uskontokuntien välillä, oikeudenmukaisuuden kaaottisuus, kaikkien uskontojen moraalisääntöjen subjektiivisuus ym. Lyhyesti snottuna yleisesti ottaen se että maailma toimii hyvin ilmankin jumalaa. Olemassaolosta taas ei olla saatu ainuttakaan todistetta. Päädymme väistämättä siihen että kannattavuus moraalin hakemiseen jumaluskosta laskee, ja riski tulla höynäytetyksi kasvaa.
Koska todisteet sanovat, että jumala todennäköisemmin on ihmisten keksimä satuhahmo, kuin todellinen olento, ja että jumalalliseksi väitetyt ohjeistukset ovat todennäköisemmin toisten ihmisten keksimiä kuin jumalan, miksei jokainen ihminen itse voi keksiä mikä on missäkin tilanteessa hyväksi? Miksi ottaa 2000 vuotta sitten eläneiden ihmisten alkeelliset sadut ohjenuoraksi, ja orjuuttaa itseään niiden mukaan, kun vosii näinä paljon sivityneempinä päivinä itse pohtia parhaat rakaisut?
Tämähän on jokaiselle ateistille jo selvää pässin lihaa mutta uskikset ovat vielä syvässä unessa. Ehkä he joskus heräävät.
Jotta tämä täydellisen moraalin toteuttaminen onnistuu, sitä meille opettavan jumalan täytyy ihan ihka oikeasti olla olemassa. Muutenhan kyseessä on vain toisten ihmisten, ehkä jopa nykyistä sivistymättömämpien ja tyhmempien ihmisten keksimää moraalia, jota toteutamme luullen sen olevan täydellisen jumalolennon keksimää. Miten hyvin tälläinen muka toimisi? Jumalan olemassaolon mahdollisuus on n.50/50%, joten miksi ottaa niin suurta riskiä, kun ilmankin moraalia vartioivia mielikuvitusolentoja pärjää?
Täydellistä moraalia opettavan jumalan olemassaoloa vastaan todistavia seikkoja löytyy kuitenkin onneksi miljoonittain, anteeksi miljardettain(ja se vielä potenssiin miljardi):muutamia mainitakseni evoluutio, oppiriidat eri uskontokuntien välillä, oikeudenmukaisuuden kaaottisuus, kaikkien uskontojen moraalisääntöjen subjektiivisuus ym. Lyhyesti snottuna yleisesti ottaen se että maailma toimii hyvin ilmankin jumalaa. Olemassaolosta taas ei olla saatu ainuttakaan todistetta. Päädymme väistämättä siihen että kannattavuus moraalin hakemiseen jumaluskosta laskee, ja riski tulla höynäytetyksi kasvaa.
Koska todisteet sanovat, että jumala todennäköisemmin on ihmisten keksimä satuhahmo, kuin todellinen olento, ja että jumalalliseksi väitetyt ohjeistukset ovat todennäköisemmin toisten ihmisten keksimiä kuin jumalan, miksei jokainen ihminen itse voi keksiä mikä on missäkin tilanteessa hyväksi? Miksi ottaa 2000 vuotta sitten eläneiden ihmisten alkeelliset sadut ohjenuoraksi, ja orjuuttaa itseään niiden mukaan, kun vosii näinä paljon sivityneempinä päivinä itse pohtia parhaat rakaisut?
Tämähän on jokaiselle ateistille jo selvää pässin lihaa mutta uskikset ovat vielä syvässä unessa. Ehkä he joskus heräävät.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Sepä on mukava, että olet vihdoin huomannut omien ajatustesi törkeyden ja hulluuden.
Hihhuleiden "moraali" on puhtaasti ulkoa-opittua ja perustuu ikivanhaan "tee kuten sanon tai" -ajatukseen. Ateistit taas joutuvat ihan itse punnitsemaan tekojensa moraalisuuden ja myös itse kantamaan vastuunsa kaikista teoistaan - niitä ei voi kätevästi siirtää anteeksiannettaviksi jollekin mielikuvitushahmolle.
Kummankohan tyypin moraaliset perusteet ovat noin yleensä ottaen kestävämällä perustalla? Niiden jotka tekevät hyvää ihan omasta tahdostaan vai niiden jotka tekevät hyvää jottei Jumala rankaisisi ja lähettäisi helvettiin? Mietipä tätä vaihteeksi ihan tyhjältä pöydältä ilman ennakko-odotuksia, miltäpä tuntuu??
