NATO-JÄSENYYDEN HAITAT SUOMELLE

Artikkeli on kirjoitettu vuonna 2004.

Vaikka teemana on Nato, koskettaa kirjoitus myös EU:ta. Sikisipä julkaisu voi olla myös täällä.

Mainittakoon tässä ennen vanhankirjoituksen alkua, että se harvainvalta, johon myös sionistien eliitti voimakkaimpana kuuluu on luonut Euroopan Unionin vastavoimaksi Aasian voimistumiselle. Suomen olisi parhainta olla puolueeton, mutta jos johonkin tulisi liittyä olisi silloin Aasian maiden SCO (Sanghai Cooperation Organization) parempi vaihto ehto Suomelle kuin USA:n kautta, sionisti vaikutteinen helvetin rintama - Nato. SCO:n jäsenenä olisimme myös Venäjän kanssa yhteisymmärryksessä, sillä Venäjä on yksi SCO:n jäsenmaa.
_________________________
Ne samat manipulatiiviset voimat, jotka onnistuivat perustuslainvastaisesti ja sitä muunnellen kytkemään Suomen EU:hun, yrittävät nyt liittää Suomea sotilasliitto Naton jäseneksi. Suurin osa kansasta vastustaa Suomen Nato-jäsenyyttä ja Suomen liittämisestä Natoon tulisi järjestää kansanäänestys. Nato-jäsenyyden näkyvin puolestapuhuja on ollut mm. SDP:n puheenjohtaja pääministeri Paavo Lipponen. Mielestäni Nato-jäsenyys syventäisi Suomen jo niin onnetonta tilaa EU:n jäsenenä. Seuraavaksi esitän muutamia perusteita sille, miksi Suomen ei pidä liittyä Naton jäseneksi: USA:ta hallitsee ns. finassi-mafia, joka nauttii suunnatonta taloudellista, poliittista ja sotilaallista valtaa planeetallamme. Tämä finassi-mafia käyttää USA:ta ja NATO:a eräänlaisina käsikassaroinaan ja USA:lla on erittäin suuri vaikutusvalta NATO:ssa. Niinpä USA ja NATO ovat aiheuttaneet suunnatonta kärsimystä planeettamme kansoille harjoittamallaan valtioterrorismilla. Näistä ynnä muista NATO-jäsenyyden haitoista puhutaan tässä luvussa.

(Selitys: finassi-mafia tarkoittaa kasaarijuutalaisten eliittiä eli kansainvälisiä pankkiireja ja heidän poliittisia välineitään sionismiä ja vapaamuurarijärjestöä).

.

Nato-jäsenyys on kielteinen asia myös siksi, että Naton puolustusoppijärjestelmä perustuu ydinaseisiin. Esim. Yhdysvallat on harjoittaneet maanalaisia ydinkokeita ja Ranska on räjäytellyt Tyynellä merellä. Nämä kokeet aiheuttavat suurimman ekokatastrofin riskin.

Nato-jäsenyys on kustannuskysymys ja voi tulla Suomelle ylivoimaisen kalliiksi, sillä Nato-jäsenyys vaatii myös yleiseurooppalaista asevarustelua.

Naton kaltaisessa yleismaailmallisessa sotilasliittossa pienellä Suomella ei olisi riittävästi sananvaltaa, vaan siinä olisi tyytyminen isompien päätöksiin. Täten on aivan turhaa väittää, että tulee olla siellä missä päätöksiä tehdään.

Nato-jäsenenä suomalaiset sotilaat joutuisivat sotilaallisen selkkauksen sattuessa kenties uhraamaan itsensä ylikansallisen kapitalismin päämäärien alttarille. Suomelle vannottu sotilasvala ei tällaiseen velvoita.

Mainittakoon myös Suomen ja Venäjän yhteisestä pitkästä rajalinjasta. Nato-jäsenenä Suomen alueelle sijoitetut liittoutuman sotilaalliseti strategiset järjestelmät aiheuttaisivat paineen Venäjälle lisätä sotilaallista varusteluaan Suomen suuntaan. Strategisena keskipisteenä Suomi joutuisi pommitusten kohteeksi selkkauksen sattuessa lännen ja idän välille.

