Sepelvaltimotauti+ruokavalio

Suolaa kannattaa minimoida. Puhun nyt raffinoidusta suolasta. On näet olemassa kaksi erilaista suolaa. Toinen, ja terveellinen, suola on raffinoimaton merisuola. Käytä sitä, eikä tuota tavallista pilalle raffinoitua pöytäsuolaa. En tiedä miten tavalliset ruokakaupat, mutta ainakin useat luontaistuotekaupat myyvät raffinoimatonta karkeaa Atlantin merisuolaa. Se on harmahtava väriltään, ei valkoista. Eräs toinen hyväksi sanottu suola on nk. intiaanisuola, jota myös tunnetaan ruususuolana. Se on vaaleanpunaista ja myydään monessa luontaistuotekaupassa. Sekä intiaanisuolassa että raffinoimattomassa Atlantin merisuolassa on vähintään 84 eri mineraalia. Pöytäsuolassa on vain kaksi tai kolme. Jälkimmäinen on luonnoton tuote jota luonto ei tunne. Ja se reagoi huonosti ihmisen kehossa, aiheuttaen mm. nestekeräymää ja verenpaineen kohoamista. Näin ei tee raffinoimattomat suolat joita mainitsin. Lisää tietoa eri suoloista tästä http://www.jonbarron.org/newsletter_view.php?print=y&id=995461720314104

Vältä kaikki rasva missä trans-rasvahappoja. Ota selvää jos et tiedä mitä on trans-rasva. Esim. jos jossain tuotteessa lukee "osittain kovetettu (kasvisrasva)" niin siinä on todennäköisesti transrasvaa. Älä syö, koska transrasva on omiaan aikaansaamaan tulehdusta valtimoiden seinämissä. Tällainen tulehdus on veritulpan alku jos se saa jatkua tulehtumistaan väärän syömisen johdosta.

Varo ettet syö liikaa Omega 6 rasvahappoja. Liika Omega 6 (suhteessa vielä tärkeämpään Omega 3 rasvahappoon) on myös omiaan aiheuttamaan em. tulehdusta valtimoissa. Ota selvää missä ruoissa ja raaka-aineissa tuota Omega 6:a on mainittavasti.

Raffinoitu sokeri, eli valkoinen sokeri, pois. Kuin myös muu ravintoaineköyhä luonnoton hiilihydraatti (valkojauhotuotteet, valkoinen riisi jne.). Raffinoitu sokeri varastaa kehosta mm. kalsiumia, joka on tärkeä tekijä sydämen terveydelle. Samaten on magnesium. Kun kalsiumia ryövätään kehosta niin samalla myös magnesium puoli kärsii, ja sydämelle tämä ei tiedä hyvää.

Vältä kaikkea missä on nk. oxy-kolesterolia, eli suomeksi hapettunutta kolesterolia. Tätä vahingollista ainetta on esim. munajauheessa, herajauheessa, maitojauheessa. Ja huom., että näitä jauheita on myös monissa leivonnaisissa tms. Vältä siis. Opi lukemaan ja tulkitsemaan tuotteiden valmistusaineselityksiä.
Muutoin ruoasta (kolesterolia on ainoastaan eläinperäisissä raaka-aineissa, ei koskaan kasvisperäisissä) tuleva kolesteroli EI OLE haitallista sydämelle ja valtimoille. Jotkut tahot vielä toitottavat että se olisi, mutta se ei ole. Lue esim. Uffe Ravnskov:in kirja Kolesterolimyytti. Uusi painos tulee näinä päivinä kirjakauppoihin. Jos osaat Englantia niin kolesterolimyytistä löytyy paljon hyvää tietoa. Esim. Anthony Colpo:n The Great Cholesterol Con. Tämä kirja täysin murskaa maanrakoon tuota sitkeää myyttiä.
Oletko muuten koskaan kuullut sydänlääkäreiden suusta sitä totuutta että ihmisen oma elimistö tuottaa kolesterolia n. 3-4 grammaa vuorokaudessa. Niin elintärkeä aine se on ihmiselle, eritoten aivoille. Kolesteroli on välttämätön aine esim. melatoniini hormoonissa, joka on eräs tärkeä unihormooni. Solujen seinämät ovat paljolti kolesterolia.

