40 euroa sinne tai tänne..

Meinaatko, että Aasian vetovoimaisuus markkinatalousalueena romahtaa tulevaisuudessa halvasta työvoimasta ja yritysten investoinneista huolimatta? Kannattaako siis luottaa Eurooppalaisiin tai Amerikkalaisiin vakaavaraisiin yhtiöihin, jotka ei juurikaan pysty tekemään suuria voittaja mutta ei sen paremmin tappiotakaan? Entäpä miten on Intia tai kenties Afrikka?

"Rahstojen keskinäistä hyvyyttä en lähde etukäteen arvioimaan. Palkkiotasolla on siihen olennainen vaikutus."

Mikä pankki on sijoittajan kannalta järkevin ratkaisu ylimääräisiä kuluja välttääkseen? Kannattaako sijoittajan perustaa tilejä myös muihin pankkeihin yhden sijasta? Nyt minulla on tili ainoastaa Nordeassa, mutta onko eroja esimerkiksi Sampopankkiin tai OP:hen? Minkälainen on EQ? Kalliilta näyttää palveumaksut näin muutaman kympin sijoittajan kannalta.

Vasta-alkaja kirjoitti:

Meinaatko, että Aasian vetovoimaisuus markkinatalousalueena romahtaa tulevaisuudessa halvasta työvoimasta ja yritysten investoinneista huolimatta? Kannattaako siis luottaa Eurooppalaisiin tai Amerikkalaisiin vakaavaraisiin yhtiöihin, jotka ei juurikaan pysty tekemään suuria voittaja mutta ei sen paremmin tappiotakaan? Entäpä miten on Intia tai kenties Afrikka?

"Rahstojen keskinäistä hyvyyttä en lähde etukäteen arvioimaan. Palkkiotasolla on siihen olennainen vaikutus."

Mikä pankki on sijoittajan kannalta järkevin ratkaisu ylimääräisiä kuluja välttääkseen? Kannattaako sijoittajan perustaa tilejä myös muihin pankkeihin yhden sijasta? Nyt minulla on tili ainoastaa Nordeassa, mutta onko eroja esimerkiksi Sampopankkiin tai OP:hen? Minkälainen on EQ? Kalliilta näyttää palveumaksut näin muutaman kympin sijoittajan kannalta.

Ei tarvitse perustaa tilejä vieraisiin pankkeihin. Hyvin voi operoida omasta pankista käsin ja ilmoittaa rahastonsa kotiutustiliksi oman pankin tili (sitä tarvitaan siinä vaiheessa kun lunastaa rahaston).
Lähes kaikilla rahastoilla on 1% merkintä- ja lunastusmaksu. Hallinnointimaksu vaihtelee lähinnä sen mukaan mihin rahasto sijoittaa saamansa varat, mutta myös rahastoyhtiöillä on eroja.Rahastojen päivänarvoissa hallinnointikulut on jo huomioitu, joten niistä ei jälkikäteen tule kuluja.Kannattaa tutkia esimerkiksi www.morningstar.fi osoitteesta rahastoja vertaillen.

tilejä kirjoitti:

Ei tarvitse perustaa tilejä vieraisiin pankkeihin. Hyvin voi operoida omasta pankista käsin ja ilmoittaa rahastonsa kotiutustiliksi oman pankin tili (sitä tarvitaan siinä vaiheessa kun lunastaa rahaston).
Lähes kaikilla rahastoilla on 1% merkintä- ja lunastusmaksu. Hallinnointimaksu vaihtelee lähinnä sen mukaan mihin rahasto sijoittaa saamansa varat, mutta myös rahastoyhtiöillä on eroja.Rahastojen päivänarvoissa hallinnointikulut on jo huomioitu, joten niistä ei jälkikäteen tule kuluja.Kannattaa tutkia esimerkiksi www.morningstar.fi osoitteesta rahastoja vertaillen.

Sinun omasta pankista Nordeasta on hyvä aloittaa rahastosijoittaminen. Se hallitsee kolmannesta Suomen rahastosijoituksista.
Nordealla on mahdollisuus tehdä netin kautta merkintöjä (tulee halvemmaksikin). Lunastukset ja siirrot käy palvelunumerosta puhelimitse, jos ei halua avata salkkupalvelua. Sieltä voi tehdä päätteellä siirrot ja lunastuksetkin. Jos ei käy osakekauppaa, ei sitä kannata ottaa (sitä salkkupalvelua).

