Olen suuresta sisarussarjasta, nuorimmasta päästä minua vanhempia on neljä ja nuorempia (poikia) oli vielä kolme.
Suomessa on juhlapyhät, jotka ovat ruokajuhlia ja ruokailut syödään perheen ja lähisuvun kanssa, yhdessä.
Pääsiäinen, Juhannus, Joulu ovat kait yleisimmät yhteisaterioiden juhlat.
Sisaret toivat silloin, myös appensa ja anoppinsa lapsuuskotiin maatalo syömään, Juhla-ateriaa.
Meillä oli ruokapöydässä istumassa enimmillään 16 henkeä juhla-aterialla, näinä pyhinä.
Vieraat eivät tietysti osallistu ruuanvalmistukseen, tarjolle panoon tai jälkien siivoamiseen. Tämän päätöksen tekivät sisareni ja heidän tuomansa ruokavieraat.
Juhlapyhät olivat siis todella työntäyteiset äidille/emännälle ja minulle, joka asuin vielä ”kotona”.
Toisiksi vanhin sisarruksista tuli aina (esim. jouluna) iltavuorosta suoraan ”kotiin”. Joululomaa oli sitten aattopäivä kokonaan, sekä joulupyhät. Perhe saapui yöllä ajomatkan jälkeen 160 km klo 24 jälkeen mummolaan, iltaruokaa/yöpalaa oli tarjottava miehelleen lapselleen ja mukana tuodulle anopilleen.
Aatto aamulla nukkuivat pitkään, työviikon rasituksia pois, pyytelyt ja passuutus aterioilla, olivat hyvin hallinnassa koko vierailun ajan varsinkin miehellään.
Sisko teki toisinaan neulonta käsitöitä tai ompelua ”kotona” ollessaan (itsellä ei ompelukonetta), mutta mihinkään ruuanlaittoon tai siivoamiseen ei tarttunut. Neljä henkeä lepäsi esm. joulun, valmiissa ruokapöydässä. Sisko oli tiskiaine allerginen, missään tapauksessa ei voinut tiskata, anoppinsa oli oikeasti pahan sydänvian omaava.
Toinen siskoni saapui; miehensä, lapsensa ja anoppinsa & appensa kanssa, Tapanin ajelulla syömään samoin valmiiseen pöytään.
Äiti/emäntä oli niin mielissään saamastaan vaihtelusta, ettei edes huomannut asiassa mitään kummaa. Äiti oli hyvä työnpuolittaja, työnkulku oli loistavasti hallinnassa, minä pistin tossua toisen eteen.
Siskoille minä olin tietysti ihan velvollinen ”kotona” asuvana valmistamaan ja passaamaan nämä kaupunkilaissiskot perheineen ja appivanhempineen. Seurustelen en kyllä ehtinyt ja talon tilat pitivät kotitaloustyön piilossa, yhdeksän huonetta ja keittiö.
Vieraat seurustelivat Salissa ja Ruokasalissa.
Minä muutin myös ”kotoa” kaupunkiin ja töihin tehtaaseen.
Siitä alkoivat ”riidat” minun työvelvollisuuteni säilyi, koska olin vanhapiika, siskot tarvitsivat perheellisinä lomaa edes ”kotona” ollessaan. Likka-aikani menin hippulat vinkuen juhlapyhiksi tekemään siivoukset ja ruuanvalmistukset ”kotiin” äidin kanssa.
Avioiduin ja sain lapsia.
Ilmoitin, etten todellakaan tee yhtään sen enempää kuin muut ”kotona” ollessani. Perheelläni ei ollut autoa, kuten siskoksilla ja kuljimme linja-autolla, näin en edes kyennyt matkustamaan apuun kuten ennen.
Äiti ymmärsi asian; MINÄ en auta.
Siskot ymmärsivät; Ei ole heidän asiansa, heillä on oma perhe ja lomat ovat lomaa.
Asiat olivat siis vinossa, mutta ihmiset riitelivät ja syy kaikkeen olin minä. Aloin pysymään kotonani perheineni, vierailin lapsuuskodissani EI juhlapyhien aikaan.