Vältä kaikenlainen negatiivinen stressi. Muista levätä tarpeen mukaan, ja nukkua tarpeeksi, äläkä lykkää nukkumaanmenoaikaa. Lepo ja uni ovat tärkeitä asioita. Syö runsaasti vihanneksia, mitä enemmän raakana sen parempi. Mutta kun raakoja syöt älä hosu, syö rauhallisesti ja pureskele hyvin. Muista huolehtia kehon nestetasapainosta, eli juo tarpeeksi, VETTÄ. Mutta älä juo turhan paljon sillä tämä voi huuhdella pois tärkeitä mineraaleja ja hivenaineita kehosta. Joku tommonen 1.8 - 2.5 (jopa hieman enemmän jos tarvetta on)litraa vettä per vrk. on hyvä määrä, hieman riippuen eri tekijöistä. Jos syöt vähemmän nestepitoista ruokaa (kuten vihanneksia, hedelmiä) niin tulee juoda enemmän vettä. Jos syöt enemmän nestepitoisia niin vedenjuonnin tarve laskee. On hyvä laittaa juomaveteen hieman raffinoimatonta merisuolaa etukäteen. Se liukenee aika nopeasti. Tai sitä voi veden kanssa imeskellä. Näin huolehdit elektrolyyttien saannista. On hyvä juoda vesi niin lähellä ruumiin lämpöä kuin mahdollista, eli ei kylmänä eikä kuumana. Tämä hoituu helpommiten siten että etukäteen lasket kylmää vettä avoimeen astiaa ja annat seistä, jopa vuorokauden, ennen sen juomista. Näin kun se seisoo niin se hapettuu, ja myös muuttuu huoneenlämpöiseksi. Näin juotu vesi on parempaa laadultaan kuin jos joisit heti kylmiltään hanasta.

Kun aterioit niin yritä olla juomatta suuria määriä nestettä ruoan kanssa. Liika neste tahtoo heikentää ruoan sulamista vatsassa. Parempi on keskittää veden juonti aterioiden väliin.

Vältä ravintoaineköyhiä einesruokia. Kuin myös ravintoaineköyhiä mikroruokia. Ylipäänsä valmisruokaa tulee välttää.

Punaviini silloin tällöin aterian yhteydessä, kuten liha-aterian, voi olla hyvä sydämelle ja valtimoille.

Vältä meijerikäsitelty lehmänmaito, eli pastöroitu ja homogenisoitu lehmänmaito. Ja siitä valmistetut sivutuotteet. Poikkeuksia on. Esim. Voi on suhteellisen harmiton ruoka, ja jopa terveellistä jos ei ole mitään laktoosiongelmaa tai maitoallergiaa. Voi on tehty pastöroidusta kermasta. Eli homogenisointivaihe puuttuu tässä, mikä on hyvä asia. Juuri maidon homogenisointivaiheessa (homogenisointi kohdistuu rasvamolekyylehin) Xanthine Oxidase (lyh. XO) niminen aine tulee haitalliseksi valtimoille ja sydämelle. Näin tri. Kurt Oster kirjassaan jonka tittelissä juuri tuon aineen nimi. Osterin mukaan XO on haitallisimmillaan juuri normaalipastöroidussa (n. 76 astetta Celsiusta) homogenisoidussa lehmänmaidossa. Eli meilläpäin tämä meinaa punaista, sinistä, prosenttimaitoa. Itse muistan että edesmennyt isäni, joka sai ensimmäisen sydänkohtauksen n. 40 vuotiaana, 80 luvun alussa, joi paljon juuri punaista maitoa. Kohtauksen jälkeen muistaisin hänen siirtyneen siniseen. Mutta tässä maidossa on sama ongelma. Ainoa ero on rasvaprosentti, muuten sama prosessi, so. pastörointi ja homogenisointi.
Hyvä on jos voit harrastaa jotain sinulle mielekästä aerobista liikuntaa kuten esim. kävelyä, jopa hikoiluun asti. Mutta muista että liikuntamuodon tulee olla mielekästä. Muuten siitä voi tulla negatiivinen stressitekijä.

