>>>Ruotsalaistutkija Henrik Arnstadin mukaan Suomen ulkoministeriö yrittää peitellä totuutta keskitysleireistä ja liitosta natsi-Saksan kanssa. Arnstadin mielestä koko ulkoministeriön olisi parasta osallistua historian peruskurssille.
Kapi, kapi, kapi,
besserwisser kapi
3333
0Äänestä
Vastaukset 3
Vanhimmat
Viisaampi on jo vastannut tälle hurritutkijalle. Kyllä se riittää.
"Suomalaistutkija tyrmää Arnstadin väitteet
Poliittisen historian tutkija Markku Jokisipilä Turun yliopistosta pitää Arnstadin väitteitä yksioikoisina ja virheellisinä.
- Suomi oli todellakin ainoa demokratia, joka vapaaehtoisesti liittoutui natsi-Saksan kanssa, mutta olisi kuitenkin otettava huomioon erittäin vaikea turvallisuuspoliittinen ja ulkopoliittinen tilanne, jossa Suomi välirauhan kaudella 1940 - 1941 oli, Jokisipilä oikoo.
Hänen mukaansa on myös virheellistä väittää, että Suomi vaaransi Ruotsin turvallisuuden.
- Kääntäisin asetelman pikemminkin päinvastoin. Ruotsi onnistui pysyttelemään II maailmansodassa puolueettomana pitkälti sen vuoksi, että Norja ja Suomi joutuivat sodan kouriin ja toimivat puskurina Ruotsin ja sotatoimien välissä, sanoo Jokisipilä.
Hän muistuttaa lisäksi, että Saksaan rahdattiin Ruotsista rautamalmia ja kuulalaakeriterästä. Ruotsi myös antoi rautatieverkkonsa saksalaisten sotilaiden kuljetuksille Norjaan, ja ruotsalaisia vapaaehtoisia palveli SS-joukoissa siinä kun suomalaisiakin.
Eikä Jokisipilä myönnä ruotsalaistutkijan moitteita oikeiksi vankileiriasiassakaan.
- Suomessa on tehty väitöstutkimuskin vankileireistä. Voi sanoa, että vankileirikysymys on tutkittu ja ollut yleisessä tiedossa Suomessa.
Jokisipilä pitää ruotsalaiskommentteja vanhentuneina
Arnstadin kommentointi olisi Jokisipilän mielestä ollut ymmärrettävämpää 1960-luvulla suomalaisen ajopuukeskustelun tiimellyksessä.
Tuolloin ulkomaiset tutkijat esittivät samankaltaisia ajatuksia kuin Arnstad, mutta sittemmin suomalainen historiankirjoitus on Jokisipilän mukaan käynyt kriittisesti läpi jatkosodan tapahtumia.
- Kiista osoittaa, kuinka kansallisesti painottunutta suomalainen sotatutkimus on. Lähes kaikki keskeiset teokset julkaistu vain suomeksi. Jos Arnstadin käytössä olisi ollut laajaa englannin- tai ruotsinkielistä kirjallisuutta Suomen sotahistoriasta, hänen väitteensä olisivat saaneet enemmän historiallista perspektiiviä, katsoo Jokisipilä."
se, että nyt tuntuu jo siltä kuin voitaisiin tarkastella menneitä ilman ryssittelyä, huorittelua ja natsittelua.
Sveko-stallarit eivät jätä suomalaisten mainetta rauhaan, vaan pitää vääristellä ja valehdella.
http://tappis.555mb.net/sveko-stallarit.htm