Äiti katkeroitui todella, olin ollut ainoa apu, mikään vierailustamme ei mennyt enää ilman syyllistämistä.
Lopulta äiti määräsi minun perheelleni, maksun kahvista ja ruuasta jotka saimme ”kotona”. Tein kokoajan silti aputyötä kotona, ruuanvalmistusta, siivosin kuten ennenkin kaikki komerot ja kaapit, äiti varasi hyllypaperit ja siivous tarvikkeet.
Odotin toista lastani, joka syntyi syyskuussa, olimme heinäkuussa mummolassa, olin juuri saanut sairasloman supistusten vuoksi.
Lääkäri kielsi liikkeet, jotka saivat supistuksia aikaan. (pyllistelyt ja nostot) Äiti vaati minua määräämään mieheni siivoamaan komerot puolestani, paperit on varattuna.
Lähdimme kotiin, seuraava vierailu oli isäni hautajaiset kuuden vuoden päästä. Äidin hautajaisiin en mennyt, siskot hoitivat ne.
Siskojeni miehiä ei koskaan pyydetty tekemään mitään.
WC pönttö valui rikkisestä tiivisteestä, toiseksi vanhimman siskon mies oli putkiasentaja, ei pyydetty, ei myös korjannut vuotoa. Mutta pyysi ja sai mukaan maatalon tuotteita; mummun leipomaa leipää, kananmunia ja hunajaa.
Äiti oli anoppi kolmelle vävylle, vain yksi oli työläinen suhteessa äitiini. Minun mieheni, joka työelämässä kaulusköyhälistöä, muut vävyt olivat putkiasentaja ja autonkuljettaja.
Tämä on menneestä ja anoppi ei ole enää anoppi yhdellekään vävyistään. Avioliitot hajosivat: 5 vuotta 10 vuotta ja 21 vuotta kestettyään äiti jäi leskeksi 46 vuotta kestäneestä avioliitosta.
Miksi tämä kertomus?
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
Miten osallistuttut juhla aterian tarjontaa ja valmistukseen, jos se syödään muualla, kuin oman pöydän ääressä?
Saako tarjoilija, valmistaja, passarisi, edes seuraasi työnlomassa?
Joulun lahja; Lepoa ja hyvää mieltä
9
953
Vastaukset
- Marja-36
vaan ei aina oikeudenmukainen. Olen itse yleensä aina anopin juhlissa essu päällä keittiössä, anopponi eteen en sitä tehnyt, mutta mieheni vuoksi kylläkin;=) Hänelle se on tärkeä asia. Ja sitäpaitsi anoppi ei tule keittiöön vinoilemaan juhlissa;=)
Vuosien varrella olen oppinut tuntemaan ne mieheni suvun jäsenet, jotka tulevat keittiöön juttelemaan minunkin kanssani ja he ovat aivan ihania ihmisiä. He tajuavat sen, että se kuka tekee ruuat 40:lle hengelle ja tarjoaa ne, ei pahemmin seurustele. Ja apuaan yleensä tarjoavat:=)
Eli kyllä tajuan, kuinka suuri työ on kyseessä, kun joku tarjoaa valmiin pöydän. Sitä pitää arvostaa.
Oletko ajatellut, että jotta sinun perheessäsi ei sama tarina toistuisi, voisi teidän juhlanne olla yhdessä laittamista? Meillä kokoonnutaan aattona meille ja porukalla laitetaan joulupöytä. Siinä on äitini, mieheni sisko, lapsemme ja mieheni. Muutama sukulainenkin saattaa pistäytyä, mutta työn touhussa seurustellaan, ellei vieraat osallistu vaikkapa pöydän kattamiseen. Aivan ihanaa!- Sydämellinen kiitos
Elämän kokemuksellani, minulla ei tietenkään ole kykyä; elää elämääni.
Ihanaa, kun annat viisaampana neuvoja. - Marja-36
Sydämellinen kiitos kirjoitti:
Elämän kokemuksellani, minulla ei tietenkään ole kykyä; elää elämääni.