Lopuksi julki tuotakoon, että Nato-jäsenyyden tukemisen lisäksi Suomen poliittinen johto on antanut raukkamaisesti tukensa myös USA:n ja NATO:n harjoittamalle valtioterrorismille Afganistanissa, missä puolustuskyvyttömiä ihmisiä surmataan ilmasta käsin täsmäaseilla. Yksisilmäisen tuen on saanut myös USA:n ja Britannian valloitushyökkäys Irakiin. Mikäli maamme poliittisella johdolla olisi ollut selkärankaa, olisivat he kieltäytyneet antamasta tukea "terrorisminvastaisen sodan" varjolla harjoitetulle valtionterrorismille ja vastustaneet sitä. Mutta vaalit lähestyvät ja kansa tietää, mitä tietää.



Naton laajentuminen johtaa suursotaan!

Natosta voidaan saada pinnallisesti tarkasteltuna sotilasliittona kuvan, joka antaisi sen liittolaisvaltioille turvatakuita erilaisille sotilaallisille pelotteille, mikä ehkäisisi osaltaan jäsenvaltioihin kohdistuvaa sotilaallista painostusta. Tällaisia olisi esim. hyökkäyksen uhka tai sotilaallisen hyökkäyksen mahdollisuus. On myös joiltakin tahoilta väläytelty Nato-jäsenyyttä turvallisuuden luojana ns. kansainvälistä terrorismia vastaan. Kyseinen “uhka” on kuitenkin maailman laajuisesti ajatellen marginaalinen. Nato ei ole nykyisin eikä tulevaisuudessakaan YK:n tai Etyj-järjestön kaltainen turvallisuuspoliittinen organisaatio tai sellainen, organisaatio jonka kaltainen YK:n tai Etyj-järjestön tulisi oikeaoppisesti olla. Nato on yhä kylmän sodan perinnölle rakentuva Yhdysvaltojen ja läntisen Euroopan sotilasliitto jonka vaikutuspiiri etenee kohti itää ja etelää.

Turvallisuuspoliittisesti ajatellen emme voi päätyä siihen johtopäätökseen, että Naton laajentuminen lisäisi Euroopan vakautta ja poistaisi kylmän sodan rajalinjan. Paremminkin Naton laajentumisella on päinvastainen vaikutus, (kuin vakauttava ja kyseiset rajalinjat poistava vaikutus), sillä Venäjä vastustaa sotilasliiton laajentumista rajoilleen ja on luvannut reagoida siitä aiheutuvaan poliittiseen ja sotilaalliseen vaaraan.

Suomiko paisuvaan Natoon?

Suomen suhde Nato- jäsenyyteen ei myöskään ole ongelmaton. Suomen euroeliitti, mukaan lukien pääministeri Matti Vanhanen, ulkopolitiikan asiantuntijat esim. eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja valtakunnan ykkösmies Liisa Jaakonsaari ja eräät puolustusvoimien johtohenkilöt ovat tulleet siihen johtopäätöksen, että Nato edustaa länsimaista vapautta, jossa tulisi olla mukana muiden samanmielisten maiden kanssa.

Millä tavoin tätä länsimaista vapautta pidetään yllä? Siten, että halutaan olla mukana laajentuvassa Natossa, joka pitää yllä itään suunnattua poliittista pelotetta ja valmistautuisi myös hyökkäykselliseen toimintaan alueensa ulkopuolella. Tämän mukaan Nato-jäsenyydestä olisi Suomelle hyvin merkittävä ns. turvatakuista koituva pelotevaikutus. Suomi siis edelleen nauttisi Suomeen kohdistuvan sotilaallisen painostuksen ja hyökkäyksen riskin minimoimisesta Nato-jäsenyyden myötä.