Sinulla ja aloittajalla on ihmeellinen mielikuva kristittyjen moraalista. Ottakaapa päänne pois sieltä Lenin-jumalanne anuksesta niin näette maailmaa vähän laajemmin.
joka on tullut siitä että jatkuvasti tänne ilmetyy aloituksia joissa uskovainen aloittaja on täydellisen vakuuttunut siitä että ateisti on ateisti koska ei halua olla moraalinen vaan itsekäs, moraalinen elämä on vain ja ainoastaan jumalan opetusten ansiota ja ennen uskontojen tuloa (voi anteeksi hänen mielestään on vain yksi uskonto joka on aina ollut) ihmiset elivät toisiaan teurastaen kuin pellossa eikä kukaan välittänyt mistään.
Noista viesteistä se käsitys tulee. jos kristitty itse on vakuuttunut siitä että ilman raamattua ei ole moraalia (kärjistetysti), voimme aika suoraan päätellä siitä että ainakin hänen omalla kohdallaan tuo on kai sitten totta.
***
tunnustavat avoimesti että raamattu on kokoelma sensuurista selvinneitä ja paikoin muunneltuja tekstejä joiden arvo on lähinnä vertauskuvallinen. (tämä ei tietenkään päde kaikkiin, osa vannoutuneista palstahihhuuleistakin on yhä sitä mieltä että raamattu on jumalallinen totuus, ehkä he eivät vain tunne historiaa tarpeeksi)
Miten siis edes rivikristityllä joka historian tuntee, voisi olla mitään epäilystä siihen etteikö tuo kaupiteltu moraalisäännöstä olisi vain ja anoastaan niiden ihmisten muokkaama jotka raamatun nykymuotoonsa kokosivat?
Minä en vain jaksa ymmärtää mutta noh, ihmisen käsityskyky olkoon sitten rajallinen. Palstahihhulin ymmärtämiseen tarvitaan muuta kuin hoksottimia.
***
En jaksa huomioida lainkaan Raamattu-osiota, mutta nyt sen sijaan olisi paikallaan perustella moraali. Ei mitään tyhjänpäiväistä sanahelinää siitä, että on kivaa olla hyvä ja kaikilla menee sitten paremmin. Ei myöskään mitään yleisylevää, vaan tieteellisen tarkkailun kestävät perustelut. Sehän oli se ainoa tapa perustella asioita...
No, jotain lyhyesti:
Moraali on sosiaalisiin järjestelmiin, yksilöiden arvostuksista peilautunut ja kokonaistunut koodisto, joka on yhteydessä yksilöiden status ja roolijärjestelmiin. Yksilöiden omien arvostemien lisäksi moraalin rakentumiseen vaikuttavat myös muut tekijät, kuten ympäritö, sosiaalisen rakentumisen kaikki muut tasot: sukulaisuusjärjestelmät, tabut, elinkeino(t), muiden kulttuurien vaikutukset. Moraalin tärkeimmät funktiot ovat yhteiskunnan säilyttäminen ja vakauttaminen. Moraalinen käyttäytyminen on vallinnut ihmisyhteisöissä ensinmäisten sosiaalisten rakenteiden joukossa. Uskonnon (sitä ennen magian) vaikutus moraaliin on ollut ilmeinen, mutta lähtökohta on muualla.
Kysymys oli siitä, miten perustella moraalisia valintoja. Mitä moraalion, ontoinen kysymys...
Tarvitaanko uskontoja ja niiden tiiliskiviä "moraalisten valintojen" perusteluun? Esim raamattuhan pitää ottaa sanasta sanaan kirjaimellisesti. Tosin rusinapullauskovahan ei sitä tee. Eikä muunlaisia juuri ole. Enpä haluaisi elää yhteiskunnassa, jonka "moraaliset valinnat" tulevat 100 % raamatusta, koraanista tms. Silloin ei tätäkään palstaa olisi.
tahdot tieteellisen kritiikin kestävät perustelut moraalisille valinnoille? Eivätkö ne valinnat perustu, ynh, henkilökohtaiseen moraaliin..? You know, se joka meillä jokaisella tuppaa olemaan vähän erlainen kasvatuksesta ja kokemuksista riippuen? Eikö se nyt ole käynyt jo selväksi tässäkin ettei yhtä ainoaa oikeaa moraalia ole (paitsi jos kysytään rivikristityltä, silloin vissiin Hänen moraalinsa nimenomaan on se ylivertainen)
Ihminen tekee ne moraaliset valintansa koska niistä on hyötyä hänelle itselleen ja hänen yhteisölleen ja ihminen suurimmaksi osaksi näkee syyn ja seurauksen yhteyden. Hän kokee ne oikeiksi valinnoiksi, ja elää niiden mukaan. Mitä ihmeen epäselvää tässä on?
