Sinun sanaasi minä turvaan

Uskomme vahvuus tai heikkous riippuu siitä,miten paljon tai vähän uskomme Jumalan tekevän sanansa mukaan.Usko ei ole tunteita eikä tekemisiä,ei vaikutelmia,uskottelua eikä ulkonaisia seikkoja.Jos aiomme niillä vahvistaa uskoa,silloin emme enää ole Jumalan Sanan pohjalla,sillä usko ei tarvitse niitä.Usko lepää Jumalan Sanan perustalla.Yksin siihen luottaessamme meillä on rauha sydämessä.

Jumala mielellään koettelee uskoa saadakseen siunata ensin omaa sieluamme,sitten seurakuntaansa ja myös ulkopuolisia. Mutta tällaisia koetuksia me mieluummin välttäisimme. Sen sijaan meidän pitäisi sanoa :"Rakas taivaallinen Isäni antaa tämän koetuksen maljan käsiini, että siitä saisin juoda suloista siunausta!"

Koetukset ovat uskon ravintoa. Oi jättäkäämme itsemme Hänen käsiinsä! Taivaallinen Isä iloitsee saadessaan tehdä hyvää kaikille lapsilleen.

Mutta vaikeudet ja koettelemukset eivät ole ainoa tapa uskon vahvistamiseen ja kasvamiseen. Kirjoitusten tutkiminen on myös sitä. Niiden kautta pääsemme tuntemaan Jumalaa sellaisena kuin Hän on Sanassaan itsensä ilmaissut.

Voitko sinä sen tuntemuksen perusteella,minkä olet Raamatusta saanut,sanoa,että Jumala on rakastava Jumala? Ellet,niin sydämeni pohjasta kehotan sinua pyrkimään tällaiseen tuntemukseen. Silloin saat ihastellen ihmetellä Hänen lempeyttään ja laupeuttaan lapsiaan kohtaan,joille Hän rakastaen tekee hyvää.

Mitä selvemmin sydämessämme tämän tajuamme, sitä alttiimpia olemme antautumaan kokonaan Hänen käsiinsä ja mielellämme tyytmään kaikkeen mitä Hän osaksemme antaa.Koettelemuksen kohdatessa voimme silloin sanoa:"Tahdon odottaa nähdäkseni mitä Jumala tämän kautta elämässäni tekee." Näin saamme antaa maailmalle arvokkaan todistuksen ja vahvistaa toisten uskoa.

Lainaus kirjasta:" Virtoja erämaassa,