Trioli

Kuuntelin noita kappaleita ja kyllä näin ainakin kotona löydän rytmin helposti ja voin tanssia näiden rytmiin.
Mikä voi sitten olla syy näihin rytmiongelmiin?
Voi olla että olen tanssinut koko illan ja ykskaks tulee pari biisiä johon ei löydy millään rytmiä ja sitten loppuilta jatkuu ihan hyvin.
Finlandersilla oli pari kappaletta illan aikana sellaisia.
Anne Mattilalla oli myös pari sellaista.
Souvareilta löytyi myös illan aikana sellaisia.
Mukava lähteä tansseihin kun tietää jo valmiiksi että tulee sellaisia kappaleita joihin ei löydä rytmiä vaan on hoettava mielessä itse jotakin rytmiä, väkisinkin siinä tulee vähän pökkelömäinen tunne.

Ihmettelijä2 kirjoitti:

Kuuntelin noita kappaleita ja kyllä näin ainakin kotona löydän rytmin helposti ja voin tanssia näiden rytmiin.
Mikä voi sitten olla syy näihin rytmiongelmiin?
Voi olla että olen tanssinut koko illan ja ykskaks tulee pari biisiä johon ei löydy millään rytmiä ja sitten loppuilta jatkuu ihan hyvin.
Finlandersilla oli pari kappaletta illan aikana sellaisia.
Anne Mattilalla oli myös pari sellaista.
Souvareilta löytyi myös illan aikana sellaisia.
Mukava lähteä tansseihin kun tietää jo valmiiksi että tulee sellaisia kappaleita joihin ei löydä rytmiä vaan on hoettava mielessä itse jotakin rytmiä, väkisinkin siinä tulee vähän pökkelömäinen tunne.

Lue lisää

Onko se nyt niin hirveän tarkkaa, että juuri ns. oikea rytmi pitää tanssiessa jokaiselle kappaleelle löytää?

Esimerkiksi argentinossa saa mies itse valita, mitä soitinta tai peräti laulajaako lähtee seuraamaan ja sen mukaan tulkitsemaan tanssiksi.

Kyllä ihan samaa sääntöä voi käyttää jokseenkin missä tanssilajissa tahansa. Tietysti jotkut harvat ovat lähes tabuja. Niissä ei yleensä rönsyillä. Sellaisia ovat ainakin polkka, masurkka ja hidas valssi.

Hitaanpuoleiset biisit voi jokseenkin aina mennä oman tuntemuksensa mukaan tulkiten joko slowarina tai tangona. Trioleihin on suositeltu bluesia, mutta se vaatii jo erikseen opettelemista (sitäpaitsi se on ihan erilaista siitä riippuen, kummalta puolen Atlantin valtamerta opettaja on kotoisin).

Sittenhän ainakin bugg sopii moniin sellaisiin musiikkeihin, joihin ei muuta keksi.

Disco swing myös on aikoinaan luotu juuri tuohon tarpeeseen.

Mielikuvitusta vain peliin. Aina voi keksiä siinä mennessäään ihan omatkin askeleet. Se se vasta hauskaa onkin.

Joissakin tapauksissa triolilla ei ole tanssimiseen mitään vaikutusta. Kun esim. basari ja hi-hat soi vuorotellen iskun ensimmäiselle trioli-osalle, niin näitä voi tanssia aivan niin kuin triolia ei olisi olemassakaan.
Blues, rock 'n' roll ja swing-vaikutteisessa tanssimusiikissa trioli saattaa antaa hyvän tuen kahden iskun mittaiselle tripletille, jossa triolin viimeiselle osalle askelletaan tripletin keskimmäinen nopea askel. Useimmiten näihin musiikkeihin soitetaan shuffle-rytmi jossa triolin keskimmäinen isku jätetään soittamatta.
40's,50's -luvuilla kolmimuunteiset trioli ja shuffle rytmit korvasivat suurelta osin aikaisemmin yleiset synkopoidut rytmit. Kolmimuunteisena esim. jiven ja boogin perusaskel tanssitaan kahdeksan askelta kuuteen iskuun ja synkopoituna kahdeksan askelta kahdeksaan iskuun.

kolmimuunteinen eli trioli/shuffle askellus:
1--,2--,3-,a,4--,5-,a,6--,...

synkooppinen askellus; x----- = synkooppi:
1---,2---,3---,4-,5-----,6---,7-,8-----,...

tai

1---,2---,3-,4-----,5---,6---,7-,8-----,...

Triolitrioli kirjoitti:

Joissakin tapauksissa triolilla ei ole tanssimiseen mitään vaikutusta. Kun esim. basari ja hi-hat soi vuorotellen iskun ensimmäiselle trioli-osalle, niin näitä voi tanssia aivan niin kuin triolia ei olisi olemassakaan.
Blues, rock 'n' roll ja swing-vaikutteisessa tanssimusiikissa trioli saattaa antaa hyvän tuen kahden iskun mittaiselle tripletille, jossa triolin viimeiselle osalle askelletaan tripletin keskimmäinen nopea askel. Useimmiten näihin musiikkeihin soitetaan shuffle-rytmi jossa triolin keskimmäinen isku jätetään soittamatta.
40's,50's -luvuilla kolmimuunteiset trioli ja shuffle rytmit korvasivat suurelta osin aikaisemmin yleiset synkopoidut rytmit. Kolmimuunteisena esim. jiven ja boogin perusaskel tanssitaan kahdeksan askelta kuuteen iskuun ja synkopoituna kahdeksan askelta kahdeksaan iskuun.

kolmimuunteinen eli trioli/shuffle askellus:
1--,2--,3-,a,4--,5-,a,6--,...

synkooppinen askellus; x----- = synkooppi:
1---,2---,3---,4-,5-----,6---,7-,8-----,...

tai

1---,2---,3-,4-----,5---,6---,7-,8-----,...

Lue lisää

Olisiko sulla antaa näiden ongelma biisien nimiä joissa esiintyy näitä asioita niin olisi teoriassa mahdollista opetella asiaa. Tanssiparketilla on vähän vaikeaa alkaa harjoitella.
Tuossa mitä kerroit on järkeä koska näissä ongelma biiseissä tuntuu ensin löytyvän se rytmi mutta sitten se vain katoaa (kun yrittää foksin perusaskeleilla).

ihmettelijä2 kirjoitti:

Olisiko sulla antaa näiden ongelma biisien nimiä joissa esiintyy näitä asioita niin olisi teoriassa mahdollista opetella asiaa. Tanssiparketilla on vähän vaikeaa alkaa harjoitella.
Tuossa mitä kerroit on järkeä koska näissä ongelma biiseissä tuntuu ensin löytyvän se rytmi mutta sitten se vain katoaa (kun yrittää foksin perusaskeleilla).

Lue lisää

siitä, että se on sitä mystillistä piittiä, jossa tuleekin niitä iskuja kokoajan tappavaan (kuulostaa ihan selvästi hitaalta ja henpeältä, mutta saa etenkin lavakurkon juoksentelemaan kuin henkensä kaupoilla) tahtiin neljässä perättäisessä kolmen kahdeksasosaiskun ryppäässä pär jok'ikinen vanhaintanssinnan alainen tahti, jolloin niihin ryppäisiin ei tietenkään voi edes vanhaintanssinautintojen maksimoimismielissä soveltaa foxtrotinkaan askelusta, koska sehän on täysin eri rytmiikaltaan, koska foxtrotissa ei ole kerrassaan mitään kolmella jaollista, vaikkahan se vanhaintanssiorkesteri olisi hyvin tunnettu siitä, että se soittelee ihan kokoajan helkkaristi triplettejä.

Nämä mystilliset piitit ovat ominaisia etenkin naisten hakujen alkupuoliskoilla soiteltuina, koska etenkin pidenpään vanhaintansseissa soittelemassa kierrelleet bändit ovat olleet huomaavinansa, että upeatkin daamit mitäilmeisimminkin etenkin salaa mielissään tahtoisivat välillä vähän kaikessa rauhassa eli erittäinkin pitkälti sen kummemmittä vanhaintanssikrumeluureitta haaveillen nojailla helkkarin komeisiin herroihinsa, joten ne bändit pyrkivät näin omalta osaltansa tyydyttelemään niitten daamien salaisinpia toiveita. Hätä ei kuitenkaan sen herran näkökulmasta ole tämän näköinen, sillä useimmat ja etenkin ammattiylpeimmät bändeistä varoittelevat herroja kohtsillään tulemaisillansa olevasta mystillisestä piitistä sanoen siihen mikkiin, että kohta sitä piittiä daameille soitetaan. Ja kuta hitaanpaa piittiä sieltä lupaillaan, sitä tuskallisemman pidenpiä aikoja niille herroille on etenkin pitkien...siis askelten kohdilla luvassa, mistä syystä useat tunnetut lavakurkot pistävät niillä kohdin kipakaksi juoksuksi, kun niillä ei yhtään pidä hermo olla edes puoli sekuntia daaminkaan kanssa hosumatta.

Vaino Harha kirjoitti:

siitä, että se on sitä mystillistä piittiä, jossa tuleekin niitä iskuja kokoajan tappavaan (kuulostaa ihan selvästi hitaalta ja henpeältä, mutta saa etenkin lavakurkon juoksentelemaan kuin henkensä kaupoilla) tahtiin neljässä perättäisessä kolmen kahdeksasosaiskun ryppäässä pär jok'ikinen vanhaintanssinnan alainen tahti, jolloin niihin ryppäisiin ei tietenkään voi edes vanhaintanssinautintojen maksimoimismielissä soveltaa foxtrotinkaan askelusta, koska sehän on täysin eri rytmiikaltaan, koska foxtrotissa ei ole kerrassaan mitään kolmella jaollista, vaikkahan se vanhaintanssiorkesteri olisi hyvin tunnettu siitä, että se soittelee ihan kokoajan helkkaristi triplettejä.

Nämä mystilliset piitit ovat ominaisia etenkin naisten hakujen alkupuoliskoilla soiteltuina, koska etenkin pidenpään vanhaintansseissa soittelemassa kierrelleet bändit ovat olleet huomaavinansa, että upeatkin daamit mitäilmeisimminkin etenkin salaa mielissään tahtoisivat välillä vähän kaikessa rauhassa eli erittäinkin pitkälti sen kummemmittä vanhaintanssikrumeluureitta haaveillen nojailla helkkarin komeisiin herroihinsa, joten ne bändit pyrkivät näin omalta osaltansa tyydyttelemään niitten daamien salaisinpia toiveita. Hätä ei kuitenkaan sen herran näkökulmasta ole tämän näköinen, sillä useimmat ja etenkin ammattiylpeimmät bändeistä varoittelevat herroja kohtsillään tulemaisillansa olevasta mystillisestä piitistä sanoen siihen mikkiin, että kohta sitä piittiä daameille soitetaan. Ja kuta hitaanpaa piittiä sieltä lupaillaan, sitä tuskallisemman pidenpiä aikoja niille herroille on etenkin pitkien...siis askelten kohdilla luvassa, mistä syystä useat tunnetut lavakurkot pistävät niillä kohdin kipakaksi juoksuksi, kun niillä ei yhtään pidä hermo olla edes puoli sekuntia daaminkaan kanssa hosumatta.

Lue lisää

Keitähän mahtoi Vaino tässä kohdin (ja jo juttunsa alkuosassa) tarkoittaa: "... useat tunnetut lavakurkot pistävät niillä kohdin kipakaksi juoksuksi, kun niillä ei yhtään pidä hermo olla edes puoli sekuntia daaminkaan kanssa hosumatta."

Nimittäin, jos tarkoittaa asialle vihkiytyneitä, itseään kouluttaneita ja tanssijoina edistyneitä tanssikonkareita, on kyllä pahemman kerran metsässä.

Tuo tanssimiesryhmä nimenomaan pyrkii viivyttämään tunnelmallisissa ja etenkin swingahtavissa tanssikappaleissa askellustaan äärimäisen pitkään. Naisilta se useimmiten hermo pettää noissa, ja tulee kiire ottaa askelia, vaikka minkäänlaista merkkiä ei vielä ole viennistä tullut.

Ns. lavakurko (jos nyt samoista asioista puhutaan) särkee kaikenlaisia rytmejä ja rikkoo sääntöjä tanssiessaan sekä ihan vain tulkitsee kulloistakin musiikkia omien tuntemustensa mukaan. Triolit eivä sen kummmmin laukkaamaan laita kuin muutkaan musiikin elementit.

No, trollaustahan se Vaino tuossa tapansa mukaan tosin vain harrasti.

Truehum kirjoitti:

Keitähän mahtoi Vaino tässä kohdin (ja jo juttunsa alkuosassa) tarkoittaa: "... useat tunnetut lavakurkot pistävät niillä kohdin kipakaksi juoksuksi, kun niillä ei yhtään pidä hermo olla edes puoli sekuntia daaminkaan kanssa hosumatta."

Nimittäin, jos tarkoittaa asialle vihkiytyneitä, itseään kouluttaneita ja tanssijoina edistyneitä tanssikonkareita, on kyllä pahemman kerran metsässä.

Tuo tanssimiesryhmä nimenomaan pyrkii viivyttämään tunnelmallisissa ja etenkin swingahtavissa tanssikappaleissa askellustaan äärimäisen pitkään. Naisilta se useimmiten hermo pettää noissa, ja tulee kiire ottaa askelia, vaikka minkäänlaista merkkiä ei vielä ole viennistä tullut.

Ns. lavakurko (jos nyt samoista asioista puhutaan) särkee kaikenlaisia rytmejä ja rikkoo sääntöjä tanssiessaan sekä ihan vain tulkitsee kulloistakin musiikkia omien tuntemustensa mukaan. Triolit eivä sen kummmmin laukkaamaan laita kuin muutkaan musiikin elementit.

No, trollaustahan se Vaino tuossa tapansa mukaan tosin vain harrasti.