Ihanaa, kun annat viisaampana neuvoja.aliarvioida Sinua tai neuvoa, lähinnä myötäelin.
Ja taitanee olla ihan tutkittu, että me siirrämme niin huonoja kuin hyviäkin asioita omiin perheisiimme lapsuudenkodistamme. Toiset osaavat kääntää pettymykset voitoiksi omassa elämässään ja toiset toistavat niitä lapsilleen. Sitä pitää vain valita kumman tekee.
Toivottavasti muut osaavat kommenotoida paremmin.
Hauskaa Joulunodotusta!
- passaa ja kustantaa
Olen vapaaehtoisena vanhusten avustajana, siinä avaudutaan enemmän ja vähemmän.
Muuan asiakas kertoi maksaneensa Joulun täysihoitoon 260 € toinen kerta, kun lähtee Joulua pakoon.
Lapset lapsineen ja puolisoineen tulisivat mielellään mummun perinne jouluun.
Nyt toisen kerran oli pettymys ollut melkoinen, mummun ilmoittaessa ettei ole kotonaan Jouluna, vaan viettää sen ystävänsä kanssa maalla täyshoidossa.
Lapset puolisoineen ja lapsineen ovat jo isojoukko.
Monta päivää ennen pitäisi siivota ja tehdä perinne ruokia.
Tuo 260 € ei riitä joulunruokien kustannuksiin.
Vaikka ruuista vähän aina jääkin, tekee eläkkeellä taloudellisesti tiukkaa.
Lapset puolisoineen tulevat valmiiseen ruokapöytään, syövät seurustelevat ja mummu passaa. Ruokailun jälkeen istutaan, seurustellaan, kun eivät ole aikoihin nähneet toisiaan. Kukaan ei edes tarjoudu auttamaan pöydän raivauksessa tai tarjoilussa.
Ruokailtua ja seurusteltua noustaan pöydästä; kiitetään, ja toivotaan seuraavaksi hyvää juhannusta.
Mummu jää taas yksin, tiskaa ja siivoaa jäljet. Suru asui naisen silmissä. Ei sitä enää jaksa, ennen olivat lapsenlapset hoidossa ja kesä lomillaan mummolassa, ei jaksa enää.
Nyt saa itse istua valmiiseen pöytään ja on ainakin seuraa.
Tämän on niin tavallinen tarina, että turhaa huudella; Omasyy mummu.
Itse olen mummu 05.- onko näin
Pikkasen särähti korvaan tämä tarina? Onko mummo mykkä? Eikö osaa avata suutaan ja sanoa "auttaisiko joku raivaamaan pöydän", tiskataanko ennen lahjojen avaamista? yms.
Kyllä kuuluu ihan normaaleihin käytöstapoihin auttaa ruuan jälkeen pöydän raivaamisessa ja kysyä tarviikoa apua tiskaamisessa. Toisaalta, jos on 30 vuotta hokenut, että olkaate minä korjaan/tiskaan, istukaa te, niin ei ole ihme ettei väki oma-aloitteisesti tarjoa apuaan. Jos on ikä alkanut painaa, ja enää ei jaksa samalla tavalla passata (jotkut TYKKÄÄ PASSATA VIERAITAAN) niin voi sitten ilmoittaa siitäkin asiasta, ihan normaalia, eikä tarvitse marttyyriksi alkaa (vaikka se onkin niin kivaa surkutella omaa kamalaa kohtaloaan).
eli ohjeeksi marttyyri-mummoille jouluun :
SUU AUKI JA PYYDÄTTE APUA JOS SITÄ EI TARJOTA!
-jos jouluruuat tuntuu liian kalliilta niin SANOTTE SUORAAN lapsillenne, että tänä vuonna kustannukset on jaettu jne.
-jos olette ihan itse kasvattaneet lapsistanne käytöstavattomia moukkia jotka eivät ilman eri sanomista osaa autta niin sitten ei auta kuin SANOA ERIKSEEN (autatko lissu, teetkö pertti). Ystävällisesti kun pyytää, ei tarvitse marista tai tiuskia joulunakaan. - Rebekka
onko näin kirjoitti:
Pikkasen särähti korvaan tämä tarina? Onko mummo mykkä? Eikö osaa avata suutaan ja sanoa "auttaisiko joku raivaamaan pöydän", tiskataanko ennen lahjojen avaamista? yms.