Sydämen jaksamista ajatellen yritä syödä ainakin joitakin ruokia missä runsaasti magnesiumia. Kaikista paras magnesiumin lähde on muistaakseni luonnonkaakao (jauhe), missä ei mitään lisättyä sokeria tai muutakaan. Siksi myös tummat suklaat, 60 prosenttia kaakaon ainesosia, ja siitä ylöspäin, missä ei mitään maidon ainesosia, voivat kuulua terveelliseen sydänpotilaan ruokavalioon. Kaakaossa on myös runsaasti sydämelle tärkeitä antioksidantteja. Jos mahdollista niin yritä etsiä tummaa suklaata missä on nk. intiaanisokeria tai raakaruokosokeria. Nämä ovat terveellisimpiä sokereita kuin tavallinen pilalle raffinoitu "sokeri". Muita hyviä magnesiumin lähteitä ovat esim. speltti(vehnä), mieluiten täysjyvä. Toinen hyvä on hapanjuuritäysjyväruisleipä.
Vältä eltaantunut rasva. Se on karsinogeenista, eikä myöskään sydämelle ja valtimoille hyvä.

Lopuksi vähän linkkejä joista saa hyvää tietoa eri asioista. Toivottavasti englanti ei tuota ongelmia.

http://www.ravitsemusjaterveys.fi/rasvamyytit/ (rasvasta yleensä)

http://uk.geocities.com/romans5_21/Ravinto.html (eri asioita liittyen ravintoon ja terveyteen)

http://www.ravnskov.nu/cholesterol.htm (tri. Uffe Ravnskov:n sivusto)

http://www.jpands.org/vol10no3/colpo.pdf (Anthony Colpo selittää miten harhaanjohtava termi "paha kolesteroli" on)

http://www.health-fx.net/eBook.pdf (tiedemies Shane Ellison:in statiinivaroitus)

http://www.jonbarron.org/newsletter_view.php?print=y&id=228763046586906 (Jon Barronin kirjoitus kolesterolimyytistä, ja järkeenkäypä selitys että mikä tai mitkä asiat loppujen lopuksi aiheuttavat sydän ja verisuonitautia)

Kysyisin vielä...kannattaako tehdä ruokaa esim kanasta tai kalasta (esim. kylmäsavustettu lohi)? Entä ruokakerman käyttö ruoan valmistuksessa? Marjat ja hedelmät on varmaankin hyväksi?

hjklkjh kirjoitti:

Kysyisin vielä...kannattaako tehdä ruokaa esim kanasta tai kalasta (esim. kylmäsavustettu lohi)? Entä ruokakerman käyttö ruoan valmistuksessa? Marjat ja hedelmät on varmaankin hyväksi?

Lue lisää

Ole hyvä.