Lue lisää

tai sitten mä huomasin oikeastaan jo alunpitäen, että tämän vanhaintanssijengin kanssa ei oikein pääse juttuihin, mikäli argumentoi vanhaintanssiartikkelinsa turhankin tarkasti, vaikka siitä huomiostani huolimatta tuohon saakka toki jatkoinkin jääräpäisesti aukottoman argumentaationi linjalla, mutta kuten aikaisemmin paremmin argumentoimissani teksteissäni olen todennut: edelleenkinhän on hyvinkin pitkälti nimenomaisesti minun mielestäni niin, ettei loistava vanhaintanssitaito tahi vastaava täydellinen -taidottomuuskaan sinänsä millään tavalla korreloi siinä sivujuonteessa esiin nostetun lavakurkoilun kanssa.

Sehän on ihminen vanhaintanssitaidoistansa riippumatta on enemmän tahi vähemmän joko oppinut tahi oppimaton ottamaan huomioon muitten siinä tilanteessa läsnäoleilevien ihmisten tarpeita ja oikeuksia ja muita sensemmoisia po vanhaintanssitapauksessamme kollektiivisen vanhaintanssinautinnon maksimoimisen kannaltakatsoen tuikitärkeitä elementtejä. Ei niitä elementtejä etenkään vanhemiten millään kurssilla voi loistavanakaan vanhaintanssitaidon sivutuotteena oppia.

Vaino Harha kirjoitti:

tai sitten mä huomasin oikeastaan jo alunpitäen, että tämän vanhaintanssijengin kanssa ei oikein pääse juttuihin, mikäli argumentoi vanhaintanssiartikkelinsa turhankin tarkasti, vaikka siitä huomiostani huolimatta tuohon saakka toki jatkoinkin jääräpäisesti aukottoman argumentaationi linjalla, mutta kuten aikaisemmin paremmin argumentoimissani teksteissäni olen todennut: edelleenkinhän on hyvinkin pitkälti nimenomaisesti minun mielestäni niin, ettei loistava vanhaintanssitaito tahi vastaava täydellinen -taidottomuuskaan sinänsä millään tavalla korreloi siinä sivujuonteessa esiin nostetun lavakurkoilun kanssa.

Sehän on ihminen vanhaintanssitaidoistansa riippumatta on enemmän tahi vähemmän joko oppinut tahi oppimaton ottamaan huomioon muitten siinä tilanteessa läsnäoleilevien ihmisten tarpeita ja oikeuksia ja muita sensemmoisia po vanhaintanssitapauksessamme kollektiivisen vanhaintanssinautinnon maksimoimisen kannaltakatsoen tuikitärkeitä elementtejä. Ei niitä elementtejä etenkään vanhemiten millään kurssilla voi loistavanakaan vanhaintanssitaidon sivutuotteena oppia.

Lue lisää

Tuo vanhain juttu onko se rasismia vai oletko
saanut jonkun trauman meistä vanhemmista tanssioista vai oletko itse vanha?

Vaino Harha kirjoitti:

tai sitten mä huomasin oikeastaan jo alunpitäen, että tämän vanhaintanssijengin kanssa ei oikein pääse juttuihin, mikäli argumentoi vanhaintanssiartikkelinsa turhankin tarkasti, vaikka siitä huomiostani huolimatta tuohon saakka toki jatkoinkin jääräpäisesti aukottoman argumentaationi linjalla, mutta kuten aikaisemmin paremmin argumentoimissani teksteissäni olen todennut: edelleenkinhän on hyvinkin pitkälti nimenomaisesti minun mielestäni niin, ettei loistava vanhaintanssitaito tahi vastaava täydellinen -taidottomuuskaan sinänsä millään tavalla korreloi siinä sivujuonteessa esiin nostetun lavakurkoilun kanssa.

Sehän on ihminen vanhaintanssitaidoistansa riippumatta on enemmän tahi vähemmän joko oppinut tahi oppimaton ottamaan huomioon muitten siinä tilanteessa läsnäoleilevien ihmisten tarpeita ja oikeuksia ja muita sensemmoisia po vanhaintanssitapauksessamme kollektiivisen vanhaintanssinautinnon maksimoimisen kannaltakatsoen tuikitärkeitä elementtejä. Ei niitä elementtejä etenkään vanhemiten millään kurssilla voi loistavanakaan vanhaintanssitaidon sivutuotteena oppia.

Lue lisää

Tuo vanhain juttu onko se rasismia vai oletko
saanut jonkun trauman meistä vanhemmista tanssioista vai oletko itse vanha?

Vaino Harha kirjoitti:

tai sitten mä huomasin oikeastaan jo alunpitäen, että tämän vanhaintanssijengin kanssa ei oikein pääse juttuihin, mikäli argumentoi vanhaintanssiartikkelinsa turhankin tarkasti, vaikka siitä huomiostani huolimatta tuohon saakka toki jatkoinkin jääräpäisesti aukottoman argumentaationi linjalla, mutta kuten aikaisemmin paremmin argumentoimissani teksteissäni olen todennut: edelleenkinhän on hyvinkin pitkälti nimenomaisesti minun mielestäni niin, ettei loistava vanhaintanssitaito tahi vastaava täydellinen -taidottomuuskaan sinänsä millään tavalla korreloi siinä sivujuonteessa esiin nostetun lavakurkoilun kanssa.

Sehän on ihminen vanhaintanssitaidoistansa riippumatta on enemmän tahi vähemmän joko oppinut tahi oppimaton ottamaan huomioon muitten siinä tilanteessa läsnäoleilevien ihmisten tarpeita ja oikeuksia ja muita sensemmoisia po vanhaintanssitapauksessamme kollektiivisen vanhaintanssinautinnon maksimoimisen kannaltakatsoen tuikitärkeitä elementtejä. Ei niitä elementtejä etenkään vanhemiten millään kurssilla voi loistavanakaan vanhaintanssitaidon sivutuotteena oppia.

Lue lisää

Tuo vanhain juttu onko se rasismia vai oletko
saanut jonkun trauman meistä vanhemmista tanssioista vai oletko itse vanha?

Triolitrioli kirjoitti:

Joissakin tapauksissa triolilla ei ole tanssimiseen mitään vaikutusta. Kun esim. basari ja hi-hat soi vuorotellen iskun ensimmäiselle trioli-osalle, niin näitä voi tanssia aivan niin kuin triolia ei olisi olemassakaan.
Blues, rock 'n' roll ja swing-vaikutteisessa tanssimusiikissa trioli saattaa antaa hyvän tuen kahden iskun mittaiselle tripletille, jossa triolin viimeiselle osalle askelletaan tripletin keskimmäinen nopea askel. Useimmiten näihin musiikkeihin soitetaan shuffle-rytmi jossa triolin keskimmäinen isku jätetään soittamatta.
40's,50's -luvuilla kolmimuunteiset trioli ja shuffle rytmit korvasivat suurelta osin aikaisemmin yleiset synkopoidut rytmit. Kolmimuunteisena esim. jiven ja boogin perusaskel tanssitaan kahdeksan askelta kuuteen iskuun ja synkopoituna kahdeksan askelta kahdeksaan iskuun.

kolmimuunteinen eli trioli/shuffle askellus:
1--,2--,3-,a,4--,5-,a,6--,...

synkooppinen askellus; x----- = synkooppi:
1---,2---,3---,4-,5-----,6---,7-,8-----,...

tai

1---,2---,3-,4-----,5---,6---,7-,8-----,...

Lue lisää

No juuri noin ajattelin ainakin perusaskel tanssissa ettei varsinaisesti trioli luo edellytyksiä suorittaa askel osoita ainkaan yhden iskun aikana. No triolejahan on moneaikaisia ok. Siis aikarvoihin sijoitettuna.

Kertomasi "soittotapa" eli rtiolin keskimmäsen poisjättäminen varmaan antaa tuen juuri triple askkelleelle. En ole koskaan tullut ajatelleeksi.

Tuota synkooppi askelta en meinaa saada tuosta kiinni pystytkö hahmottaan jotenkin vielä?
mutta ainkin triolibiisille kyllä jäsentyi näkemys.

triolibiisi kirjoitti:

No juuri noin ajattelin ainakin perusaskel tanssissa ettei varsinaisesti trioli luo edellytyksiä suorittaa askel osoita ainkaan yhden iskun aikana. No triolejahan on moneaikaisia ok. Siis aikarvoihin sijoitettuna.

Kertomasi "soittotapa" eli rtiolin keskimmäsen poisjättäminen varmaan antaa tuen juuri triple askkelleelle. En ole koskaan tullut ajatelleeksi.

Tuota synkooppi askelta en meinaa saada tuosta kiinni pystytkö hahmottaan jotenkin vielä?
mutta ainkin triolibiisille kyllä jäsentyi näkemys.

Lue lisää

Synkooppi on isku tai askel joka alkaa edellisen iskun jälkimmäiseltä puolikkaalta ja jatkuu seuraavan iskun yli. Usein synkooppi esitetään muodossa TaTAAATa, missä ensimmäinen Ta on synkooppia edeltävän iskun painollinen eli ensimmäinen puolikas joka on iskuna 1/8. TAAA on varsinainen synkooppi ja sen kesto on 1/4 eli iskun mittainen. Viimeinen Ta on seuraavan iskun jälkimmäinen eli painoton puolikas ja se jätetään usein soittamatta ja sen kesto on 1/8.

Varmaan monien yllätykseksi fusku tanssitaan usein synkooppisella askeleella. Tässä tapauksessa fuskuun tanssitaan kolme hidasta askelta kun jälkimmäinen nopea askel muuttuukin synkoopin seurauksena pitkäkestoiseksi.
Eli TaaaTaaa-TaaaTaaa-Ta-TAAAxx

Ja hitaampaan swingiin askel iskulle jossa jäkimmäinen nopea on synkooppi.
Eli Taaa-Taaa-Ta-TAAAxx

Kalvorumpujen rajallisesta sointiajasta johtuen tanssimusiikissa synkooppi muodostuu usein varsinaisesta synkooppi-iskusta ja sitä seuraavasta tauosta. Taukoa ("tai myös jotain muuta helinää") olen merkinnyt xx:llä. Sointiajan perusteella synkooppi voidaan esittää myös muodossa TAxxxx, mutta havainnollisuuden selventämiseksi muoto TAAAxx on mielestäni selkeämpi.
Symbaaleilla synkooppi soi helposti yli seuraavan iskun.

Triolitrioli kirjoitti:

Synkooppi on isku tai askel joka alkaa edellisen iskun jälkimmäiseltä puolikkaalta ja jatkuu seuraavan iskun yli. Usein synkooppi esitetään muodossa TaTAAATa, missä ensimmäinen Ta on synkooppia edeltävän iskun painollinen eli ensimmäinen puolikas joka on iskuna 1/8. TAAA on varsinainen synkooppi ja sen kesto on 1/4 eli iskun mittainen. Viimeinen Ta on seuraavan iskun jälkimmäinen eli painoton puolikas ja se jätetään usein soittamatta ja sen kesto on 1/8.

Varmaan monien yllätykseksi fusku tanssitaan usein synkooppisella askeleella. Tässä tapauksessa fuskuun tanssitaan kolme hidasta askelta kun jälkimmäinen nopea askel muuttuukin synkoopin seurauksena pitkäkestoiseksi.
Eli TaaaTaaa-TaaaTaaa-Ta-TAAAxx

Ja hitaampaan swingiin askel iskulle jossa jäkimmäinen nopea on synkooppi.
Eli Taaa-Taaa-Ta-TAAAxx

Kalvorumpujen rajallisesta sointiajasta johtuen tanssimusiikissa synkooppi muodostuu usein varsinaisesta synkooppi-iskusta ja sitä seuraavasta tauosta. Taukoa ("tai myös jotain muuta helinää") olen merkinnyt xx:llä. Sointiajan perusteella synkooppi voidaan esittää myös muodossa TAxxxx, mutta havainnollisuuden selventämiseksi muoto TAAAxx on mielestäni selkeämpi.
Symbaaleilla synkooppi soi helposti yli seuraavan iskun.

Lue lisää

Eli sinänsä synkoopin "sisältö" on selvää ja ajankäyttö siinä, myös iskujen aloitus /ajoitus.

Ajatukseni lähti vain tansinpuolelta ja sen käytön jäsentämisestä. Musiikin tulkinnassa olen itseasiassa soitosta tulevien elementtien vuoksi jokseenikin riippuvainen soitosta ja sen rytmityksestä ja se onkin ollut tanssien tosi kiinnostavaa tehtävää. "säestää tansien".

Toki daamit joskus pyörittelee silmiään ja etsii ns: vikaa itsestään kun musiikki tuottaa jalkoihin esim synkooppeja tai muita faasillisia tai rytmillisä elementtejä.

Tanssinäkökulmasta vain ajattelin että onko rakentunut jokin opetuksellinen tyylisuunta joka perustuu soitonomaiseen säestämiseen/rytmittämiseen tansiaskelin.

mitä tarkoittaa kirjoitti:

Tuo vanhain juttu onko se rasismia vai oletko
saanut jonkun trauman meistä vanhemmista tanssioista vai oletko itse vanha?

pääsääntöisesti etenkin uhmaiässänsä tykkäävät kunnella ja tanssiakin toisistansa täysin poikkeavia musiikkimakuja eli tässäkin mielessä vanhaintanssimusiikki ja nuortentanssimusiikki poikkeavat toisistansa täysin selvästi, joten ei ole ollenkaan yltiöpäistä niitä musiikkeja siten nimittää. Tällä tavoin ajateltuna on täysin loogista kutsua tanssimiseen varattua tilaisuutta, jossa soitellaan käytännöllisestikin katsoen pääasiallisesti varttuneemman väen makuista musiikkia, vanhaintansseiksi, ettei kukaan nuori tahi nuoren mielinen, joka onkin menossa diskoiluillalliselle, tule vahingossa sinne ja vastaavasti kuka tahansa nuori voi vasiten tulla sinne vanhaintanssiin, jos ei kerran ole sinne diskoiluillalliselle menossa.

Syy siihen, miksi niin harvoin puhun nuortentanssimusiikista on yksinkertaisesti siinä, että henkilökohtaisesti en juurikaan enään harrasta ankaraa bailaamista eli po diskoiluillallisia, koska sinänsä toki hyvinkin hurjasta nuoruudestani olen hieman rauhoittunut. Tämä ei teitenkään tarkoita sitä, ettenkö nykysäveltäjiäkin tykkäisi kuunnella, kunhan kyse on selvästikin vähenpi kokeilevasta säveltäjämestarista eli listaykkösetkin kanavavalikoimien laidoista laitoihin maistuvat toki kuunneltuna ja olen ollut panevinani merkille, että hämmästyttävänkin monien po ykkösten taustalla jyllää vanhaintansseista tuttuja ja rytmikulkueita.