Vasta-alkaja kirjoitti:

Meinaatko, että Aasian vetovoimaisuus markkinatalousalueena romahtaa tulevaisuudessa halvasta työvoimasta ja yritysten investoinneista huolimatta? Kannattaako siis luottaa Eurooppalaisiin tai Amerikkalaisiin vakaavaraisiin yhtiöihin, jotka ei juurikaan pysty tekemään suuria voittaja mutta ei sen paremmin tappiotakaan? Entäpä miten on Intia tai kenties Afrikka?

"Rahstojen keskinäistä hyvyyttä en lähde etukäteen arvioimaan. Palkkiotasolla on siihen olennainen vaikutus."

Mikä pankki on sijoittajan kannalta järkevin ratkaisu ylimääräisiä kuluja välttääkseen? Kannattaako sijoittajan perustaa tilejä myös muihin pankkeihin yhden sijasta? Nyt minulla on tili ainoastaa Nordeassa, mutta onko eroja esimerkiksi Sampopankkiin tai OP:hen? Minkälainen on EQ? Kalliilta näyttää palveumaksut näin muutaman kympin sijoittajan kannalta.

Pelkään, että Aasian kasvu ei jatku aivan niin rakettimaisena kuin tähän asti. Syynä raaka-aineiden hintojen nousu, saatavuusongelmat, hillitön saastuminen ja yhteiskunnallisen muutoksen hallitsemattomuus. Kiinan suhteen minulla on lisäksi tunne, että katselemme suurelta osin Potemkinin kulisseja. Diktatuurivaltioilla on tässä suhteessa pitkät perinteet. Kun markkinoilla odotukset ovat kovat, edes hyvä kasvu ei riitä vaan sudet ryntäävät seuraavalle haaskalle. Osakkeissa tämä merkitsee odotuskuplan puhkeamista.

Se seuraava nousukohde voisi hyvinkin olla musta Afrikka. Siellä on vallinnut tähän asti sellainen lohduttomuus, että mikä tahansa positiivinen uutinen saattaisi aiheuttaa investointivyöryn. Käytännön ongelmat ja markkinoiden kehittymättömyys vain asettavat lähes ylipääsemättömiä esteitä.

Ei Eurooppaa ja Amerikkaa ole syytä väheksyä, mutta keskimääräinen suomalainen osake on noussut kolmessa vuodessa 100 %. Nähdäkseni täälläkin on saavutettu vaarallisen korkeat kurssitasot, mikä näkyy markkinoiden herkkyydessä huonoille uutisille.

Erityisesti kaukomaihin sijoittavien rahastojen palkkioissa on eroja, jotka vuosien sijoituksessa vaikuttavat huimasti tuottoon. Hyvä aloitussivu vertailuja varten on www.morningstar.fi ja tarkat ehdot löytyvät pankkien ja rahastoyhtiöiden omilta sivuilta. Vertailu on vaikeaa, koska aivan identtisiä tuotteita ei ole. Ihan vähäisten etujen takia ei tietenkään kannata ruveta pankkia vaihtaamaan.

Piruparka kirjoitti:

Pelkään, että Aasian kasvu ei jatku aivan niin rakettimaisena kuin tähän asti. Syynä raaka-aineiden hintojen nousu, saatavuusongelmat, hillitön saastuminen ja yhteiskunnallisen muutoksen hallitsemattomuus. Kiinan suhteen minulla on lisäksi tunne, että katselemme suurelta osin Potemkinin kulisseja. Diktatuurivaltioilla on tässä suhteessa pitkät perinteet. Kun markkinoilla odotukset ovat kovat, edes hyvä kasvu ei riitä vaan sudet ryntäävät seuraavalle haaskalle. Osakkeissa tämä merkitsee odotuskuplan puhkeamista.

Se seuraava nousukohde voisi hyvinkin olla musta Afrikka. Siellä on vallinnut tähän asti sellainen lohduttomuus, että mikä tahansa positiivinen uutinen saattaisi aiheuttaa investointivyöryn. Käytännön ongelmat ja markkinoiden kehittymättömyys vain asettavat lähes ylipääsemättömiä esteitä.

Ei Eurooppaa ja Amerikkaa ole syytä väheksyä, mutta keskimääräinen suomalainen osake on noussut kolmessa vuodessa 100 %. Nähdäkseni täälläkin on saavutettu vaarallisen korkeat kurssitasot, mikä näkyy markkinoiden herkkyydessä huonoille uutisille.

Erityisesti kaukomaihin sijoittavien rahastojen palkkioissa on eroja, jotka vuosien sijoituksessa vaikuttavat huimasti tuottoon. Hyvä aloitussivu vertailuja varten on www.morningstar.fi ja tarkat ehdot löytyvät pankkien ja rahastoyhtiöiden omilta sivuilta. Vertailu on vaikeaa, koska aivan identtisiä tuotteita ei ole. Ihan vähäisten etujen takia ei tietenkään kannata ruveta pankkia vaihtaamaan.