Sitten, asetit hyviä kysymyksiä. Ensiksi kysyt että kannattaako tehdä ruokaa esim. kanasta tai kalasta (esim. kylmäsavulohi). Vastaan parhaani mukaan. Kala yleensä on hyvää ruokaa joten siitä vaan. Mutta, mitä loheen tulee niin sinun tulee tietää tämä seuraava asia jotta voit itse päättää miten suhtaudut loheen. Aidosti villin lohen terveydellisyys on tietääkseni kiistaton asia. Mutta kun viljelty lohi tulee kyseeseen niin siitä olen lukenut useasta eri lähteestä että siinä on se ongelma että aivan liikaa Omega 6 rasvaa suhteessa Omega 3:een. Aidosti villi lohi on todella hyvä Omega 3 lähde, eikä siinä ole liikaa Omega 6:a. Mutta viljellystä lohesta olen kuten sanoin lukenut että siinä on liikaa Omega 6:a ja liian vähän Omega 3:a. Tämän sanotaan johtuvan siitä että viljellyt lohet eivät saa syödä lohelle ominaisia meren antimia, kuten Omega 3 rikkaita merileviä. Sensijaan niille syötetään sellaista ruokaa joka liiaksi nostaa niiden (lihan) Omega 6 pitoisuutta. Jos muuten huolehdit ettet saa liikaa Omega 6:a, ja että syöt tarpeeksi Omega 3:a, niin ei liene ongelma sillon tällöin syödä viljeltyä lohta. Kuten huomasit sanoin "aidosti villi lohi" tuossa yllä. Siitä syystä että olen kuullut että usein sellainen lohi kaupoissa jota myydään "villilohi" nimellä ei välttämättä ole villiä, vaan viljeltyä.
Mitä kanaan tulee niin täytyy sanoa etten nyt ole selvillä kauppojen kanan rasvahapposuhdanteista. Jos tavallisessa kananlihassa on liikaa Omega 6:a, kuten hieman epäilen, niin siihen pätee sama neuvo kuin viljeltyyn loheen. Eli kannattaa ehkä syödä harvemmin. Mutta voin olla epäilyssäni väärässä. Ehkä voit itse, jos kiinnostaa, saada jostain selville miten on tavallisen kanan Omega 6. suhteen. Tai ehkä minä vielä voin auttaa jos löydän tietoa. Kuten huomaat niin puhun "tavallisesta kananlihasta". Koska luomu kananliha voi olla (ja usein onkin) vähän eri mitä rasvahappoprofiilin tulee, eli parempi (enemmän Omega 3:a).
Mainittakoon vielä että kana ja kala ovat hyviä proteiinin lähteitä.

Mitä ruokakermaan tulee niin voisitko kertoa minkälaista sellaista sinulla on mielessä. Aitoa maidosta tehtyä, vaiko jotain kasvispohjaista. Oli miten oli niin sanoisin näin, että jos ei ole mitään laktoosiongelmia eikä maitoproteiiniallergiaa niin ruoanlaitossa käytä aitoa maidosta tehtyä kermaa. Hyvin voit käyttää sitä kaikista rasvaisinta, eli tavallista kuohukermaa. Se ei ole vahingollista sydämelle eikä verisuonille. Itse en luota kasvispohjaisiin ruokakermohin, enkä suosittele käyttää. Koska ne ovat niin epäluonnollisia. Jos otat selvää (ellet jo tiedä) miten margariini valmistetaan niin sinun pitäisi ymmärtää miksi ovat epäluonnollisia, ja epäterveellisiä. Ellei niissä ole pahoja transrasvoja niin niissä on ainakin liikaa Omega 6:a, ja paljon muita ongelmia niissä on, mm. lisäaineet.

Kotimaiset marjat ovat hyväksi. Hedelmät ovat myös hyväksi. Mutta hedelmiä ja marjoja tulisi syödä sellaisenaan, eli ei pidä sokeroida, eikä lämpökäsitellä. Poikkeuksia voi olla mutta tämä on hyvä nyrkkisääntö hedelmiin ja marjoihin. Ulkomaisten hedelmien kuoria on syytä pestä kuumalla vedellä jos syö kuorineen päivineen.

hmg kirjoitti:

Ole hyvä.