Sillehän kävi Arvolle muistaakseni vanhalla vanhainrytmitansseissa erittäinkin pitkälti niin, että kun se Arvo taaskin siinä pokkas, niin sen sydänhän siinä jännityksestä stoppas ja Arvo kihlasikin silloin Kalman Rouvan ja alttarina niillä oli lasareetti ja pienestä pitäen helkkarin levoton Arvo sai viimeinkin rauhan... //Linnut

Että kyllä se on muitten keksintöä tämmöinen vanhaintanssi terminäkin kuin minun, joten jälleen kerran Olen Syytön //J Kääriäinen & Agents

Triolitrioli kirjoitti:

Synkooppi on isku tai askel joka alkaa edellisen iskun jälkimmäiseltä puolikkaalta ja jatkuu seuraavan iskun yli. Usein synkooppi esitetään muodossa TaTAAATa, missä ensimmäinen Ta on synkooppia edeltävän iskun painollinen eli ensimmäinen puolikas joka on iskuna 1/8. TAAA on varsinainen synkooppi ja sen kesto on 1/4 eli iskun mittainen. Viimeinen Ta on seuraavan iskun jälkimmäinen eli painoton puolikas ja se jätetään usein soittamatta ja sen kesto on 1/8.

Varmaan monien yllätykseksi fusku tanssitaan usein synkooppisella askeleella. Tässä tapauksessa fuskuun tanssitaan kolme hidasta askelta kun jälkimmäinen nopea askel muuttuukin synkoopin seurauksena pitkäkestoiseksi.
Eli TaaaTaaa-TaaaTaaa-Ta-TAAAxx

Ja hitaampaan swingiin askel iskulle jossa jäkimmäinen nopea on synkooppi.
Eli Taaa-Taaa-Ta-TAAAxx

Kalvorumpujen rajallisesta sointiajasta johtuen tanssimusiikissa synkooppi muodostuu usein varsinaisesta synkooppi-iskusta ja sitä seuraavasta tauosta. Taukoa ("tai myös jotain muuta helinää") olen merkinnyt xx:llä. Sointiajan perusteella synkooppi voidaan esittää myös muodossa TAxxxx, mutta havainnollisuuden selventämiseksi muoto TAAAxx on mielestäni selkeämpi.
Symbaaleilla synkooppi soi helposti yli seuraavan iskun.

Lue lisää

Miksi pitikään eksyä tänne lukemaan...

Pakkohan näihin on tarttua, kun ei muut tartu.


"Synkooppi on isku tai askel joka alkaa edellisen iskun jälkimmäiseltä puolikkaalta ja jatkuu seuraavan iskun yli. Usein synkooppi esitetään muodossa TaTAAATa, missä ensimmäinen Ta on synkooppia edeltävän iskun painollinen eli ensimmäinen puolikas joka on iskuna 1/8. TAAA on varsinainen synkooppi ja sen kesto on 1/4 eli iskun mittainen. Viimeinen Ta on seuraavan iskun jälkimmäinen eli painoton puolikas ja se jätetään usein soittamatta ja sen kesto on 1/8."


Tuo pitää ihan paikkansa. Tosin vaikuttaa enemmän siltä, että se on vain luettu jostain itse asiaa sen syvällisemmin ymmärtämättä.



"Varmaan monien yllätykseksi fusku tanssitaan usein synkooppisella askeleella. Tässä tapauksessa fuskuun tanssitaan kolme hidasta askelta kun jälkimmäinen nopea askel muuttuukin synkoopin seurauksena pitkäkestoiseksi.
Eli TaaaTaaa-TaaaTaaa-Ta-TAAAxx
Ja hitaampaan swingiin askel iskulle jossa jäkimmäinen nopea on synkooppi.
Eli Taaa-Taaa-Ta-TAAAxx"



Tuosta pätkästä ei enää ymmärrä juuri mitään. Kannattaisikohan vähän selventää? Vai onko tarkoituskin kirjoittaa epäselvää diibadaabaa, jotta voi lopulta kääntää asian miten päin vain, jos joku alkaa kommentoimaan? Ensinnäkin, mistä lähtien fuskussa on ollut kolme hidasta? Fuskussa on kaksi hidasta ja kaksi nopeaa askelta - aivan kuten foksissakin. Mitään "synkooppista" ei fuskun askelluksessa ole.

Erityisen koomisia ovat nuo kuvauksesi askelrytmeistä, eli fuskussa "TaaaTaaa-TaaaTaaa-Ta-TAAAxx" ja hitaan swingin "Taaa-Taaa-Ta-TAAAxx"

Onko noista ihan oikeasti tarkoitus jotain ymmärtääkin?

Pete P. kirjoitti:

Miksi pitikään eksyä tänne lukemaan...

Pakkohan näihin on tarttua, kun ei muut tartu.


"Synkooppi on isku tai askel joka alkaa edellisen iskun jälkimmäiseltä puolikkaalta ja jatkuu seuraavan iskun yli. Usein synkooppi esitetään muodossa TaTAAATa, missä ensimmäinen Ta on synkooppia edeltävän iskun painollinen eli ensimmäinen puolikas joka on iskuna 1/8. TAAA on varsinainen synkooppi ja sen kesto on 1/4 eli iskun mittainen. Viimeinen Ta on seuraavan iskun jälkimmäinen eli painoton puolikas ja se jätetään usein soittamatta ja sen kesto on 1/8."


Tuo pitää ihan paikkansa. Tosin vaikuttaa enemmän siltä, että se on vain luettu jostain itse asiaa sen syvällisemmin ymmärtämättä.



"Varmaan monien yllätykseksi fusku tanssitaan usein synkooppisella askeleella. Tässä tapauksessa fuskuun tanssitaan kolme hidasta askelta kun jälkimmäinen nopea askel muuttuukin synkoopin seurauksena pitkäkestoiseksi.
Eli TaaaTaaa-TaaaTaaa-Ta-TAAAxx
Ja hitaampaan swingiin askel iskulle jossa jäkimmäinen nopea on synkooppi.
Eli Taaa-Taaa-Ta-TAAAxx"



Tuosta pätkästä ei enää ymmärrä juuri mitään. Kannattaisikohan vähän selventää? Vai onko tarkoituskin kirjoittaa epäselvää diibadaabaa, jotta voi lopulta kääntää asian miten päin vain, jos joku alkaa kommentoimaan? Ensinnäkin, mistä lähtien fuskussa on ollut kolme hidasta? Fuskussa on kaksi hidasta ja kaksi nopeaa askelta - aivan kuten foksissakin. Mitään "synkooppista" ei fuskun askelluksessa ole.

Erityisen koomisia ovat nuo kuvauksesi askelrytmeistä, eli fuskussa "TaaaTaaa-TaaaTaaa-Ta-TAAAxx" ja hitaan swingin "Taaa-Taaa-Ta-TAAAxx"

Onko noista ihan oikeasti tarkoitus jotain ymmärtääkin?

Lue lisää

Taaa on isku ja TaaaTaaa on kaksi iskua TaaaTaaa-TaaaTaaa on kaksi askelta joiden kesto on kaksi iskua askel. Eli iskut 1,2,3 ja 4. Ta on viides isku jonka jälkimmäiseltä puolikkaalta alkaa synkooppinen isku TAAAxx.

Jokainen isku alkaa isolla T-kirjaimella ja askeleet on eroitettu (-) viivalla.

Aika yleisesti swingimäistä fuskua tanssitaan niin että kolmas askel on iskua nopeampi ja neljäs iskua hitaampi (hhnn) , neljännestä askeleesta eli toisesta hitaasta muodostuu näin eräänlainen "ankkuriaskel". Mielestäni tämä toimii back-beat musiikkiin tanssittavaan fuskuun mainiosti, jos se sitten on mitään fuskua. Diskoswingiksikö nykyisin vanhaa 40's-tyylistä fuskumaista swingiä nimitetäänkään.

Fuskun askellusta sovelletaan ja tanssitaan nykyisin myös runsaasti swingiin ja sen sukuiseen musiikkiin ja niihin ei aina kaavamainen hhnn-askellus toimi.

Ei käyttämäni esitystapa kovin tuntematon pitäisi olla. Käyttäähän sitä ainakin muutamat tanssin ohjaajat ja muusikot.

Eikä ero mielestäni ole kovin suuri:
1---2---,3---4---,5-,6-----,... tai
TaaaTaaa-TaaaTaaa-Ta-Taaaxx

Mikähän tässä nyt niin huvittavaa on!!!

Mutta mikä on back-beatin ja synkoopin ero tai raja! Kun hidas selkeä back-beat on aivan suoran kaltaista niin nopeana vastaavalla suhteellisella timella rytmin aistii aivan synkoopin kaltaiseksi. Ainakin rytmikoneella vaikutelma on näin.

Ja samoin moni tanssii fuskun back-beat rytmiin - mitä nopeammasta rytmistä on kysymys niin sitä enemmän ensimmäinen nopea suhteellisesti nopeutuu ja back-beatille tuleva askel suhteellisesti hidastuu. Minulta ei ainakaan onnistu nopeiden tanssiminen fuskuun tasan back-beat rytmillä.

Triolitrioli kirjoitti:

Taaa on isku ja TaaaTaaa on kaksi iskua TaaaTaaa-TaaaTaaa on kaksi askelta joiden kesto on kaksi iskua askel. Eli iskut 1,2,3 ja 4. Ta on viides isku jonka jälkimmäiseltä puolikkaalta alkaa synkooppinen isku TAAAxx.

Jokainen isku alkaa isolla T-kirjaimella ja askeleet on eroitettu (-) viivalla.

Aika yleisesti swingimäistä fuskua tanssitaan niin että kolmas askel on iskua nopeampi ja neljäs iskua hitaampi (hhnn) , neljännestä askeleesta eli toisesta hitaasta muodostuu näin eräänlainen "ankkuriaskel". Mielestäni tämä toimii back-beat musiikkiin tanssittavaan fuskuun mainiosti, jos se sitten on mitään fuskua. Diskoswingiksikö nykyisin vanhaa 40's-tyylistä fuskumaista swingiä nimitetäänkään.

Fuskun askellusta sovelletaan ja tanssitaan nykyisin myös runsaasti swingiin ja sen sukuiseen musiikkiin ja niihin ei aina kaavamainen hhnn-askellus toimi.

Ei käyttämäni esitystapa kovin tuntematon pitäisi olla. Käyttäähän sitä ainakin muutamat tanssin ohjaajat ja muusikot.

Eikä ero mielestäni ole kovin suuri:
1---2---,3---4---,5-,6-----,... tai
TaaaTaaa-TaaaTaaa-Ta-Taaaxx

Mikähän tässä nyt niin huvittavaa on!!!

Mutta mikä on back-beatin ja synkoopin ero tai raja! Kun hidas selkeä back-beat on aivan suoran kaltaista niin nopeana vastaavalla suhteellisella timella rytmin aistii aivan synkoopin kaltaiseksi. Ainakin rytmikoneella vaikutelma on näin.

Ja samoin moni tanssii fuskun back-beat rytmiin - mitä nopeammasta rytmistä on kysymys niin sitä enemmän ensimmäinen nopea suhteellisesti nopeutuu ja back-beatille tuleva askel suhteellisesti hidastuu. Minulta ei ainakaan onnistu nopeiden tanssiminen fuskuun tasan back-beat rytmillä.

Lue lisää

Tuli pieni virhe!

Kirjoitin väärin:

neljännestä askeleesta eli toisesta hitaasta muodostuu näin eräänlainen "ankkuriaskel"

Korjaus:

neljännestä askeleesta eli toisesta nopeasta muodostuu näin eräänlainen "ankkuriaskel"

Triolitrioli kirjoitti:

Taaa on isku ja TaaaTaaa on kaksi iskua TaaaTaaa-TaaaTaaa on kaksi askelta joiden kesto on kaksi iskua askel. Eli iskut 1,2,3 ja 4. Ta on viides isku jonka jälkimmäiseltä puolikkaalta alkaa synkooppinen isku TAAAxx.

Jokainen isku alkaa isolla T-kirjaimella ja askeleet on eroitettu (-) viivalla.

Aika yleisesti swingimäistä fuskua tanssitaan niin että kolmas askel on iskua nopeampi ja neljäs iskua hitaampi (hhnn) , neljännestä askeleesta eli toisesta hitaasta muodostuu näin eräänlainen "ankkuriaskel". Mielestäni tämä toimii back-beat musiikkiin tanssittavaan fuskuun mainiosti, jos se sitten on mitään fuskua. Diskoswingiksikö nykyisin vanhaa 40's-tyylistä fuskumaista swingiä nimitetäänkään.

Fuskun askellusta sovelletaan ja tanssitaan nykyisin myös runsaasti swingiin ja sen sukuiseen musiikkiin ja niihin ei aina kaavamainen hhnn-askellus toimi.

Ei käyttämäni esitystapa kovin tuntematon pitäisi olla. Käyttäähän sitä ainakin muutamat tanssin ohjaajat ja muusikot.

Eikä ero mielestäni ole kovin suuri:
1---2---,3---4---,5-,6-----,... tai
TaaaTaaa-TaaaTaaa-Ta-Taaaxx

Mikähän tässä nyt niin huvittavaa on!!!

Mutta mikä on back-beatin ja synkoopin ero tai raja! Kun hidas selkeä back-beat on aivan suoran kaltaista niin nopeana vastaavalla suhteellisella timella rytmin aistii aivan synkoopin kaltaiseksi. Ainakin rytmikoneella vaikutelma on näin.

Ja samoin moni tanssii fuskun back-beat rytmiin - mitä nopeammasta rytmistä on kysymys niin sitä enemmän ensimmäinen nopea suhteellisesti nopeutuu ja back-beatille tuleva askel suhteellisesti hidastuu. Minulta ei ainakaan onnistu nopeiden tanssiminen fuskuun tasan back-beat rytmillä.

Lue lisää

Eli sinulla on pieniä väärinymmärryksiä, joiden vuoksi kirjoituksistasi on hankalaa saada selvää.