Kyllä kuuluu ihan normaaleihin käytöstapoihin auttaa ruuan jälkeen pöydän raivaamisessa ja kysyä tarviikoa apua tiskaamisessa. Toisaalta, jos on 30 vuotta hokenut, että olkaate minä korjaan/tiskaan, istukaa te, niin ei ole ihme ettei väki oma-aloitteisesti tarjoa apuaan. Jos on ikä alkanut painaa, ja enää ei jaksa samalla tavalla passata (jotkut TYKKÄÄ PASSATA VIERAITAAN) niin voi sitten ilmoittaa siitäkin asiasta, ihan normaalia, eikä tarvitse marttyyriksi alkaa (vaikka se onkin niin kivaa surkutella omaa kamalaa kohtaloaan).
eli ohjeeksi marttyyri-mummoille jouluun :
SUU AUKI JA PYYDÄTTE APUA JOS SITÄ EI TARJOTA!
-jos jouluruuat tuntuu liian kalliilta niin SANOTTE SUORAAN lapsillenne, että tänä vuonna kustannukset on jaettu jne.
-jos olette ihan itse kasvattaneet lapsistanne käytöstavattomia moukkia jotka eivät ilman eri sanomista osaa autta niin sitten ei auta kuin SANOA ERIKSEEN (autatko lissu, teetkö pertti). Ystävällisesti kun pyytää, ei tarvitse marista tai tiuskia joulunakaan.Samat auttavat ja samat ovat aina passatavina syyllä tai toisella.
Pojat helpommin niitä passatavia.
Mummullani yksi tyttö ja kolme poikaa, Miniät osaavat passuutta.
Juttua luistaa niin ettei ehdi osallistua toisarvoiseen eli aterian tarjoamiseen tai jälki siivoon.
Kun ei ole "häpyä" sanoo mummu. - tuleva äiti
Rebekka kirjoitti:
Samat auttavat ja samat ovat aina passatavina syyllä tai toisella.
Pojat helpommin niitä passatavia.
Mummullani yksi tyttö ja kolme poikaa, Miniät osaavat passuutta.
Juttua luistaa niin ettei ehdi osallistua toisarvoiseen eli aterian tarjoamiseen tai jälki siivoon.
Kun ei ole "häpyä" sanoo mummu.Jokailelle on se oma rooli kussakin seurassa ja tilanteessa. Automaattisesti muotoutuu ajan mittaan. Ehkä passuutettavat ovat kerran kaksi kysyneet "voinko auttaa", kun on kielletty, ei ole menty sörkkimään toisen ihmisen keittiöön väkisin. Ihan turha on syyttää muita kuin itseään, jos ei osaa avata suutaa ja sanoa, että nyt tarvii apua tässä ja tässä tai nyt voisi jokainen tuoda oman osansa joulupöytään! Seläntakana marmattaminen ei mitään auta, lietsoo pahaa mieltä - ei sillä edes itse pääse korkeammalle jalustalle, vaikka sitähän se yritys on.
Mitäs pahaa siinä on, jos on paljon juteltavaa? Harvoin näkevät varmaan. Onko seläntakana paskan puhuja jotenkin kade toisten ystävyydestä? Varmaan ne osaavat puhua siivoessaan ja laittaessaankin, kun vaan pyydetään. Muitsettava kuitenkin on, että he ovat silloin toisen ihmisen kodissa - pyytämättä kaappeihin kurkistelut ja puuttuminen olisi vain älyttömän törkeää.
- Vävynrenttu
Joopa, taas se on vuoden "ihanin" aika ovella kolkuttelemassa. Jälleen kerran on kuultu anopin suusta suunnitelma, kuinka viettäisimme joulua "koko perhe" yhdessä.