Paitsi tietenkin jos ajattelet että nimenomaan oma moraalisi on se ainut oikea ja pätevä. Siihen kun ei meillä muilla ole mitään sanomista. Sinulle se onkin.
***
Ja korjataan ensin virhe - Raamattua ei pidä ottaa sanasta sanaan totena. Se on yksinkertaisesti mahdotonta.
Sitten asia. Moraaliset valinnat voi perustella eri tavoin ja mikäli todella on miettinyt oman moraalinsa, niin silloin täytyy myös olla perusteita. Ei voi olla noin vaikeaa. Eihän?
"Paitsi tietenkin jos ajattelet että nimenomaan oma moraalisi on se ainut oikea ja pätevä. Siihen kun ei meillä muilla ole mitään sanomista. Sinulle se onkin."
En ajatellut omaa moraaliani, enkä suinkaan pidä sitä ainoana oikeana. En osaisi edes antaa kestäviä perusteita moraalivalinnoilleni.
Ymmärsit hiukan väärin ja hain takaa nimenomaan kestäviä perusteluja henkilökohtaiselle moraalille. Sanavalinnalla yritin vain korostaa sitä, että perustelu ei voi nojautua ennakko-oletukseen itseisarvoista.
"Ihminen tekee ne moraaliset valintansa koska niistä on hyötyä hänelle itselleen ja hänen yhteisölleen ja ihminen suurimmaksi osaksi näkee syyn ja seurauksen yhteyden. Hän kokee ne oikeiksi valinnoiksi, ja elää niiden mukaan. Mitä ihmeen epäselvää tässä on?"
Se on selvää, että ihminen ei yleensä näe napaansa pidemmälle. Muutenhan eläisimmme ihanneyhteiskunnassa. Ihminen on tottunut tiettyihin toimintatapoihin. Voihan sitä moraaliksi sanoa, mutta se on liian hieno sana siihen. Onneksi nämä toimintatavat on yleensä hioutuneet (darwinismia) niin, että pahimmat hölmöydet on poissa. Paitsi tietysti anarkisteilla, jotka haluavat olla eri tavalla oikeassa.
Silti näennäisen "hyvän moraalin", valtiot ajavat tämän maailman katastrofin partaalle. Ja se ei todellakaan ole uskontojen vika, vaan sinun ja minun. Me käytämme 5 kertaa enemmän luonnonvarjoja kuin pitäisi. Silti me puhumme moraalista ja syyn ja seuraksen laista niin kuin siitä jotakin ymmärtäisimme.
kysyt jos vastaus on sinulle selvillä. Ja on totta, että raamatun tms sanasta sanaan totena ottaminen on täysin mahdotonta, tosin tuon ääneen sanominen on joidenkin mielestä peräisin suoraan sieltä alakerrasta. Jotkut noista joistakin voivat olla erittäinkin vaikutusvaltaisessa asemassa. Siinä sitä piisaa moraalia.
Ja myös asiaan. Jotain, joka on ollut päivänselvää koko elämän, voi olla vaikea perustella mitenkään. Varsinkin, kun ei ole satukokoelmaa, josta heittää säe tai muutama moraalikäsitystensä ns tueksi. Paljonhan lopulta riippuu kasvatuksesta ja kasvamisesta. Jokaista ei kasvateta pelkäämään. Eivätkä kaikki kasva pelkäämään kasvatuksesta huolimatta.
Summa summarum: Tyhjänpäiväistä höpinää.
ajatus siitä että moraali olisi jotain ylevää?
Moraalihan on vain kyseisessä yhteisössä vallitsevia arvoja.
"Jotain, joka on ollut päivänselvää koko elämän, voi olla vaikea perustella mitenkään."
Synnynnäinen moraali? Ehkä sitten on parempi olla kyseenalaistamatta. Siinä sitä suurta viisautta.