Fusku on fuskua, ei diskoswingiä tai vaikkapa hustlea. Askelajoitus fuskussa ja diskoswingissä on aivan eri. Fuskussa askeleet menevät ihan kuten foksissakin - HHNN (hidas-hidas-nop-nop). Tuossa siis hidas askel kestää kaksi iskua ja nopeat tietysti yhden.


Ilmeisesti yrität tuolla "TaaaTaaa-TaaaTaaa-Ta-TAAAxx" -selostuksella kuvailla diskoswingin/hustlen/sambajiven askelajoitusta. Se ei siis ole fuskua ja jos sitä fuskuksi kutsut, niin varmasti aiheutat sekaannusta. Toisekseen, ajoitus ei diskoswingissä/hustlessa/sambajivessä edes mene kuten kuvasit, vaan askelajoitus on yksinkertaisesti (jotta sen joku voisi ymmärtääkin) ilmaistuna 1--2-a3-- (kolmimuunteiseen musiikkiin) ja 1---2--a3--- (tasajakoiseen musiikkiin). Noissa siis a-askel on ns. nopea "taka-askel". Virheesi tapahtui siis siinä, että ajattelit diskoswingissä kakkosaskeleen olevan samanmittainen kun ykkösaskeleen, kuten fuskussakin. Näinhän ei ole. Fuskun askellus menisi samalla tavoin ilmaistuna 1---2---3-ja-1---2---3-ja-... jossa siis "3" on nopea taka-askel ja "ja"-askel on neljäs askel.


"Mutta mikä on back-beatin ja synkoopin ero tai raja"

Voimakas back-beat, eli takapotku on synkopoivaa. Miksi? Koska se synnyttää tunteen, että tahdin normaalisti vahvat iskut (1 ja 3) ovat siirtyneet ns. heikoille tahtiosille (2 ja 4). Ihan sama logiikka on yksittäisissä synkoopeissa. Paino tahdin varsinaiselta iskulta siirtyy (yleensä aikaistuu) heikolle tahdinosalle (ei millekään iskulle). Se saa aikaan svengaavuuden. Tärkeää on kuitenkin huomata, että heikolle tahtiosalle tuleva askel (esim. boogien/lindyn/samban jne) a-askel ei sinänsä vielä on synkooppi, koska se ei siirrä painoa tahdin miltään iskulta pois. Esim. boogiessa/lindyssä a-askel tuo vain esiin. kappaleen rytmipohjan kolmimuunteisuuden (shufflen).

Triolitrioli kirjoitti:

Taaa on isku ja TaaaTaaa on kaksi iskua TaaaTaaa-TaaaTaaa on kaksi askelta joiden kesto on kaksi iskua askel. Eli iskut 1,2,3 ja 4. Ta on viides isku jonka jälkimmäiseltä puolikkaalta alkaa synkooppinen isku TAAAxx.

Jokainen isku alkaa isolla T-kirjaimella ja askeleet on eroitettu (-) viivalla.

Aika yleisesti swingimäistä fuskua tanssitaan niin että kolmas askel on iskua nopeampi ja neljäs iskua hitaampi (hhnn) , neljännestä askeleesta eli toisesta hitaasta muodostuu näin eräänlainen "ankkuriaskel". Mielestäni tämä toimii back-beat musiikkiin tanssittavaan fuskuun mainiosti, jos se sitten on mitään fuskua. Diskoswingiksikö nykyisin vanhaa 40's-tyylistä fuskumaista swingiä nimitetäänkään.

Fuskun askellusta sovelletaan ja tanssitaan nykyisin myös runsaasti swingiin ja sen sukuiseen musiikkiin ja niihin ei aina kaavamainen hhnn-askellus toimi.

Ei käyttämäni esitystapa kovin tuntematon pitäisi olla. Käyttäähän sitä ainakin muutamat tanssin ohjaajat ja muusikot.

Eikä ero mielestäni ole kovin suuri:
1---2---,3---4---,5-,6-----,... tai
TaaaTaaa-TaaaTaaa-Ta-Taaaxx

Mikähän tässä nyt niin huvittavaa on!!!

Mutta mikä on back-beatin ja synkoopin ero tai raja! Kun hidas selkeä back-beat on aivan suoran kaltaista niin nopeana vastaavalla suhteellisella timella rytmin aistii aivan synkoopin kaltaiseksi. Ainakin rytmikoneella vaikutelma on näin.

Ja samoin moni tanssii fuskun back-beat rytmiin - mitä nopeammasta rytmistä on kysymys niin sitä enemmän ensimmäinen nopea suhteellisesti nopeutuu ja back-beatille tuleva askel suhteellisesti hidastuu. Minulta ei ainakaan onnistu nopeiden tanssiminen fuskuun tasan back-beat rytmillä.

Lue lisää

No nyt ymmärsin vähän paremmin mitä ajoit takaa. Korjaan muutamaa juttuasi.


Fusku on fuskua, ei diskoswingiä tai vaikkapa hustlea. Askelajoitus fuskussa ja diskoswingissä on aivan eri. Fuskussa askeleet menevät ihan kuten foksissakin - HHNN (hidas-hidas-nop-nop). Tuossa siis hidas askel kestää kaksi iskua ja nopeat tietysti yhden.


Ilmeisesti yrität tuolla "TaaaTaaa-TaaaTaaa-Ta-TAAAxx" -selostuksella kuvailla diskoswingin/hustlen/sambajiven askelajoitusta, kuten itse nyt viimeisimmässä viestissäsi jo myönsitkin. Se ei siis ole fuskua ja jos sitä fuskuksi kutsut, niin varmasti aiheutat sekaannusta. Toisekseen, ajoitus ei diskoswingissä/hustlessa/sambajivessä mene kuten kuvasit, vaan askelajoitus on yksinkertaisesti (jotta sen joku voisi ymmärtääkin) ilmaistuna 1--2-a3-- (kolmimuunteiseen musiikkiin) ja 1---2--a3--- (tasajakoiseen musiikkiin). Noissa siis a-askel on ns. nopea "taka-askel". Virheesi tapahtui siis siinä, että ajattelit diskoswingissä kakkosaskeleen olevan samanmittainen kun ykkösaskeleen, kuten fuskussakin. Näinhän ei ole. Fuskun askellus menisi samalla tavoin ilmaistuna 1---2---3-ja-1---2---3-ja-... jossa siis "3" on nopea taka-askel ja "ja"-askel on neljäs askel.


"Mutta mikä on back-beatin ja synkoopin ero tai raja"

Voimakas back-beat, eli takapotku on synkopoivaa. Miksi? Koska se synnyttää tunteen, että tahdin normaalisti vahvat iskut (1 ja 3) ovat siirtyneet ns. heikoille tahtiosille (2 ja 4). Ihan sama logiikka on yksittäisissä synkoopeissa. Paino tahdin varsinaiselta iskulta siirtyy (yleensä aikaistuu) heikolle tahdinosalle (ei millekään iskulle). Se saa aikaan svengaavuuden. Tärkeää on kuitenkin huomata, että heikolle tahtiosalle tuleva askel (esim. boogien/lindyn/samban jne) a-askel ei sinänsä vielä on synkooppi, koska se ei siirrä painoa tahdin miltään iskulta pois. Esim. boogiessa/lindyssä a-askel tuo vain esiin. kappaleen rytmipohjan kolmimuunteisuuden (shufflen).

Pete P. kirjoitti:

No nyt ymmärsin vähän paremmin mitä ajoit takaa. Korjaan muutamaa juttuasi.


Fusku on fuskua, ei diskoswingiä tai vaikkapa hustlea. Askelajoitus fuskussa ja diskoswingissä on aivan eri. Fuskussa askeleet menevät ihan kuten foksissakin - HHNN (hidas-hidas-nop-nop). Tuossa siis hidas askel kestää kaksi iskua ja nopeat tietysti yhden.


Ilmeisesti yrität tuolla "TaaaTaaa-TaaaTaaa-Ta-TAAAxx" -selostuksella kuvailla diskoswingin/hustlen/sambajiven askelajoitusta, kuten itse nyt viimeisimmässä viestissäsi jo myönsitkin. Se ei siis ole fuskua ja jos sitä fuskuksi kutsut, niin varmasti aiheutat sekaannusta. Toisekseen, ajoitus ei diskoswingissä/hustlessa/sambajivessä mene kuten kuvasit, vaan askelajoitus on yksinkertaisesti (jotta sen joku voisi ymmärtääkin) ilmaistuna 1--2-a3-- (kolmimuunteiseen musiikkiin) ja 1---2--a3--- (tasajakoiseen musiikkiin). Noissa siis a-askel on ns. nopea "taka-askel". Virheesi tapahtui siis siinä, että ajattelit diskoswingissä kakkosaskeleen olevan samanmittainen kun ykkösaskeleen, kuten fuskussakin. Näinhän ei ole. Fuskun askellus menisi samalla tavoin ilmaistuna 1---2---3-ja-1---2---3-ja-... jossa siis "3" on nopea taka-askel ja "ja"-askel on neljäs askel.


"Mutta mikä on back-beatin ja synkoopin ero tai raja"

Voimakas back-beat, eli takapotku on synkopoivaa. Miksi? Koska se synnyttää tunteen, että tahdin normaalisti vahvat iskut (1 ja 3) ovat siirtyneet ns. heikoille tahtiosille (2 ja 4). Ihan sama logiikka on yksittäisissä synkoopeissa. Paino tahdin varsinaiselta iskulta siirtyy (yleensä aikaistuu) heikolle tahdinosalle (ei millekään iskulle). Se saa aikaan svengaavuuden. Tärkeää on kuitenkin huomata, että heikolle tahtiosalle tuleva askel (esim. boogien/lindyn/samban jne) a-askel ei sinänsä vielä on synkooppi, koska se ei siirrä painoa tahdin miltään iskulta pois. Esim. boogiessa/lindyssä a-askel tuo vain esiin. kappaleen rytmipohjan kolmimuunteisuuden (shufflen).

Lue lisää

"Ilmeisesti yrität tuolla "TaaaTaaa-TaaaTaaa-Ta-TAAAxx" -selostuksella kuvailla diskoswingin/hustlen/sambajiven askelajoitusta"

En yritä. Vaan kuvailin iskuja ja askellusta niin kuin kirjoitinkin. Eli miten synkoopin voisi huomioida rytmissä silloin kun se kohdalle sattuu. Eli yksi kahden iskun askel ja sen jälkeen toinen kahden iskun askel jonka jälkeen on puolikkaan iskun askel ja synkooppinen askel. Yhteensä neljä askelta kuuteen iskuun. Voisi niitä synkooppeja olla enemmänkin, vaikkapa

TaTAAAxx-TaTAAAxx-Ta-TAAAxx

Tässäkin neljä askelta kuuteen iskuun.

Miten sinun mielestäsi pitäisi fuskussa nopeat askeltaa silloin kun ne askelletaan synkooppiin (Ta-Taaaxx) iskuille. Miksi mielestäsi niitä ei voi tanssia niin kuin niitä opetetaan iskujen painon/keston mukaan.

Tasaiskuisessakin musiikissa opetetaan fuskun jälkimmäinen nopea tanssimaan lieväksi "ankkuriaskeleeksi" eli lisäämään hiukan sen painoa ja kestoa.

Triolitrioli kirjoitti:

"Ilmeisesti yrität tuolla "TaaaTaaa-TaaaTaaa-Ta-TAAAxx" -selostuksella kuvailla diskoswingin/hustlen/sambajiven askelajoitusta"

En yritä. Vaan kuvailin iskuja ja askellusta niin kuin kirjoitinkin. Eli miten synkoopin voisi huomioida rytmissä silloin kun se kohdalle sattuu. Eli yksi kahden iskun askel ja sen jälkeen toinen kahden iskun askel jonka jälkeen on puolikkaan iskun askel ja synkooppinen askel. Yhteensä neljä askelta kuuteen iskuun. Voisi niitä synkooppeja olla enemmänkin, vaikkapa

TaTAAAxx-TaTAAAxx-Ta-TAAAxx

Tässäkin neljä askelta kuuteen iskuun.

Miten sinun mielestäsi pitäisi fuskussa nopeat askeltaa silloin kun ne askelletaan synkooppiin (Ta-Taaaxx) iskuille. Miksi mielestäsi niitä ei voi tanssia niin kuin niitä opetetaan iskujen painon/keston mukaan.

Tasaiskuisessakin musiikissa opetetaan fuskun jälkimmäinen nopea tanssimaan lieväksi "ankkuriaskeleeksi" eli lisäämään hiukan sen painoa ja kestoa.

Lue lisää

http://www.geocities.com/vaino.harha/Rummut.asx
on virtuaalirummuista kauhuissaan mummut...triooli...teorian alkeet...triooli...teorian alkeet vanahaintanssikurssien perusasteita varten melko lyhyt oppimäärä: Tässähän voitaisiin yksinkertaisesti eli erittäinkin pitkälti tehdä niin, että pistää kuka tahansa synkooppiguru tuohon nyt semmosina osina eli riittävän monella kahdella jaettuina murtolukuina, joitten yläkerrassa saa olla, kuten hyvin näistä vanhaintanssirytmeistä tiedämme, mitä vaan, niitä epäillyn triolin iskuja runpusetin jokaiselle lautaselle ja virvelistille sekä bassorunpalille että hiihatistille taikka mille tahansa lenpikilkuttimelle kirjoittaen, jotta ne voidaan tuosta näppäillä tarkasti annetut annetut iskut tämmöiseen virtuaalirunpusettiin ja jos siinä kohtaa ei olekaan mitään iskua, niin sitten sanotaan siinä triolin kaavassa, että niin ja niin monen osan kohdalla ei ole mitään iskua eli siinähän onkin jonkummoinen tauko, jolloin ei tietenkään virtuaalirunpusettiäkään siinä kohdassa yhtään näppäillä. Eli kaikkien tietämä esimerkkiperusvalssi (3/4-tahtinen) menisi tällä kaavalla yhden tahdin mitan näppäiltynä siten, että

bassorunpusetti:
1/4 nyt se iskee
2/4 no nythän se ei iskekään
3/4 eikä taaskaan iske

virveli:
1/4 virvelipäs ei iskekään
2/4 iskeepäs virveli nyt niin, että tuntuu
3/4 ja taaskin se iskee virveli

kiinne ruuvailtu hiihatti:
1/4 no sehän iskee heti kiinne ruuvailtu hiihatti
2/4 eikä meinaa lopettaa, koska tässäkin iskee
3/4 no mitäs mä sanoin: vielä tässäkin se iskee sama hiihatti

Eli tuo on yhden ja saman tahtiviivan välinen vanhaintanssirytmillinen tapahtumaskenario ja kaikkien muitten tahtiviivojen väleihin kirjoitellaan samanlaiset paketit niille kilkuttimille, joita siinä bändissä se runpali tykkää käytellä, joissa tietenkin iskujen paikat on miten milloinkin parhaalta tuntuu, koska se runpalihan ei todennäköisesti millään malta pikkaisenkaan olla siinä flaseee....rasee...fleese...noemmä nyt kykene edes lausuun sitä juttua, mutta ne on niitä juttuja, joita kaikki runpalit yleensä tekee sille perusnakutukselle, että kuulostaisi joltain.