Edellä mainitussa Nato-jäsenyyttä ylistävissä aivoituksissa ei kuitenkaan ole otettu huomioon Nato-jäsenyydelle haitallisia tekijöitä, joita kuvattakoon muutamilla esimerkeillä: Eu:n jäsenenä, olisi Suomelle parempi maantieteellisen sijaintinsa huomioiden pysyä sotilasliiton ulkopuolella. Nyt on Nato laajentunut Baltiaan. Mitä se merkitseekään Itämeren geopoliittiselle tilanteelle, niin silti tulee ottaa vakavasti se seikka, että Venäjän presidentin Vladimir Putinin myönteinen kanta Naton leviämiselle Baltiaan, on muuttunut kielteiseksi.

Vaikka Venäjä ei tahtoisikaan enää palata entiseen suurvaltapolitiikkansa, on silti muistettava Suomen maantieteellinen asema Venäjän kyljessä. Tämän muistaen erityisesti sotilasliiton jäsenenä Suomen asema olisi erityisen tukala tilanteessa, jossa tapahtuisi yhteenotto Länsi-Euroopan ja Itä-Euroopan välillä. Tällöin Suomen maaperälle sijoitetut polttoaine-, ammus- ja asevarastot joutuisivat tulituksen kohteiksi. Kaikkea muuta kuin positiivinen olisi se asiantila, jossa Suomi Naton- jäsen valtiona edustaisi ja antaisi sotilaallisen tukensa kansainväliselle valtapiirille, joka kiihkeästi tavoittelee maailmanpoliitista hegemoniaa. Tulee myös muistaa Naton-jäsenmaiden karttumisen synnyttämät ekokatastrofin riskit.

Naton uhkaava laajentuminen

Tervetuloa historian suurimpaan ja menestyksekkäimpään liittoutumaan, sanoi Yhdysvaltain ulkoministeri Colin Powell 29.3-04 Wahingtonissa sotilasliitto Naton seitsemälle uuden jäsenmaan pääministerille. Viron, Latvian ja Liettuan lisäksi Natoon ovat liittymässä Bulgaria, Romania, Slovakia ja Slovenia. Tämän jälkeen Natossa on yhteensä 26 jäsenvaltiota. Aikoinaan Naton perustamista puolusteltiin sillä, että se olisi este silloisen Neuvostoliiton laajentumiselle Länsi -Eurooppaan. Nykyisin, kun tätä uhkaa ei ole, eikä Venäjääkään koeta suoranaiseksi uhaksi Länsi-Euroopalle ja USA:lle herää kysymys, minkä takia tämä laajentuminen? Kenen intressejä se palvelee? Luodessamme katseemme maailmankarttaan tilanne alkaa näyttää jossain määrin huolestuttavalta. Nimittäin ympyrä alkaa sulkeutua! Etelä-, Keski- ja Itä-Euroopan alueelta ei löydy kuin muutama Nato-jäsenyyden ulkopuolella oleva valtio. On tunnettua kautta maailman historian, että ennen suursodan syttymistä on seurannut kiihtyvä sotilaallinen varustautuminen ja erilaisten liittoutumien perustamiset.

Nato vahvistaa maailmanpoliittista hegemoniaa

On tosiasia, että nykyistä maailmanrauhaa eivät ole uhanneet Afganistan, Irak, Sudan, Syyria ja Pohjois-Korea, vaikka USA:ta hallitseva kasaarijuutalaiseliittin hallinnassa oleva media on niin antanut ymmärtää nimittäen kyseisiä valtioita “rosvovaltioksi.” On siis täysin absurdia väittää, että kyseiset valtiot uhkaisivat maailman rauhaa siitäkin syystä, että vain Venäjä ja Kiina voivat muodostaa jonkinkaltaisen vastustuksen USA:ta ja Natoa hallitsavalle kasaarirapamahojen ylimystölle. Maailmanrauhaa eivät myöskään uhkaa suurvallat Venäjä, Kiina tai Japani. Ja kuten alussa mainittiin, kansainvälisen “terrorismin” uhka maailmanlaajuisesti ajatellen on uhista vähäisimpiä, puhumattakaan, että se olisi este maailmanrauhalle.