Ensinnäkin, käsite "koko perhe". On aivan oikein, että joulua vietetään koko perheen voimin ja näin tuleekin tapahtumaan eli meidän perhe: minä, vaimoni ja lapset vietämme joulun perheen kesken kotonamme vailla hössötyksiä. Emme ole anopin perhettä, korkeintaan vaimo voidaan laskea ao. perusperheeseen, mutta minä ja lapset emme kuulu tähän perheeseen.
Painavin syy tähän perhekäsitteen laajentamiseen onkin nimen omaan passaamisessa. Muut lapset, vävyt ja miniät ovat niin prinssejä ja prinsessoita, että niille pitää olla kaikki valmiina pöytään. Vaimoni on lauman ainoa, jolla ei ole kanttia istua toimettomana, vaan puuhaa koko illan huoltohommissa, mikä anopin mielestä onkin suurin piirtein hänen velvollisuutensa, koska nämä "kuninkaalliset" ovat juhlavieraita.
Muutenkin nämä vaimon sisarukset ovat vanhempiensa eläkeläisiä. Asunnot, autot ym. rensselit on sponsoroitu vanhempien varoista. Sitten näissä "perhejuhlissa" ylistetään maasta taivaaseen, miten ihanaa on, kun saatiin iskältä ja äiskältä sitä sun tätä ja vastavuoroisesti taas, miten hienoa on kun jälkikasvu menestyy niiiiin hienosti (omilla siivillä nämä loiset eivät lentäisi senttiäkään....) Muilla sisaruksilla ei ole lapsia ja tuskin tuleekaan, mutta ne varmaan olisivatkin sitten ihmeellisimmät oliot maan päällä. Kuunnelessaan tällaisia tarinoita ja mielikuvitusleikkinä ajatellen itsensä siihen joulupöytään, jossa näitä juttuja heitellään, ei yhtään ihmettele joulun jälkeisiä uutisia järjettömistä väkivallanteoista, joita joulunpyhinä tapahtuu.....
Siispä, joulu omassa kodissa, omassa rauhassa, omalla aikataululla - tai pikemminkin sen puuttumisella. Ulkokultaisille sukujuhlille ei kiitos ! - nuori vanhapiika
Meillä puhallettiin peli poikki Aatosta.
Kokoonnumme isovanhempien luo Aatto aamupäivällä Joulupuurolle.
Vaihdamme lahjat ja syömme yhdessä puuron.
Asumme samalla paikkakunnalla ja isovanhemmat käyvät Joulun ajan syömässä haettuina kunkin lapsensa perheessä. (3 joista kaksi perheellistä 2 3 lasta)
Isovanhemmat asuvat kaksiossa, joten tiukkaa tekisi mahtua kaikki kerralla ruokailemaan.
Tapanina olemme kaikki vanhimmalla veljellä syömässä ja kahvilla.
Hänellä omakotitalo ja tilaa 200 neliötä.
Meillä ei ole kiirettä ja miniän vanhemmat ovat myös tilaisuudessa, seurustellaan ja yhdessä tehdään ruuan laitot ja tarjoilut. Pöydästä astioita pois vievä latoo ne suoraan tiskikoneeseen ja edes tiskaaminen ei jää yhden työksi.
Meillä on muutama bravuuri osaaminen, sisko tekee kaikille; Lasimestarin sillin ja sinappi silakat, miniä tekee pikkulihapullat kaikille ja toinen leipoo piparkakut. Mummu tekee kahvikakun, joka on todella ihanaa. Aattona vaihdamme myös nämä ruokavalmisteet.
Mummulla hoidetaan tiskaus siten, että jokainen pesaisee ruokailu astiansa valmiina olevassa vedessä. Mummulla on heikot polvet.
Iloista Joulun odotusta kaikille.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset
"Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-27399097Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta
Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir3737784Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/84070681605408William ja Sonja Aiello ERO
Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!542292Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."
Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun62069Se siitä sitten
Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy821698Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"
Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan191646Ihastumisesta kertominen
Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi921381Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon
Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.4341310Stefusika räkättää
kun on viikon ollut kuivilla ja poliisi puhalluttaa just silloin. Muutoin olis jääny kiinni. Ja sekös sikamiestä hirnuttaa. Ällö ukko ja vielä ällömmä801186