Sitten tarvitaan sen synkoopin vastaava kaava, että se voidan viimekertaisen esimerkkimme
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=98&conference=611&posting=22000000021234896
mukaisesti esim sorsapillittää siihen runpusettiin ensin naputeltuun trioliin sen synkooppitanssin askeleet, minkä takia täytyy ryhtyä siinä synkoopin kuvassa käyttelemään vähintäänkin puolta pinenpiä iskuvälejä (ja voihan se runpusetin etenkin kiinne ruuvailtu hiihattikin nakuttaa kahdeksasosissa ja pienemmissäkin, jos niikseen tulee ja etenkin virveliä tekee joskus mieli pärisyttää kuus- ja pienenpitoistasillakin
http://www.geocities.com/vaino.harha/Rummut.asx)
taikka muutenhan se ei synkooppi siitä pärinästä yhtään erotu, kun sehän on synkooppi kuulema rytmin iskun etu- sekä takapuolella eikä ollenkaan sen iskun kohdalla. Eli perustriolinne jaetaan niin monella kakkosella, että saadaan se synkooppi siinä kuvassa pieninpienkin iskujen välistä näkyviin. Ja nyt jos tossa valssissa olisi pelkkää jokaisen iskun kerrallansa ylittävää ja alittavaa synkooppia, niin sehän pitää silloin jakaa tasan yhdellä kahdella, jolloin yo tahtiviivan väli vissiinkin olisi vanhaintanssisynkooppijalkatyöskentelyn osalta jotensakin tämän näköistä eli

pelkkää synkooppia valssataan nyt:
1/8 ja oikea seis
2/8 vasen lähtee
3/8 ja vasen liikkuu
4/8 ja vasen seis
5/8 oikea lähtee
6/8 ja oikea liikkuu

ja sitten, jos kunpikaan jalka ei liikkuisikaan, voi kirjoittaa huoletta siihen, että nyt ne ei kunpikaan jalka liiku (jos molemmat liikkuisi, niin sitten pitäisi äkkiä kaataa sille parketille jarrua, koska sehän etu- tahi sivuliirto). Eikä ole ollenkaan sanottua, etteikö sen toisen jalan liike kerrallansa voisi useammankin iskun takapuolelle jatkua, kunhan vain huolellisesti kirjoittaa siihen synkoopin kaavaan, että nythän se jalka vieläkin liikkuu siinä iskun välissä ja etenkin siinä kohdalla se sama jalka eli ei ole siinä edellisessä välissä vaihtunut toiseen jalkaan. Että kaavojahan on kaiken näköisiä ja parenpiakin voi kehitellä, mutta siinä pitää näkyä ja kuulua kaikki hienoudet iskulleen, että kaikki puhuvat samaa kieltä eli siinähän silloin pitäisi syntyä itsestään täysin puhdasta vanhaintanssilliskonkreettistieteelistä keskustelua.

Jos tuommoiset yksinkertaiset eli yksikelitteiset reseptit eli erittäinkin pitkälti synkooppispeksit pistätte tänne, niin joku näppäränpisormisenpi voisi yrittää näppäillä niitä reseptejä tämmöisen täysin standardinmukaisen tietokoneen mukana tulevalle virtuaalirunpusetille (eli helpointa olisi, jos itse näppäilisitte omalle...niinjuuri...totta se hyvinkin pitkälti on, mikäli ette sitä tienneet...tietokoneessanne on vähintäänkin yhden täysimittaisen vanhaintanssi(sinfonia)orkesterin ihan kaikki soittimet ja aika monta soitinta jää ylikin, vaik'ei ensisilmäyksellä siltä näytä...runpusetillenne), minkä jäljestä kaikki voisivat ihan konkreettisesti ja kaikessa rauhallisuudessansa kokeilla ehdotteltua ja loistavasti vanhaintanssidokumentoitua synkooppitanssia, jolloinka siitä voisi hyvässä lykyssä tulla synkoopista uusi vanhaintanssivillitys ja saisimme runsaasti mainetta ja meille myönnettäisiin rutkasti vihoviimeisimmän synkooppitanssin keksijän titteleitä ja niitä titteleitä vastaavia rintaneuloja.

Ja olisikin niin, että sen loistavan vanhaintanssisynkooppidokumentaation perusjulkaisuedelytykseksi muodostuisi kysymys siitä, kenelle tahi keille niitä titteleitäkään tulisi antaa, niin omalta osaltani voin kyllä suosiolla luopua oikeuksistani kaikkiin minulle mahdollisesti tämän johdosta tarjoiltuihin titteleihinkin alkuperäisen vanhaintanssisynkooppikehittelijän hyväksi enkä siten tule tällä puheella olemaan vaatimassa nimeäni hohtavin timanttikirjaiminkaan kaiverrettavaksi sille paikalle pystytettävään vanhaintanssimuistopatsaspuistoon.

Vaino Harha kirjoitti:

http://www.geocities.com/vaino.harha/Rummut.asx
on virtuaalirummuista kauhuissaan mummut...triooli...teorian alkeet...triooli...teorian alkeet vanahaintanssikurssien perusasteita varten melko lyhyt oppimäärä: Tässähän voitaisiin yksinkertaisesti eli erittäinkin pitkälti tehdä niin, että pistää kuka tahansa synkooppiguru tuohon nyt semmosina osina eli riittävän monella kahdella jaettuina murtolukuina, joitten yläkerrassa saa olla, kuten hyvin näistä vanhaintanssirytmeistä tiedämme, mitä vaan, niitä epäillyn triolin iskuja runpusetin jokaiselle lautaselle ja virvelistille sekä bassorunpalille että hiihatistille taikka mille tahansa lenpikilkuttimelle kirjoittaen, jotta ne voidaan tuosta näppäillä tarkasti annetut annetut iskut tämmöiseen virtuaalirunpusettiin ja jos siinä kohtaa ei olekaan mitään iskua, niin sitten sanotaan siinä triolin kaavassa, että niin ja niin monen osan kohdalla ei ole mitään iskua eli siinähän onkin jonkummoinen tauko, jolloin ei tietenkään virtuaalirunpusettiäkään siinä kohdassa yhtään näppäillä. Eli kaikkien tietämä esimerkkiperusvalssi (3/4-tahtinen) menisi tällä kaavalla yhden tahdin mitan näppäiltynä siten, että

bassorunpusetti:
1/4 nyt se iskee
2/4 no nythän se ei iskekään
3/4 eikä taaskaan iske

virveli:
1/4 virvelipäs ei iskekään
2/4 iskeepäs virveli nyt niin, että tuntuu
3/4 ja taaskin se iskee virveli

kiinne ruuvailtu hiihatti:
1/4 no sehän iskee heti kiinne ruuvailtu hiihatti
2/4 eikä meinaa lopettaa, koska tässäkin iskee
3/4 no mitäs mä sanoin: vielä tässäkin se iskee sama hiihatti

Eli tuo on yhden ja saman tahtiviivan välinen vanhaintanssirytmillinen tapahtumaskenario ja kaikkien muitten tahtiviivojen väleihin kirjoitellaan samanlaiset paketit niille kilkuttimille, joita siinä bändissä se runpali tykkää käytellä, joissa tietenkin iskujen paikat on miten milloinkin parhaalta tuntuu, koska se runpalihan ei todennäköisesti millään malta pikkaisenkaan olla siinä flaseee....rasee...fleese...noemmä nyt kykene edes lausuun sitä juttua, mutta ne on niitä juttuja, joita kaikki runpalit yleensä tekee sille perusnakutukselle, että kuulostaisi joltain.

Sitten tarvitaan sen synkoopin vastaava kaava, että se voidan viimekertaisen esimerkkimme
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=98&conference=611&posting=22000000021234896
mukaisesti esim sorsapillittää siihen runpusettiin ensin naputeltuun trioliin sen synkooppitanssin askeleet, minkä takia täytyy ryhtyä siinä synkoopin kuvassa käyttelemään vähintäänkin puolta pinenpiä iskuvälejä (ja voihan se runpusetin etenkin kiinne ruuvailtu hiihattikin nakuttaa kahdeksasosissa ja pienemmissäkin, jos niikseen tulee ja etenkin virveliä tekee joskus mieli pärisyttää kuus- ja pienenpitoistasillakin
http://www.geocities.com/vaino.harha/Rummut.asx)
taikka muutenhan se ei synkooppi siitä pärinästä yhtään erotu, kun sehän on synkooppi kuulema rytmin iskun etu- sekä takapuolella eikä ollenkaan sen iskun kohdalla. Eli perustriolinne jaetaan niin monella kakkosella, että saadaan se synkooppi siinä kuvassa pieninpienkin iskujen välistä näkyviin. Ja nyt jos tossa valssissa olisi pelkkää jokaisen iskun kerrallansa ylittävää ja alittavaa synkooppia, niin sehän pitää silloin jakaa tasan yhdellä kahdella, jolloin yo tahtiviivan väli vissiinkin olisi vanhaintanssisynkooppijalkatyöskentelyn osalta jotensakin tämän näköistä eli

pelkkää synkooppia valssataan nyt:
1/8 ja oikea seis
2/8 vasen lähtee
3/8 ja vasen liikkuu
4/8 ja vasen seis
5/8 oikea lähtee
6/8 ja oikea liikkuu

ja sitten, jos kunpikaan jalka ei liikkuisikaan, voi kirjoittaa huoletta siihen, että nyt ne ei kunpikaan jalka liiku (jos molemmat liikkuisi, niin sitten pitäisi äkkiä kaataa sille parketille jarrua, koska sehän etu- tahi sivuliirto). Eikä ole ollenkaan sanottua, etteikö sen toisen jalan liike kerrallansa voisi useammankin iskun takapuolelle jatkua, kunhan vain huolellisesti kirjoittaa siihen synkoopin kaavaan, että nythän se jalka vieläkin liikkuu siinä iskun välissä ja etenkin siinä kohdalla se sama jalka eli ei ole siinä edellisessä välissä vaihtunut toiseen jalkaan. Että kaavojahan on kaiken näköisiä ja parenpiakin voi kehitellä, mutta siinä pitää näkyä ja kuulua kaikki hienoudet iskulleen, että kaikki puhuvat samaa kieltä eli siinähän silloin pitäisi syntyä itsestään täysin puhdasta vanhaintanssilliskonkreettistieteelistä keskustelua.

Jos tuommoiset yksinkertaiset eli yksikelitteiset reseptit eli erittäinkin pitkälti synkooppispeksit pistätte tänne, niin joku näppäränpisormisenpi voisi yrittää näppäillä niitä reseptejä tämmöisen täysin standardinmukaisen tietokoneen mukana tulevalle virtuaalirunpusetille (eli helpointa olisi, jos itse näppäilisitte omalle...niinjuuri...totta se hyvinkin pitkälti on, mikäli ette sitä tienneet...tietokoneessanne on vähintäänkin yhden täysimittaisen vanhaintanssi(sinfonia)orkesterin ihan kaikki soittimet ja aika monta soitinta jää ylikin, vaik'ei ensisilmäyksellä siltä näytä...runpusetillenne), minkä jäljestä kaikki voisivat ihan konkreettisesti ja kaikessa rauhallisuudessansa kokeilla ehdotteltua ja loistavasti vanhaintanssidokumentoitua synkooppitanssia, jolloinka siitä voisi hyvässä lykyssä tulla synkoopista uusi vanhaintanssivillitys ja saisimme runsaasti mainetta ja meille myönnettäisiin rutkasti vihoviimeisimmän synkooppitanssin keksijän titteleitä ja niitä titteleitä vastaavia rintaneuloja.

Ja olisikin niin, että sen loistavan vanhaintanssisynkooppidokumentaation perusjulkaisuedelytykseksi muodostuisi kysymys siitä, kenelle tahi keille niitä titteleitäkään tulisi antaa, niin omalta osaltani voin kyllä suosiolla luopua oikeuksistani kaikkiin minulle mahdollisesti tämän johdosta tarjoiltuihin titteleihinkin alkuperäisen vanhaintanssisynkooppikehittelijän hyväksi enkä siten tule tällä puheella olemaan vaatimassa nimeäni hohtavin timanttikirjaiminkaan kaiverrettavaksi sille paikalle pystytettävään vanhaintanssimuistopatsaspuistoon.

Lue lisää

vanhaintanssien tiimoilta käytävissä keskusteluissa sekä etenkin vanhaintansseissa käytäessä vanhaintanssinautintojen maksimoimismielissä: Nythän on hyvinkin pitkälti niin, että mä piirteli käsivaralta tohon edellä esiintuomani synkooppivalssiesimerkin ja näpsäisin siittä mobiilitelefonillani kikapikselin kuvan

http://www.geocities.com/vaino.harha/Vanhaintanssikaavat.htm

ja lähetin sen tänne internettiin. Nyt ei tarvitse kenenkään enään suu vaahdossa selitellä vanhaintanssiensa tekniikoita, sillä vanha sanontahan sanoo, että yksi kuva puhu enemmän kuin tuhat siitä kuvasta sanojaa. Tällä tavalla huipputeknologiaa hyödyntämällä monimutkallisimmistakin vanhaintanssikoreografioista voidaan jatkossa esitellä täysin (vanhan ja nuoren)kansantajuisia havaintoesityksiä yhdenkään yksityiskohdan eli erittäinkin pitkälti detaljin hukkaan joutumatta.