Sitten, asetit hyviä kysymyksiä. Ensiksi kysyt että kannattaako tehdä ruokaa esim. kanasta tai kalasta (esim. kylmäsavulohi). Vastaan parhaani mukaan. Kala yleensä on hyvää ruokaa joten siitä vaan. Mutta, mitä loheen tulee niin sinun tulee tietää tämä seuraava asia jotta voit itse päättää miten suhtaudut loheen. Aidosti villin lohen terveydellisyys on tietääkseni kiistaton asia. Mutta kun viljelty lohi tulee kyseeseen niin siitä olen lukenut useasta eri lähteestä että siinä on se ongelma että aivan liikaa Omega 6 rasvaa suhteessa Omega 3:een. Aidosti villi lohi on todella hyvä Omega 3 lähde, eikä siinä ole liikaa Omega 6:a. Mutta viljellystä lohesta olen kuten sanoin lukenut että siinä on liikaa Omega 6:a ja liian vähän Omega 3:a. Tämän sanotaan johtuvan siitä että viljellyt lohet eivät saa syödä lohelle ominaisia meren antimia, kuten Omega 3 rikkaita merileviä. Sensijaan niille syötetään sellaista ruokaa joka liiaksi nostaa niiden (lihan) Omega 6 pitoisuutta. Jos muuten huolehdit ettet saa liikaa Omega 6:a, ja että syöt tarpeeksi Omega 3:a, niin ei liene ongelma sillon tällöin syödä viljeltyä lohta. Kuten huomasit sanoin "aidosti villi lohi" tuossa yllä. Siitä syystä että olen kuullut että usein sellainen lohi kaupoissa jota myydään "villilohi" nimellä ei välttämättä ole villiä, vaan viljeltyä.
Mitä kanaan tulee niin täytyy sanoa etten nyt ole selvillä kauppojen kanan rasvahapposuhdanteista. Jos tavallisessa kananlihassa on liikaa Omega 6:a, kuten hieman epäilen, niin siihen pätee sama neuvo kuin viljeltyyn loheen. Eli kannattaa ehkä syödä harvemmin. Mutta voin olla epäilyssäni väärässä. Ehkä voit itse, jos kiinnostaa, saada jostain selville miten on tavallisen kanan Omega 6. suhteen. Tai ehkä minä vielä voin auttaa jos löydän tietoa. Kuten huomaat niin puhun "tavallisesta kananlihasta". Koska luomu kananliha voi olla (ja usein onkin) vähän eri mitä rasvahappoprofiilin tulee, eli parempi (enemmän Omega 3:a).
Mainittakoon vielä että kana ja kala ovat hyviä proteiinin lähteitä.

Mitä ruokakermaan tulee niin voisitko kertoa minkälaista sellaista sinulla on mielessä. Aitoa maidosta tehtyä, vaiko jotain kasvispohjaista. Oli miten oli niin sanoisin näin, että jos ei ole mitään laktoosiongelmia eikä maitoproteiiniallergiaa niin ruoanlaitossa käytä aitoa maidosta tehtyä kermaa. Hyvin voit käyttää sitä kaikista rasvaisinta, eli tavallista kuohukermaa. Se ei ole vahingollista sydämelle eikä verisuonille. Itse en luota kasvispohjaisiin ruokakermohin, enkä suosittele käyttää. Koska ne ovat niin epäluonnollisia. Jos otat selvää (ellet jo tiedä) miten margariini valmistetaan niin sinun pitäisi ymmärtää miksi ovat epäluonnollisia, ja epäterveellisiä. Ellei niissä ole pahoja transrasvoja niin niissä on ainakin liikaa Omega 6:a, ja paljon muita ongelmia niissä on, mm. lisäaineet.

Kotimaiset marjat ovat hyväksi. Hedelmät ovat myös hyväksi. Mutta hedelmiä ja marjoja tulisi syödä sellaisenaan, eli ei pidä sokeroida, eikä lämpökäsitellä. Poikkeuksia voi olla mutta tämä on hyvä nyrkkisääntö hedelmiin ja marjoihin. Ulkomaisten hedelmien kuoria on syytä pestä kuumalla vedellä jos syö kuorineen päivineen.