Afrikka on mahdollisuuksien maanosa, mutta siellä on ratkaistavana sekä hillitön väestön lisääntyminen että paikoin jopa 40% nouseva positiivisten osuus. Jälkimmäinen tietysti ratkaisee edellisen, mutta leikkaa juuri sen parhaimman työkykyisen väestön.

Lisäksi lähes joka maassa on melkoisia yhteiskunnallisia ongelmia. Siis missä ei olisi? Egyptissäkin paukkuu pommit silloin tällöin ja sekin on suhteellisen demokraattinen ja avoin yhteiskunta.
Zimbabwen nimi oli ennen Rhodesia, silloin se vei elintarvikkeita muualle.
Etelä-Afrikankin nimi on muuttunut, tulosta voitte ihailla vaikka Death of Johannesburg sivulta. Valitun kansan temppelikin oli muutettu pikaruokapaikaksi, tähti vielä katolla ym jne.
Kongossa ovat sotineet 60-luvulta lähtien, miljoona on kuollut, eikä loppua näy.
Ei kaikki ole ollut omaa syytä, mutta jotain kyllä.
Luonnonvaroja ja potentiaalia on.

Piruparka kirjoitti:

Pelkään, että Aasian kasvu ei jatku aivan niin rakettimaisena kuin tähän asti. Syynä raaka-aineiden hintojen nousu, saatavuusongelmat, hillitön saastuminen ja yhteiskunnallisen muutoksen hallitsemattomuus. Kiinan suhteen minulla on lisäksi tunne, että katselemme suurelta osin Potemkinin kulisseja. Diktatuurivaltioilla on tässä suhteessa pitkät perinteet. Kun markkinoilla odotukset ovat kovat, edes hyvä kasvu ei riitä vaan sudet ryntäävät seuraavalle haaskalle. Osakkeissa tämä merkitsee odotuskuplan puhkeamista.

Se seuraava nousukohde voisi hyvinkin olla musta Afrikka. Siellä on vallinnut tähän asti sellainen lohduttomuus, että mikä tahansa positiivinen uutinen saattaisi aiheuttaa investointivyöryn. Käytännön ongelmat ja markkinoiden kehittymättömyys vain asettavat lähes ylipääsemättömiä esteitä.

Ei Eurooppaa ja Amerikkaa ole syytä väheksyä, mutta keskimääräinen suomalainen osake on noussut kolmessa vuodessa 100 %. Nähdäkseni täälläkin on saavutettu vaarallisen korkeat kurssitasot, mikä näkyy markkinoiden herkkyydessä huonoille uutisille.

Erityisesti kaukomaihin sijoittavien rahastojen palkkioissa on eroja, jotka vuosien sijoituksessa vaikuttavat huimasti tuottoon. Hyvä aloitussivu vertailuja varten on www.morningstar.fi ja tarkat ehdot löytyvät pankkien ja rahastoyhtiöiden omilta sivuilta. Vertailu on vaikeaa, koska aivan identtisiä tuotteita ei ole. Ihan vähäisten etujen takia ei tietenkään kannata ruveta pankkia vaihtaamaan.

Ei pidä vetää yhtäläisyysmerkkejä taloudellisen kasvun ja pörssiosakkeiden kurssikehityksen välille.
Historiassa on paljon esimerkkejä, missä kurssit ovat voimakkaasti nousseet, vaikka taloudellinen toimeliaisuus on vaimentunut.

Tuosta Kiinasta sen verran, että ns. Kiina-rahastot ovat järjestään sellaisia, että niissä on vain ripaus kiinalaisia osakkeita ja nekin sellaisista yhtiöistä, jotka on noteerattu muualla New Yorkissa, Lontoossa, Frankfurtissa, HongKongissa tai Taiwanin Kiinassa.

Melkein kaikki Kiina-rahastojen osakkeet ovat HongKongin tai Taiwanin yhtiöiden osakkeita.

Kaikki tämä siitä syystä, että Shanghain ja muutkin manner-Kiinan pörssit ovat niin kehittymättömiä ja yritysten kontrollitaso surkea.

Näinollen Kiina-rahastot eivät oikeasti olekaan Kiina-rahastoja, vaan länsimaisen vauraiden ja kehittyneiden HongKongin ja Taiwanin rahastoja.Kyllä niihin hyvin uskaltaa sijoittaa.