Pete P. kirjoitti:

Miksi pitikään eksyä tänne lukemaan...

Pakkohan näihin on tarttua, kun ei muut tartu.


"Synkooppi on isku tai askel joka alkaa edellisen iskun jälkimmäiseltä puolikkaalta ja jatkuu seuraavan iskun yli. Usein synkooppi esitetään muodossa TaTAAATa, missä ensimmäinen Ta on synkooppia edeltävän iskun painollinen eli ensimmäinen puolikas joka on iskuna 1/8. TAAA on varsinainen synkooppi ja sen kesto on 1/4 eli iskun mittainen. Viimeinen Ta on seuraavan iskun jälkimmäinen eli painoton puolikas ja se jätetään usein soittamatta ja sen kesto on 1/8."


Tuo pitää ihan paikkansa. Tosin vaikuttaa enemmän siltä, että se on vain luettu jostain itse asiaa sen syvällisemmin ymmärtämättä.



"Varmaan monien yllätykseksi fusku tanssitaan usein synkooppisella askeleella. Tässä tapauksessa fuskuun tanssitaan kolme hidasta askelta kun jälkimmäinen nopea askel muuttuukin synkoopin seurauksena pitkäkestoiseksi.
Eli TaaaTaaa-TaaaTaaa-Ta-TAAAxx
Ja hitaampaan swingiin askel iskulle jossa jäkimmäinen nopea on synkooppi.
Eli Taaa-Taaa-Ta-TAAAxx"



Tuosta pätkästä ei enää ymmärrä juuri mitään. Kannattaisikohan vähän selventää? Vai onko tarkoituskin kirjoittaa epäselvää diibadaabaa, jotta voi lopulta kääntää asian miten päin vain, jos joku alkaa kommentoimaan? Ensinnäkin, mistä lähtien fuskussa on ollut kolme hidasta? Fuskussa on kaksi hidasta ja kaksi nopeaa askelta - aivan kuten foksissakin. Mitään "synkooppista" ei fuskun askelluksessa ole.

Erityisen koomisia ovat nuo kuvauksesi askelrytmeistä, eli fuskussa "TaaaTaaa-TaaaTaaa-Ta-TAAAxx" ja hitaan swingin "Taaa-Taaa-Ta-TAAAxx"

Onko noista ihan oikeasti tarkoitus jotain ymmärtääkin?

Lue lisää

Melkoisia vaikeuksia tuntuu olevan luetun ymmärtämisessä. Esitys ei selkeempi voinu olla kun ja ei sitä sen kummemmin tarvinnut edes funsatakkaan. Ja noissa viimeisissä komelluksissasi meet mettään niin että rutisee. Eiks vois joskus yerittää ees tunnustaa ett joku tietää asioista vähän enemmän kuin joku yliviisas itte luulee. Ja noi sun kommenttis jostain tarkasta kaavasta tanssuaskelissa on aivan mettästä. Sitä mennään niin kuin musiikkiin kuuluu eikä niinkun joku tarkka askelmitta olis pituutena taikka ajan pituutena.

Jos noissa joku ymmärtämistä vaikeuttaa nii mikä se nyt sitten niin on. Tossahan näkyy kirjoitetun iakun tarkat soimisetkin niin että nekin aika selkiästi siitä tulee just tarkasti esille, niin kun kirjoittaja niitä esittääkin. Harvoin noin selkiäst noita kirjoitellaan tavallisellen tallajallen esillen. Tossa ei tartte tullakkaa sitä mitä basso lyö ja sitä mitä hi-hat lyö ja sitä mitä snare lyö ja sitä mitä pelti lyö ja eikä niitä muitakaan helinöitä kalinoita. Se perusta kun näkyy niin siitä kaiken tässä tarvittavan tietää ja toi synkoopikin oli esitetty justiinsa niinko sen sitten voi hyvin ymmärtää. Tai voithaa sit esittää paremmin josko vaan saattaisit.

Pete P. kirjoitti:

Miksi pitikään eksyä tänne lukemaan...

Pakkohan näihin on tarttua, kun ei muut tartu.


"Synkooppi on isku tai askel joka alkaa edellisen iskun jälkimmäiseltä puolikkaalta ja jatkuu seuraavan iskun yli. Usein synkooppi esitetään muodossa TaTAAATa, missä ensimmäinen Ta on synkooppia edeltävän iskun painollinen eli ensimmäinen puolikas joka on iskuna 1/8. TAAA on varsinainen synkooppi ja sen kesto on 1/4 eli iskun mittainen. Viimeinen Ta on seuraavan iskun jälkimmäinen eli painoton puolikas ja se jätetään usein soittamatta ja sen kesto on 1/8."


Tuo pitää ihan paikkansa. Tosin vaikuttaa enemmän siltä, että se on vain luettu jostain itse asiaa sen syvällisemmin ymmärtämättä.



"Varmaan monien yllätykseksi fusku tanssitaan usein synkooppisella askeleella. Tässä tapauksessa fuskuun tanssitaan kolme hidasta askelta kun jälkimmäinen nopea askel muuttuukin synkoopin seurauksena pitkäkestoiseksi.
Eli TaaaTaaa-TaaaTaaa-Ta-TAAAxx
Ja hitaampaan swingiin askel iskulle jossa jäkimmäinen nopea on synkooppi.
Eli Taaa-Taaa-Ta-TAAAxx"



Tuosta pätkästä ei enää ymmärrä juuri mitään. Kannattaisikohan vähän selventää? Vai onko tarkoituskin kirjoittaa epäselvää diibadaabaa, jotta voi lopulta kääntää asian miten päin vain, jos joku alkaa kommentoimaan? Ensinnäkin, mistä lähtien fuskussa on ollut kolme hidasta? Fuskussa on kaksi hidasta ja kaksi nopeaa askelta - aivan kuten foksissakin. Mitään "synkooppista" ei fuskun askelluksessa ole.

Erityisen koomisia ovat nuo kuvauksesi askelrytmeistä, eli fuskussa "TaaaTaaa-TaaaTaaa-Ta-TAAAxx" ja hitaan swingin "Taaa-Taaa-Ta-TAAAxx"

Onko noista ihan oikeasti tarkoitus jotain ymmärtääkin?

Lue lisää

Melkoisia vaikeuksia tuntuu olevan luetun ymmärtämisessä. Esitys ei selkeempi voinu olla kun ja ei sitä sen kummemmin tarvinnut edes funsatakkaan. Ja noissa viimeisissä komelluksissasi meet mettään niin että rutisee. Eiks vois joskus yerittää ees tunnustaa ett joku tietää asioista vähän enemmän kuin joku yliviisas itte luulee. Ja noi sun kommenttis jostain tarkasta kaavasta tanssuaskelissa on aivan mettästä. Sitä mennään niin kuin musiikkiin kuuluu eikä niinkun joku tarkka askelmitta olis pituutena taikka ajan pituutena.

Jos noissa joku ymmärtämistä vaikeuttaa nii mikä se nyt sitten niin on. Tossahan näkyy kirjoitetun iakun tarkat soimisetkin niin että nekin aika selkiästi siitä tulee just tarkasti esille, niin kun kirjoittaja niitä esittääkin. Harvoin noin selkiäst noita kirjoitellaan tavallisellen tallajallen esillen. Tossa ei tartte tullakkaa sitä mitä basso lyö ja sitä mitä hi-hat lyö ja sitä mitä snare lyö ja sitä mitä pelti lyö ja eikä niitä muitakaan helinöitä kalinoita. Se perusta kun näkyy niin siitä kaiken tässä tarvittavan tietää ja toi synkoopikin oli esitetty justiinsa niinko sen sitten voi hyvin ymmärtää. Tai voithaa sit esittää paremmin josko vaan saattaisit. Niinko sen sitten tavallinen tollokin ymmärtäis yhtä hyvin kun ton.

Yksinkertainen hyvä kirjoitti:

Melkoisia vaikeuksia tuntuu olevan luetun ymmärtämisessä. Esitys ei selkeempi voinu olla kun ja ei sitä sen kummemmin tarvinnut edes funsatakkaan. Ja noissa viimeisissä komelluksissasi meet mettään niin että rutisee. Eiks vois joskus yerittää ees tunnustaa ett joku tietää asioista vähän enemmän kuin joku yliviisas itte luulee. Ja noi sun kommenttis jostain tarkasta kaavasta tanssuaskelissa on aivan mettästä. Sitä mennään niin kuin musiikkiin kuuluu eikä niinkun joku tarkka askelmitta olis pituutena taikka ajan pituutena.

Jos noissa joku ymmärtämistä vaikeuttaa nii mikä se nyt sitten niin on. Tossahan näkyy kirjoitetun iakun tarkat soimisetkin niin että nekin aika selkiästi siitä tulee just tarkasti esille, niin kun kirjoittaja niitä esittääkin. Harvoin noin selkiäst noita kirjoitellaan tavallisellen tallajallen esillen. Tossa ei tartte tullakkaa sitä mitä basso lyö ja sitä mitä hi-hat lyö ja sitä mitä snare lyö ja sitä mitä pelti lyö ja eikä niitä muitakaan helinöitä kalinoita. Se perusta kun näkyy niin siitä kaiken tässä tarvittavan tietää ja toi synkoopikin oli esitetty justiinsa niinko sen sitten voi hyvin ymmärtää. Tai voithaa sit esittää paremmin josko vaan saattaisit. Niinko sen sitten tavallinen tollokin ymmärtäis yhtä hyvin kun ton.

Lue lisää

"Niinko sen sitten tavallinen tollokin ymmärtäis yhtä hyvin kun ton."

No jos tälle tavalliselle tollolle selittäisit ensin edes mitä noi äksät noissa sun hieroglyfeissäs tarkottaa.

Päivi, tanssitytsä kirjoitti:

"Niinko sen sitten tavallinen tollokin ymmärtäis yhtä hyvin kun ton."

No jos tälle tavalliselle tollolle selittäisit ensin edes mitä noi äksät noissa sun hieroglyfeissäs tarkottaa.

Lue lisää

Hämmästyttävää miten vaikeaksi asian saa yrittämällä ns: selventää. (Sen verran vilkaisin ketjua)
Eri merkintöjen epäilen olevan nuottien mukaisen aikaarvojen jakamista eri kohtin tahdin aikana ja siten kuvata mitä ja minkä aikaa mikin asekeleen tulisi kestää että siitä muodostuisi "synkooppi" tansiaskeleisiin.

Soitossa instrumenteillä synkooppit ovat "taka tai etupotkuja" ja tansijat suurin osa käyttää tietämättään hyvinkin paljon mutta että niitä osuttaisi tiettyyn musiikin kohtaan tarkoituksellisesti niin onkin sitten opiskeltavaa.

Asiassa ei ole mitään "mytologisen astronomista" vaan aivan selvää ajankäytön tarkoituksellisuutta ns; jalan alle. Tämän saman voi harjoitella käsillä ensiksi ja sitten jaloilla. Ajatuksen tartuessa käsiin ja jalkoihin sen jälkeen kokeilee tanssissa vartalon painon kanssa. ja sitten sijoittaa sen tansiin kun musiikki sitä "vaatii".

Päivi, tanssitytsä kirjoitti:

"Niinko sen sitten tavallinen tollokin ymmärtäis yhtä hyvin kun ton."

No jos tälle tavalliselle tollolle selittäisit ensin edes mitä noi äksät noissa sun hieroglyfeissäs tarkottaa.

Lue lisää

Tossa mun jutussa ei olluna ainokaistakkaan äxää.

Tavallinen vastaa kirjoitti:

Hämmästyttävää miten vaikeaksi asian saa yrittämällä ns: selventää. (Sen verran vilkaisin ketjua)
Eri merkintöjen epäilen olevan nuottien mukaisen aikaarvojen jakamista eri kohtin tahdin aikana ja siten kuvata mitä ja minkä aikaa mikin asekeleen tulisi kestää että siitä muodostuisi "synkooppi" tansiaskeleisiin.

Soitossa instrumenteillä synkooppit ovat "taka tai etupotkuja" ja tansijat suurin osa käyttää tietämättään hyvinkin paljon mutta että niitä osuttaisi tiettyyn musiikin kohtaan tarkoituksellisesti niin onkin sitten opiskeltavaa.

Asiassa ei ole mitään "mytologisen astronomista" vaan aivan selvää ajankäytön tarkoituksellisuutta ns; jalan alle. Tämän saman voi harjoitella käsillä ensiksi ja sitten jaloilla. Ajatuksen tartuessa käsiin ja jalkoihin sen jälkeen kokeilee tanssissa vartalon painon kanssa. ja sitten sijoittaa sen tansiin kun musiikki sitä "vaatii".

Lue lisää

...ja jos iskuista ja kestoista vähääkään on hajulla niinpä "synKOOPpi" otsikon alla on asiastakin selvitystä.

Yksikertainen hyvä kirjoitti:

Tossa mun jutussa ei olluna ainokaistakkaan äxää.

Heh, jouduit minulle tarkoitetun vinoilun kohteeksi. Noilla parilla mukamas asiantuntijaksi naamioituneilla ei näytä olevan kuin tarve vinoilla. Toisaalta se on tämän areenan tyypillisiä piirteitä. Tänne tullaan vaan kun jostain puristaa. Helpottaa kun pääsee muita piikittelemään. Kun kirjoitin iskun alkavan T-kirjaimella ja iskun jälkeisen iskuun liittyvän tauon x-kirjaimella niin näitä ei edes mitenkään kommenteissa huomioitu. Ja esitystäni joksikin hieroglyyfeiksi varsin ylimielisesti mainittiin, vaikka ne olivat asiayhteydessä yleisesti käytettyjä ilmaisuja. Tosin olivat tässä yhteydessä ensisijaiseti askeleen ajoituksia kuvaamassa mutta olivat samalla iskujen aikoja. Esiintyihän siinä kylläkin kolmea eri askel ja myös iskupituutta, joten taisi olla noille asiantuntijoille varsin ylivoimaista.
Väitettiinhän kirjoitustani vain jostakin kopioiduksi ja että en mitään asiasta kuitenkaan tajua. Olikohan se liikaa kun jätin mainitsematta muutekin selkeän nelijakoisuuden. Vai oliko se liikaa kun yhden iskun alaa kuvasin neljällä merkillä.