Lue lisää

Käytät sanaa "Raffinoda" joka tarkoittaa. puhdistamista. Et varmaan kerro, että Raffinoit kätesi vessassa käynnin jälkeen.

Voi on tappava myrkky.
Isäsi joi punaista maitoa ja sai sydänkohtauksen 40v. Voiko sitä selkeämmin sanoa.

Ei voita ihmiselle kirjoitti:

Voi on tappava myrkky.
Isäsi joi punaista maitoa ja sai sydänkohtauksen 40v. Voiko sitä selkeämmin sanoa.

pari palaa leipää päivässä ja voita päälle

ei tapa

joku muu tappaa

Ei voita ihmiselle kirjoitti:

Voi on tappava myrkky.
Isäsi joi punaista maitoa ja sai sydänkohtauksen 40v. Voiko sitä selkeämmin sanoa.

Pitää muistaa että THL on teollisuuden ja lääketehtaitten etujärjestö aivan kuten sydänliitto ja diabetesliitto.

Kolesteroli- ja diabeteslääkkeiden myynti on miljardiluokan bisnestä. Pelottelutyylillä saadaan tietämättömät ihmiset ostamaan niitä ja pilaamaan jäljellä olevan terveytensä. Sairasta, härskiä, suorastaan rikollista toimintaa.

Tuloksekkainta terveydenhuoltoa on ennaltaehkäisevä. On harmillista, että julkisuudessa levitetään THL:n toimesta yksipuolista ja perätöntä tietoa ravinnosta ja ravintolisien haitoista aiheuttaen sekaannusta ja turhaa huolta kuluttajien keskuudessa.

Jos margariinit keksittäisiin nyt, niin ne kiellettäisiin vaaraallisina rasvoina.

Kukaan, joka on perehtynyt ravitsemukseen, ei syö margariinia eikä muitakaan käsiteltyjä kasvisrasvoja.

http://personal.inet.fi/koti/remeli/margariini.htm

Ruoka olkoon lääkkeesi!



Hyviä rasvoja:

Kala, pähkinät, siemenet, manteli, avokado, kananmuna, kylmäpuristetut öljyt. Kylmäpuristuksen ansiosta öljyn rasvahappokoostumus ja vitamiinit säilyvät luonnollisessa muodossaan. Eläinrasvat (luomu parasta). EI MARGARIINIA


Hyvää rasvaa tulisi saada vähintään gramma per painokilo (normaali paino). Hyviä rasvoja tarvitsemme kasvuun ja kehitykseen sekä yleisterveyden ylläpitämiseen. Tämä rasva on energian, ruoansulatuksen, aivojen, solujen ja aineenvaihdunnan kannalta välttämätöntä. Rasvan tehtävä on toimia solukalvojen rakennusmateriaalina ja solujen viestinviejien lähtöaineena. mm. hormonaalisten viestien toimivuus on kiinni rasvasta.



Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan aikuisten tulisi saada päivittäisestä energiansaannista 25-35 % rasvoista. Lasten rasvantarve on suurempi.

Oman rasvantarpeensa pystyy laskemaan yksinkertaisen kaavan avulla:

Energian tarve päivässä (kcal) x (25-35) / 100 / 9 = rasvan määrä päivässä (g).

Esimerkiksi 2000 kilokaloria päivässä tarvitsevan rasvantarve on 56-79 grammaa.

Tämä rasvan tarve ei mitenkään täyty "kevytmyrkyillä" ja epäterveellisellä margariinilla.





Proteiinit:

Proteiinien päivittäinen tarve 0,8-2 grammaa per painokilo (normaali paino) riippuen aktiivisuudesta. Proteiinit ovat elimistölle välttämättömiä rakennusaineita, joita mm. solut, hormonit, aineenvaihdunta ja lihakset tarvitsevat. Proteiinit koostuvat aminohapoista. Keho ei pysty valmistamaan läheskään kaikkia tarvitsemiaan aminohappoja, vaan ne on saatava ravinnosta. Aminohappojen lähteenä voivat olla joko eläin- tai kasviproteiinit. Eläinproteiinien lähteitä ovat kaikki lihat, kalat, äyriäiset, munat, maito ja niistä valmistetut tuotteet. Kaikki eläinproteiinien lähteet tarjoavat jokaisen tarvittavan välttämättömän aminohapon.