Edellämainittuun viitaten voidaan väittää, että tuo USA:ta, EU:ta, Israelia ja Natoa hallitseva kasaarimafia valmistelee kolmatta maailmansotaa saavuttaakseen täydellisen vallan maapallolla. Tällaisen vaikutelman Naton laajentuminen antaa. Suursotaan viittaa myös USA:n entisen ulkoministerin Henry Kissingerin - joka on juuri noiden “kasaariperkeleiden” näkymättömiä johtohenkilöitä - laaja ja seikkaperäinen kirjoitus USA:n ohjustentorjuntajärjestelmän välttämättömyydestä (Washington Post, 9.2.2000). Tulevaan suursotaan viittaa myös viimevuosina tapahtunut Venäjän juutalaisten laajamittainen maastapako Israeliin. Ei siis ole uskottavaa, että Nato laajentuisi vain kansainvälisten turvatakuiden tähden, ja että se antaisi turvallisuuden näennäisiä vaaratekijöitä vastaan. Tähän liittyen ei ole uskottavaa, että varustautumiseen johtavat suunnitelmat neutronipommein ja satelliittitiedusteluin tapahtuisi turhaan. Edellämainitun kasaarijuutalaismafian nauttimaa kansainvälistä valtaa todistaa se seikka, että se käyttää USA:ta hyvin estotta hyväkseen. Tämä ilmenee erikoisesti USA:n antamalla runsaalla vuotuisella taloudellisella ja sotilaallisella tuella Israelille. Tämä kasaariperkeleylimystö kykenee halutessaan lähettämään USA:n ja Naton melkein mihin tahansa sotilaalliseen operaatioon, joka palvelee tietyillä tasoilla Israelin intressejä, mutta joka ei palvele esim. USA:n tarpeita juuri lainkaan. Puhutaan vaan USA:sta kansallisen vapauden luojana. Tällainen sotilaallinen operaatioita (2003) oli muun muassa hyökkäys Irakiin, jonka eräänä perimmäisenä tarkoituksena oli ja on Israelin sotilaallisen aseman vahvistaminen tulevaisuudessa Lähi-idässä. Irak oli tietysti jo heikentynyt USA:n hyökätessä sinne liittolaisineen kasaarieliitin toimesta Persianlahden sodassa vuonna 1991, mutta kuten sanottu, tällä uusimmalla sotilaallisella teurastus operaatiolla, joka tapahtui 2003 varmistettiin, että Irak ei myöskään jatkossa tule tai tulisi muodostamaan uhkaa Israelille. Em. sotatoimilla pyrittiin myös Venäjän heikentämiseen, sillä Venäjähän on nauttinut tunnetusti Irakin öljystä. Tällöin hyökkäys Irakiin palvelee myös suursodan lietsomisen mahdollisuutta. Se avaa mahdollisuuksia suursodalle myös siksi, että kyseinen valtionterrorismi Irakia kohtaan oletetaan ärsyttävän islamistista maailmaa ja siten synnyttävän vastavoimia, joita terrorismiksi kutsutaan. Tämä puolestaan antaisi näinnäisen oikeuden kasaarimafialle, usuttaa USA ja sen liittolaiset laajamittaisiin sotilasoperaatioihin "terrosisminvastaisen sodan" varjolla. Näin ajatellen hyökkäyksellä Irakiin on myös aineksia todellisen suursodan syttymiseen.

Sotilasliiton painopisteen siirtyminen itään luo ylimääräisiä jännitteitä Venäjälle ja se on ilmeisesti tarkoituskin, sillä USA:n johtaman Naton ja Israelin ydinasehyökkäys Venäjää, Kiinaa ja Ranskan ydinasetta vastaan - mikäli Ranska luisuu pois Nato-rintamasta - on mahdollista lähi vuosina, jos ei jo tänä päivänä.

Kansalaiset! on aika ryhtyä laajamittaiseen verettömään kapinaan, jonka päämäärä on EU-eliitin nujertaminen. Tavoitteena tällöin olisi myös Suomen irtautuminen EU:ta ja täydellinen kieltäytyminen kansainvälisestä kapitalistisestä elitismistä, jota USA:ta, EU:ta, Israelia ja Natoa hallitseva kasaarijuutalaiseliitti edustaa. Tätä tehtävää varten voisi ajatella perustettavaksi eräänlaisen päämajan Helsinkiin ja siihen liittyviä pisteitä mm. Turkuun ja Tampereelle.