Tavallinen vastaa kirjoitti:

Hämmästyttävää miten vaikeaksi asian saa yrittämällä ns: selventää. (Sen verran vilkaisin ketjua)
Eri merkintöjen epäilen olevan nuottien mukaisen aikaarvojen jakamista eri kohtin tahdin aikana ja siten kuvata mitä ja minkä aikaa mikin asekeleen tulisi kestää että siitä muodostuisi "synkooppi" tansiaskeleisiin.

Soitossa instrumenteillä synkooppit ovat "taka tai etupotkuja" ja tansijat suurin osa käyttää tietämättään hyvinkin paljon mutta että niitä osuttaisi tiettyyn musiikin kohtaan tarkoituksellisesti niin onkin sitten opiskeltavaa.

Asiassa ei ole mitään "mytologisen astronomista" vaan aivan selvää ajankäytön tarkoituksellisuutta ns; jalan alle. Tämän saman voi harjoitella käsillä ensiksi ja sitten jaloilla. Ajatuksen tartuessa käsiin ja jalkoihin sen jälkeen kokeilee tanssissa vartalon painon kanssa. ja sitten sijoittaa sen tansiin kun musiikki sitä "vaatii".

Lue lisää

Siinä nyt vaan sattui kohdalle kirjoittaja joka oletti minun kirjoituksen täysin kokemattoman kirjoittamaksi ja päätti alkaa vaan sivaltelemaan. Ilmoittihan hän aivan suoraan että en ymmärrä asiaa syvällisemmin. Noin käyttäytyviä ihmisiä on aika paljon joiden tavoitteena on vaan ihmisten ivaaminen silloin kun siihen vaan vähäisinkin mahdollisuus on olemassa. Usein tämän tyyppiset kommentit tappaa koko keskustelun kun ne karkoittaa mahdolliset asialliset kommentoijat pois. Kuka sitä nyt tahallaan altistaisi itsensä kaiken maailman hieroglyyfihäiriköille, joilla ei muuta tarkoitusta olekaan kuin tuhota koko keskusteluketju.

Ilmeisesti nämä varsinaiset irvijät ovat kaiken lisäksi asiantuntijoita, joten heidän selvän asian irviminen tuntuu suorastaan irvokkaalta. Eli heidän kirjoituksissaan on selvä tarkoitushakuisuus tavoitteena.

Vaino Harha kirjoitti:

http://www.geocities.com/vaino.harha/Rummut.asx
on virtuaalirummuista kauhuissaan mummut...triooli...teorian alkeet...triooli...teorian alkeet vanahaintanssikurssien perusasteita varten melko lyhyt oppimäärä: Tässähän voitaisiin yksinkertaisesti eli erittäinkin pitkälti tehdä niin, että pistää kuka tahansa synkooppiguru tuohon nyt semmosina osina eli riittävän monella kahdella jaettuina murtolukuina, joitten yläkerrassa saa olla, kuten hyvin näistä vanhaintanssirytmeistä tiedämme, mitä vaan, niitä epäillyn triolin iskuja runpusetin jokaiselle lautaselle ja virvelistille sekä bassorunpalille että hiihatistille taikka mille tahansa lenpikilkuttimelle kirjoittaen, jotta ne voidaan tuosta näppäillä tarkasti annetut annetut iskut tämmöiseen virtuaalirunpusettiin ja jos siinä kohtaa ei olekaan mitään iskua, niin sitten sanotaan siinä triolin kaavassa, että niin ja niin monen osan kohdalla ei ole mitään iskua eli siinähän onkin jonkummoinen tauko, jolloin ei tietenkään virtuaalirunpusettiäkään siinä kohdassa yhtään näppäillä. Eli kaikkien tietämä esimerkkiperusvalssi (3/4-tahtinen) menisi tällä kaavalla yhden tahdin mitan näppäiltynä siten, että

bassorunpusetti:
1/4 nyt se iskee
2/4 no nythän se ei iskekään
3/4 eikä taaskaan iske

virveli:
1/4 virvelipäs ei iskekään
2/4 iskeepäs virveli nyt niin, että tuntuu
3/4 ja taaskin se iskee virveli

kiinne ruuvailtu hiihatti:
1/4 no sehän iskee heti kiinne ruuvailtu hiihatti
2/4 eikä meinaa lopettaa, koska tässäkin iskee
3/4 no mitäs mä sanoin: vielä tässäkin se iskee sama hiihatti

Eli tuo on yhden ja saman tahtiviivan välinen vanhaintanssirytmillinen tapahtumaskenario ja kaikkien muitten tahtiviivojen väleihin kirjoitellaan samanlaiset paketit niille kilkuttimille, joita siinä bändissä se runpali tykkää käytellä, joissa tietenkin iskujen paikat on miten milloinkin parhaalta tuntuu, koska se runpalihan ei todennäköisesti millään malta pikkaisenkaan olla siinä flaseee....rasee...fleese...noemmä nyt kykene edes lausuun sitä juttua, mutta ne on niitä juttuja, joita kaikki runpalit yleensä tekee sille perusnakutukselle, että kuulostaisi joltain.

Sitten tarvitaan sen synkoopin vastaava kaava, että se voidan viimekertaisen esimerkkimme
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=98&conference=611&posting=22000000021234896
mukaisesti esim sorsapillittää siihen runpusettiin ensin naputeltuun trioliin sen synkooppitanssin askeleet, minkä takia täytyy ryhtyä siinä synkoopin kuvassa käyttelemään vähintäänkin puolta pinenpiä iskuvälejä (ja voihan se runpusetin etenkin kiinne ruuvailtu hiihattikin nakuttaa kahdeksasosissa ja pienemmissäkin, jos niikseen tulee ja etenkin virveliä tekee joskus mieli pärisyttää kuus- ja pienenpitoistasillakin
http://www.geocities.com/vaino.harha/Rummut.asx)
taikka muutenhan se ei synkooppi siitä pärinästä yhtään erotu, kun sehän on synkooppi kuulema rytmin iskun etu- sekä takapuolella eikä ollenkaan sen iskun kohdalla. Eli perustriolinne jaetaan niin monella kakkosella, että saadaan se synkooppi siinä kuvassa pieninpienkin iskujen välistä näkyviin. Ja nyt jos tossa valssissa olisi pelkkää jokaisen iskun kerrallansa ylittävää ja alittavaa synkooppia, niin sehän pitää silloin jakaa tasan yhdellä kahdella, jolloin yo tahtiviivan väli vissiinkin olisi vanhaintanssisynkooppijalkatyöskentelyn osalta jotensakin tämän näköistä eli

pelkkää synkooppia valssataan nyt:
1/8 ja oikea seis
2/8 vasen lähtee
3/8 ja vasen liikkuu
4/8 ja vasen seis
5/8 oikea lähtee
6/8 ja oikea liikkuu

ja sitten, jos kunpikaan jalka ei liikkuisikaan, voi kirjoittaa huoletta siihen, että nyt ne ei kunpikaan jalka liiku (jos molemmat liikkuisi, niin sitten pitäisi äkkiä kaataa sille parketille jarrua, koska sehän etu- tahi sivuliirto). Eikä ole ollenkaan sanottua, etteikö sen toisen jalan liike kerrallansa voisi useammankin iskun takapuolelle jatkua, kunhan vain huolellisesti kirjoittaa siihen synkoopin kaavaan, että nythän se jalka vieläkin liikkuu siinä iskun välissä ja etenkin siinä kohdalla se sama jalka eli ei ole siinä edellisessä välissä vaihtunut toiseen jalkaan. Että kaavojahan on kaiken näköisiä ja parenpiakin voi kehitellä, mutta siinä pitää näkyä ja kuulua kaikki hienoudet iskulleen, että kaikki puhuvat samaa kieltä eli siinähän silloin pitäisi syntyä itsestään täysin puhdasta vanhaintanssilliskonkreettistieteelistä keskustelua.

Jos tuommoiset yksinkertaiset eli yksikelitteiset reseptit eli erittäinkin pitkälti synkooppispeksit pistätte tänne, niin joku näppäränpisormisenpi voisi yrittää näppäillä niitä reseptejä tämmöisen täysin standardinmukaisen tietokoneen mukana tulevalle virtuaalirunpusetille (eli helpointa olisi, jos itse näppäilisitte omalle...niinjuuri...totta se hyvinkin pitkälti on, mikäli ette sitä tienneet...tietokoneessanne on vähintäänkin yhden täysimittaisen vanhaintanssi(sinfonia)orkesterin ihan kaikki soittimet ja aika monta soitinta jää ylikin, vaik'ei ensisilmäyksellä siltä näytä...runpusetillenne), minkä jäljestä kaikki voisivat ihan konkreettisesti ja kaikessa rauhallisuudessansa kokeilla ehdotteltua ja loistavasti vanhaintanssidokumentoitua synkooppitanssia, jolloinka siitä voisi hyvässä lykyssä tulla synkoopista uusi vanhaintanssivillitys ja saisimme runsaasti mainetta ja meille myönnettäisiin rutkasti vihoviimeisimmän synkooppitanssin keksijän titteleitä ja niitä titteleitä vastaavia rintaneuloja.

Ja olisikin niin, että sen loistavan vanhaintanssisynkooppidokumentaation perusjulkaisuedelytykseksi muodostuisi kysymys siitä, kenelle tahi keille niitä titteleitäkään tulisi antaa, niin omalta osaltani voin kyllä suosiolla luopua oikeuksistani kaikkiin minulle mahdollisesti tämän johdosta tarjoiltuihin titteleihinkin alkuperäisen vanhaintanssisynkooppikehittelijän hyväksi enkä siten tule tällä puheella olemaan vaatimassa nimeäni hohtavin timanttikirjaiminkaan kaiverrettavaksi sille paikalle pystytettävään vanhaintanssimuistopatsaspuistoon.

Lue lisää

Nyt Vaino teki jekun kun sorsapillitti sen synkoopin, niin minunkaan tarvi käyttää niitä xx merkkaamaan taukoa jolla tahti tai iskuala täyttyy. Voin nyt vanhaintanssihumppaankin eli jatsiin kirjoittaa synkoopin täyspitkänä Taaa-Taaa-Ta-TAAAAA. Nyt tossa synkoopissa soi sorsapilli koko synkooppi-nelosen ajan. Oikeesti kyllä vanhaintanssihumpassa ei sorsaa rääkätä ja siinä lyödään kyllä pelkkä rumpu. Ja jos noi muutkin kirjoittaisi sointiajan mukasesta niin silloin saisi näkymään niitä painollisia iskualoja ja painottomia iskualoja mitä yleisesti vanhaintansseissa tanssitaan. Mutta kun ne x-merkit näyttää aiheuttavan yleistä närää vaikka sen olis selittänyt. Olkoon nyt sitten vaikka ne kirjaimet soimisaikaa eli sitä painollista aikaa ja vaikka pisteet painotonta aikaa, niin menköön toi vanhaintanssihumppa vaikka näin; Ta..-Ta..-Ta-TA.... | Tähän oli nyt pakko panna tolppa kun noita pisteitä käytin painottoman iskuajan kuvaamiseen. Tai olis ton synkoopin voinut lyödä jollain symbaalilla, niin olis tahdin voinut merkitä Ta..-Ta..-Ta-TAAAAA niin ei olis tarvinnu noita pisteitä tuhlata. Seuraavassa nyt sammutan symbaalin soimisen iskualan jälkeen kädellä koskettamalla, niin voi taas niitä pisteitä lisätä Ta..-Ta..-Ta-TAAA.. | Taas tolppa. Mutta kun ton sarjan luen askellettavaksi tanssitunnilla Tapistepiste-Tapistepiste jne, niin seinillehän vanhaintanssituntilaiset nousis tuossa tuokiossa. Mutta kun luen Taaa-Taaa-Ta-TAAA.. nin vanhaintanssituntilaiset askeltaa vanhainhumppaa eli jatsia varsin mallikaasti ja kukaan ei sano että ei ymmärrä. Nytkin käytin niitä pisteitä sitä synkoopin jälkeistä taukoa ilmaisemaan ja sen tauonkin voi lisätä synkoopin iskuaikaan, askelaikaa kun se on kuitenkin. Nelosiskusta eli synkoopista muotoutuukin luontevasti jämäkkä vanhaintanssiin sopiva ankkuriaskel. Mutta en vieläkään ymmärrä miksi ne xsät eivät voisi kuvata sitä mahdollista synkooppiin liittyvää taukoa. Mutta jos kaavasta tekee näin yksinkertaisen Taaa-Taaa-Ta-Taaaxx jota voi sellaisenaan vanhaintanssiopetuksessa oleville huudella niin sitä sitten ei noi mukamas viisaat ymmärrä. Tai sitten se swingimäinen fusku eli vanha jive TaaaTaaa-TaaaTaaa-Ta-TAAAxx. Nyt kelpasi piste, kun en tuhlannut niitä. Tätäkin voi vallan mainiosti huudella sopivasti vaan jaksottamalla - vanhaintanssikurssille oppimaan tulleille ja siellä viihtyville vanhaintanssista kiinnostuneille. Ja hyvin ymmärtävät vaikka noi pari muuta eivät ymmärrä. Vanhassa jivessä on mahdollisesti kaikki parilliset vanhaintanssin iskut synkooppeja niin silloin iskut askeleet ovat TaTAAAxx-TaTAAAxx-Ta-TAAAxx. Taas piste. Iskut alkaa isolla T-kirjaimella ja askeleiden erotin on - , siis viiva (-). Ja voi ne muutkin iskut olla synkooppeja. Tästä taas jäi varmaa jotain vanhaintanssitietoa selkiyttämättä , mutta voihan ne kaksi nostaa siitä sitten taas sen metelin. Ainakin se hieroglyyffi...tuilija.

Triolitrioli kirjoitti:

Siinä nyt vaan sattui kohdalle kirjoittaja joka oletti minun kirjoituksen täysin kokemattoman kirjoittamaksi ja päätti alkaa vaan sivaltelemaan. Ilmoittihan hän aivan suoraan että en ymmärrä asiaa syvällisemmin. Noin käyttäytyviä ihmisiä on aika paljon joiden tavoitteena on vaan ihmisten ivaaminen silloin kun siihen vaan vähäisinkin mahdollisuus on olemassa. Usein tämän tyyppiset kommentit tappaa koko keskustelun kun ne karkoittaa mahdolliset asialliset kommentoijat pois. Kuka sitä nyt tahallaan altistaisi itsensä kaiken maailman hieroglyyfihäiriköille, joilla ei muuta tarkoitusta olekaan kuin tuhota koko keskusteluketju.