Hyviä kasvikunnan proteiininlähteitä ovat palkokasvit, täysjyvävilja, pähkinät ja siemenet. Kasvisravinnon perusproteiini tulee täysjyväviljasta. Viljasta saadaan hyvälaatuinen proteiiniseos yhdistämällä se joko palkokasveihin (pavut, linssit, herneet) tai perunaan, sieniin, juureksiin tai muihin vihanneksiin. Kasvikunnan tuotteista soijaproteiinin aminohappokoostumus on ihanteellisin. Useissa kasvikunnan tuotteissa jotain aminohappoa on hyvin vähän, mutta yhdistelemällä eri kasviproteiinin lähteitä saadaan lopputulokseksi hyvälaatuinen proteiiniseos.



Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan proteiinia tulisi saada n. 10 – 20 % päivittäisestä energiasta. 2000 kcal ruokavaliossa tämä tarkoittaa 50 – 100 g proteiinia päivässä.



Hyviä hiilihydraatteja:

Syö kasviksia, vihanneksia, juureksia (ei vanhaa ravintoköyhää perunaa), hedelmiä ja marjoja vähintään 500 grammaa päivässä.





Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan hiilihydraattia tulisi saada loput energiasta eli n. 45 % päivittäisestä energiasta. 2000 kcal ruokavaliossa tämä tarkoittaa 225 g hiilihydraattia päivässä.





Viljat (n. 70% hiilihydraattia), sokeri (100% hiilihydraattia) ja peruna (runsaasti tärkkelystä, joka muuttuu sokeriksi) nostavat verensokerin nopeasti, jolloin haima alkaa tuottaa runsaasti insuliinia. Liiallinen insuliini veressä laskee verensokerin liian alas ja liian nopeasti. Tällöin ihminen on taas nälkäinen ja haluaa syödä. Insuliinin tehtävä on varastoida ylimääräinen veressä oleva sokeri (glukoosi) kudoksiin rasvaksi. Insuliinitason pysyessä vakaana elimistö polttaa rasvaa. Perunan ja viljat voi korvata juureksilla, kasviksilla, vihanneksilla ja marjoilla.





Kohtuudella täysjyväviljaa jos viljat sopivat?


Ravinnolla on keskeinen merkitys aivojen monimutkaisen verkoston toiminnalle ja aivoterveydelle. Sekä neuronit eli hermosolut että viestiä vievät aivojen välittäjäaineet muodostuvat ravintotekijöistä. Ravinto vaikuttavaa lisäksi immuniteettiin eli vastustuskykyyn, mielialaan (esim.masennus, aggressiivisuus), hormonitoimintaan, lisääntymiskykyyn, syöpien kehittymiseen, perimään, unen laatuun, jaksamiseen jne... Keskeisin tekijä on ravinnon vaikutus suolistoon ja aineenvaihduntaan, jossa muodostuu jopa 80% immuniteetistamme. Immuniteettijärjestelmäsi toimiessa huonosti sairastut.

Lisäksi C- ja D-vitamiinia tarvitaan purkista sekä magnesiumia ja kalaöljyä.

C- ja D-vitamiinin sekä magnesiumin puute on maailman yleisin ravitsemuksellinen puutos.

C-vitamiinia 500-1000mg / vrk
D-vitamiinia 50-100µg / vrk
Magnesiumi (sitraattia) 300-400mg/vrk
Omega-3 rasvahappoja

http://personal.inet.fi/koti/remeli/Suomalainen_ravitsemuspolitiikka.htm