Ruoan tuotanto on kasvanut maailmanlaajuisesti noin viidenneksen henkeä kohti vuodesta 1960. Tuotannon kasvua selittävät keinokastelun huomattava lisääntyminen, lannotteiden käytön seitsenkertaistuminen ja torjunta-aineiden ostojen kymmenkertaistuminen.
Varsinkin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa maataloudesta on tullut teollismaista tuotantoa, jossa ainoa menestyksen mittari on tuotetun ruoan määrä.
Kehitysmaissa on pyritty seuraamaan tätä kehitystä. Ruoan tuotannon lisääntyminen ei ole kuitenkaan poistanut nälkää. 1000 miljoonaa ihmistä elää yhä ruoan puutteessa.
Teollisuusmaissa kohtuuhintainen ruoka on pyritty varmistamaan maksamalla tuotantotukia viljelijöille.
Ruoan massatuotantopolitiikka on aiheuttanut monia näkymättömiä kustannuksia. Iso-Britannian ja Keski-Euroopan eläintautikatastrofien lisäksi kustannuksia kertyy mm. tuholaismyrkkyjen ja muiden maatalouskemikaalien poistamisesta juomavedestä, maan kulumisesta eli eroosiosta ja maatalouden ylimääräisistä ravinteista aiheutuvista vesistöjen saastumisesta.
Kun nämä kustannukset lasketaan yhteen maataloustukien ja kaupassa maksettavan ruoan hinnan kanssa, voidaan todeta, ettei halvaksi mainittu tehotuotettu ruoka olekaan halpaa.
Kestävällä tavalla tuotettu lähiruoka on todellisuudessa paras ja halvin ratkaisu.
Maamme liittämisellä EU:hun, mikä on merkinnyt luopumista omasta itsenäisestä maatalouspolitiikasta, on luovuttu myös suomalaisten kannalta edullisesta ja turvallisesta elintarvikeomavaraisuudesta. Sen palauttaminen on yksi Muutosvoimat Suomi -yhteistyöjärjestön tavoitteista. Suomalaisten yhteinen etu on, että saamme itsenäisesti päättää maatalous- ja tullipolitiikastamme, jotka nyt ovat kokonaan EU:n määrättävissä.
Varsinkin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa maataloudesta on tullut teollismaista tuotantoa, jossa ainoa menestyksen mittari on tuotetun ruoan määrä.
Kehitysmaissa on pyritty seuraamaan tätä kehitystä. Ruoan tuotannon lisääntyminen ei ole kuitenkaan poistanut nälkää. 1000 miljoonaa ihmistä elää yhä ruoan puutteessa.
Teollisuusmaissa kohtuuhintainen ruoka on pyritty varmistamaan maksamalla tuotantotukia viljelijöille.
Ruoan massatuotantopolitiikka on aiheuttanut monia näkymättömiä kustannuksia. Iso-Britannian ja Keski-Euroopan eläintautikatastrofien lisäksi kustannuksia kertyy mm. tuholaismyrkkyjen ja muiden maatalouskemikaalien poistamisesta juomavedestä, maan kulumisesta eli eroosiosta ja maatalouden ylimääräisistä ravinteista aiheutuvista vesistöjen saastumisesta.
Kun nämä kustannukset lasketaan yhteen maataloustukien ja kaupassa maksettavan ruoan hinnan kanssa, voidaan todeta, ettei halvaksi mainittu tehotuotettu ruoka olekaan halpaa.
Kestävällä tavalla tuotettu lähiruoka on todellisuudessa paras ja halvin ratkaisu.
Maamme liittämisellä EU:hun, mikä on merkinnyt luopumista omasta itsenäisestä maatalouspolitiikasta, on luovuttu myös suomalaisten kannalta edullisesta ja turvallisesta elintarvikeomavaraisuudesta. Sen palauttaminen on yksi Muutosvoimat Suomi -yhteistyöjärjestön tavoitteista. Suomalaisten yhteinen etu on, että saamme itsenäisesti päättää maatalous- ja tullipolitiikastamme, jotka nyt ovat kokonaan EU:n määrättävissä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Suomihan päätti kyllä vuosikymmeniä omasta maatalouspolitiikastaan. Tukiaiset riistäytyivät käsistä niin että tukka pöllysi. Voita vietiin rajan yli valtion vientituella ja turistit ostivat halpaa suomalaista voita ulkomailta lähes ilmaiseksi. Jos tuli kato maksettiin katokorvaus, ylituotannosta vientituella kama ulkomaille. Jos et viitsinyt viljellä sait kesannointikorvauksen. Lista on loputon ja tuo tukipolitiikka oli tullut tiensä päähän jo vuosia ennen EU:ta.
Mielestäni EU:n avulla Suomi on pelastanut maataloudestaan sen mikä pelastettavissa oli. Yksinään Suomella ei olisi ollut varaa ylläpitää tuollaista tolkutonta kuluerää budjetissaan.
että Suomi osallistuu suomalaisen maatalouden sijasta eurooppalaisen maataloustuen maksuun.
Nyt suomalainen veronmaksaja siis maksaa tukea hollantilaiselle, ranskalaiselle, portugalilaiselle, espanjalaiselle, italialaiselle ja kreikkalaiselle maataloudelle.
Näissä maissa maatalous siis kannattaa paljon paremmin suomalaisten maksamilla maataloustuilla.
Ja on erittäin hyvä, että uudelle EU-jäsenelle, Puolalle, on luvattu hyvät maataloustuet. Siellähän on maataloustuotteet tähän astikin tuotettu halvalla vaikka ilmastolliset olosuhteet ovat siellä paljon Suomea ankeammat...
Olet sinä aika sokea jos et näe mitään vikaa ajassa ennen unionin jäsenyyttä. Suomen maataloudelle maksama vuosittainen tukihan nousi viimeisinä vuosina noin 20 mrd markkaan. Kyseessä oli valtava tulonsiirto pienelle porukalla "elinkeinonharjoittajia". Systeemihän oli lievästi sanoen läpimätä!