Ilmeisesti nämä varsinaiset irvijät ovat kaiken lisäksi asiantuntijoita, joten heidän selvän asian irviminen tuntuu suorastaan irvokkaalta. Eli heidän kirjoituksissaan on selvä tarkoitushakuisuus tavoitteena.

Lue lisää

Mitähän tällä kommnetilla on tekemistä tanssimisen kanssa?

Ei kai minkään tasoinen tietämys ole mitään tietoa eikä taitoa jos kukaan muu ei sitä voi saada ymmärrykseen ja että voi toteuttaa tanssissa.

Ei kai kenenkään tarkoitus ole yllä pitää "keskusteluketjua" vaan näyttäisi kysyjät kysyneen synkooppin osuutta tanssiin ja sen tuomista siihen näkyvästi ja tunnettavasti sekä osata reagoida niihin kun niitä on.

Jos ja kun näytät olevan jotenkin erityisen "tunnustuksen tarpeessa" siitä että tiedät paljon eikö se ole sinulle itsellesi hyvä tieto ja riitä sellaisenaan.

Triolitrioli kirjoitti:

Nyt Vaino teki jekun kun sorsapillitti sen synkoopin, niin minunkaan tarvi käyttää niitä xx merkkaamaan taukoa jolla tahti tai iskuala täyttyy. Voin nyt vanhaintanssihumppaankin eli jatsiin kirjoittaa synkoopin täyspitkänä Taaa-Taaa-Ta-TAAAAA. Nyt tossa synkoopissa soi sorsapilli koko synkooppi-nelosen ajan. Oikeesti kyllä vanhaintanssihumpassa ei sorsaa rääkätä ja siinä lyödään kyllä pelkkä rumpu. Ja jos noi muutkin kirjoittaisi sointiajan mukasesta niin silloin saisi näkymään niitä painollisia iskualoja ja painottomia iskualoja mitä yleisesti vanhaintansseissa tanssitaan. Mutta kun ne x-merkit näyttää aiheuttavan yleistä närää vaikka sen olis selittänyt. Olkoon nyt sitten vaikka ne kirjaimet soimisaikaa eli sitä painollista aikaa ja vaikka pisteet painotonta aikaa, niin menköön toi vanhaintanssihumppa vaikka näin; Ta..-Ta..-Ta-TA.... | Tähän oli nyt pakko panna tolppa kun noita pisteitä käytin painottoman iskuajan kuvaamiseen. Tai olis ton synkoopin voinut lyödä jollain symbaalilla, niin olis tahdin voinut merkitä Ta..-Ta..-Ta-TAAAAA niin ei olis tarvinnu noita pisteitä tuhlata. Seuraavassa nyt sammutan symbaalin soimisen iskualan jälkeen kädellä koskettamalla, niin voi taas niitä pisteitä lisätä Ta..-Ta..-Ta-TAAA.. | Taas tolppa. Mutta kun ton sarjan luen askellettavaksi tanssitunnilla Tapistepiste-Tapistepiste jne, niin seinillehän vanhaintanssituntilaiset nousis tuossa tuokiossa. Mutta kun luen Taaa-Taaa-Ta-TAAA.. nin vanhaintanssituntilaiset askeltaa vanhainhumppaa eli jatsia varsin mallikaasti ja kukaan ei sano että ei ymmärrä. Nytkin käytin niitä pisteitä sitä synkoopin jälkeistä taukoa ilmaisemaan ja sen tauonkin voi lisätä synkoopin iskuaikaan, askelaikaa kun se on kuitenkin. Nelosiskusta eli synkoopista muotoutuukin luontevasti jämäkkä vanhaintanssiin sopiva ankkuriaskel. Mutta en vieläkään ymmärrä miksi ne xsät eivät voisi kuvata sitä mahdollista synkooppiin liittyvää taukoa. Mutta jos kaavasta tekee näin yksinkertaisen Taaa-Taaa-Ta-Taaaxx jota voi sellaisenaan vanhaintanssiopetuksessa oleville huudella niin sitä sitten ei noi mukamas viisaat ymmärrä. Tai sitten se swingimäinen fusku eli vanha jive TaaaTaaa-TaaaTaaa-Ta-TAAAxx. Nyt kelpasi piste, kun en tuhlannut niitä. Tätäkin voi vallan mainiosti huudella sopivasti vaan jaksottamalla - vanhaintanssikurssille oppimaan tulleille ja siellä viihtyville vanhaintanssista kiinnostuneille. Ja hyvin ymmärtävät vaikka noi pari muuta eivät ymmärrä. Vanhassa jivessä on mahdollisesti kaikki parilliset vanhaintanssin iskut synkooppeja niin silloin iskut askeleet ovat TaTAAAxx-TaTAAAxx-Ta-TAAAxx. Taas piste. Iskut alkaa isolla T-kirjaimella ja askeleiden erotin on - , siis viiva (-). Ja voi ne muutkin iskut olla synkooppeja. Tästä taas jäi varmaa jotain vanhaintanssitietoa selkiyttämättä , mutta voihan ne kaksi nostaa siitä sitten taas sen metelin. Ainakin se hieroglyyffi...tuilija.

Lue lisää

sinänsä mitään kuin sen, että tahtia taikka miksei etenkin heavydutyjatsatessa nuottiakin niihin tahtien väleihin saamaristi lyötäessä joudutaan käyttelemään sen jatsipianistinkin toimesta kuusnelkkua ja satakakskasia siä runpualipatterissa taikka muuten ei kerkiä ja menee jatsimuusikon maine kaikilta muilta paitsi siltä jatsifonistilta, kun niistä etenkään kaameitten kankkusaamujen kauhistusten kaltaisista lurituksista muutenkaan mitään tolkkua ota. Tuolloin ilmeneekin, että mitään synkooppia itseasiassa olekaan, koska kysymyshän on käytännöllisesti katsoen eli sekä nuoren (ajokortti vaaditaan tämän ymmärtämiseen käytännössä) että vanhan tanssikansan tajuisesti sanottuna täsmälleen ottaen ikäänkuin siitä, että sä otat tallista auton ja lähdet sillä kaahaamaan talla pohjassa kohti vanhaintansseja onnitellen itseäsi siittä hyvästä vauhdista herkutellen salaa mielessäsi verrattaenkin optimistisella ajatuksella, että varmana ei kukaan nyt ohi aja, vaikka toisaalta muistelet edellisiä vastaavia vanhaintanssmatkojasi, joilla lopulta joku aina ohi ajoi ja kerrankin sen ohi ajaneen auton katolla vilkkui sininen valo:

Nythän on kerrotun kaltaisen synkoopin osalta vahnaintanssirytmejäkin tarkasteltuna erittäinkin pitkälti niin, että sen myöskin vanhaintanssinnan alaisen rytmin sisällä joku aina etenkin soitettuna nopeammin (tasan yhdellä kahdella nakutusajallisesti jaettuna) nakuttaa, jolloin käsittääkseni tulisi etenkin nautinnollisen onnistunutta vanhaintanssijalkatyöskentelyä silmälläpitäen valita oletettuun synkooppiin niistä rytmin sisäisistä nakutuksista sopivan nopea nakutus, koska liian nopeaa nakutusta ei fyysillisesti kertakaikkiaan pysty vanhaintanssiessaan synkooppaamaan ainakaan jalalla, jota naukutusta alkaa jaloillansa työstämään siten, että yhdellä kahdella se nakutus jaettuna (valittua nakutusta seuraavaksi nopeanpi nakutus) ennakoi ja jäljestää sitä nakutusta käyttäen hyväksensä em seuraavaksi nopeamman nakutuksen merkkaamia kohtia, joista ensimmäinen sattuu siihen etupuoliväliin, mistä se synkooppi alkaa ja toinen tasan sille synkoopattavan iskun kohdalle, missä se synkooppi kokoajan on meneillänsä ja joka kolmas on taas tasan siellä takapuolivälissä eli onkin sen synkoopin loppu ja seuraavan alku eli em etupuoliväli.

Eli ne pillithän siinä kuvaavat vanhaintanssiliikehtimisien alaisien jalkojen jalkojen liikkeitä suhteessa valittuun nakutukseen, joka oli neljäsosa, jolloin siinähän ihan selvästi käveltiin sekä bassorunpusetin että virvelin yli tasan sen hiihatin tahdissa, joka siis jakaa ne peräkkäin asetetut neljäsosat, joita se bassorunpusetti yhdessä sen virvelin kera kuvaa (puurattaatpuurattaatpuurattaatpuurattaat...), tasan yhdellä kahdella kahdeksasosiin (seuraavaksi nopeanpi nakutus sen esimerkillisen valssin sisällä).

Sehän siinä muakin silloin pikkaisen ohikiitävän hetken askarrutti, että jos mä piirränkin ja siltä pohjalta viä sävellänkin sen ihan väärin ja joku alkaa vahingoniloisena mulle riekkuun, että sehän on ihan päin vanhaintanssihelvettiä, että oisinko malttannu olla siinäkään vaiheessa sanomatta, että: sävellä ite parenpi... eli pitkine hanpaineni, mutta kumminkin olisin ollut ja vieläkin valmis myöntämään, että siinä saattoi olla sinänsä toki häviävän pieni ja hyvinkin pientä hioskentelua kaipaileva kohta taikka pari ja korkeintaan kolme, koska siinä ei ole enenpää kohtia. Että kyllä mä nyt tavallaankin olisin valmis yksinkertaisesti sanottuna oppimaan, mitä se on tarkkaanottaen vanhaintanssisynkooppi.

Triolitrioli kirjoitti:

Heh, jouduit minulle tarkoitetun vinoilun kohteeksi. Noilla parilla mukamas asiantuntijaksi naamioituneilla ei näytä olevan kuin tarve vinoilla. Toisaalta se on tämän areenan tyypillisiä piirteitä. Tänne tullaan vaan kun jostain puristaa. Helpottaa kun pääsee muita piikittelemään. Kun kirjoitin iskun alkavan T-kirjaimella ja iskun jälkeisen iskuun liittyvän tauon x-kirjaimella niin näitä ei edes mitenkään kommenteissa huomioitu. Ja esitystäni joksikin hieroglyyfeiksi varsin ylimielisesti mainittiin, vaikka ne olivat asiayhteydessä yleisesti käytettyjä ilmaisuja. Tosin olivat tässä yhteydessä ensisijaiseti askeleen ajoituksia kuvaamassa mutta olivat samalla iskujen aikoja. Esiintyihän siinä kylläkin kolmea eri askel ja myös iskupituutta, joten taisi olla noille asiantuntijoille varsin ylivoimaista.
Väitettiinhän kirjoitustani vain jostakin kopioiduksi ja että en mitään asiasta kuitenkaan tajua. Olikohan se liikaa kun jätin mainitsematta muutekin selkeän nelijakoisuuden. Vai oliko se liikaa kun yhden iskun alaa kuvasin neljällä merkillä.

Lue lisää

"Kun kirjoitin iskun alkavan T-kirjaimella ja iskun jälkeisen iskuun liittyvän tauon x-kirjaimella niin näitä ei edes mitenkään kommenteissa huomioitu."

Ai, kas, olihan noiden äksien merkitys sittenkin siellä selitetty. Jostain syystä jäi huomaamatta, vaikka tarkkaan koitin etsiä.

Olen pahoillani ja vedän moitteeni takaisin.

Katsoo nyt, josko jossain vaiheessa jaksan tuolta pohjalta alkaa hahmottelemaan, mitä merkkirivistöillä tarkoitettiin.

Yksikertainen hyvä kirjoitti:

Tossa mun jutussa ei olluna ainokaistakkaan äxää.

Sori, luulin vastanneeni samalle, joka oli kirjoittanut ne Taaaxx-esimerkit.

Triolitrioli kirjoitti:

Heh, jouduit minulle tarkoitetun vinoilun kohteeksi. Noilla parilla mukamas asiantuntijaksi naamioituneilla ei näytä olevan kuin tarve vinoilla. Toisaalta se on tämän areenan tyypillisiä piirteitä. Tänne tullaan vaan kun jostain puristaa. Helpottaa kun pääsee muita piikittelemään. Kun kirjoitin iskun alkavan T-kirjaimella ja iskun jälkeisen iskuun liittyvän tauon x-kirjaimella niin näitä ei edes mitenkään kommenteissa huomioitu. Ja esitystäni joksikin hieroglyyfeiksi varsin ylimielisesti mainittiin, vaikka ne olivat asiayhteydessä yleisesti käytettyjä ilmaisuja. Tosin olivat tässä yhteydessä ensisijaiseti askeleen ajoituksia kuvaamassa mutta olivat samalla iskujen aikoja. Esiintyihän siinä kylläkin kolmea eri askel ja myös iskupituutta, joten taisi olla noille asiantuntijoille varsin ylivoimaista.
Väitettiinhän kirjoitustani vain jostakin kopioiduksi ja että en mitään asiasta kuitenkaan tajua. Olikohan se liikaa kun jätin mainitsematta muutekin selkeän nelijakoisuuden. Vai oliko se liikaa kun yhden iskun alaa kuvasin neljällä merkillä.

Lue lisää

"Noilla parilla mukamas asiantuntijaksi naamioituneilla"
"Ja esitystäni joksikin hieroglyyfeiksi varsin ylimielisesti mainittiin, vaikka ne olivat asiayhteydessä yleisesti käytettyjä ilmaisuja."

Se olin minä, joka niitä hieroglyfeiksi nimitti, ei joku "asiantuntijana esiintynyt". Minä en ymmärrä musiikin, ja varsinkaan soittamisen, teoriasta juuri mitään, enkä ole sellaista väittänytkään.

Ja vaikka nuo ilmaisut olisivatkin "asiayhteydessä yleisesti käytettyjä ilmaisuja", se ei kuitenkaan minua, tavallista tolloa, asian ymmärtämisessä eteenpäin auta.

Päivi, tanssitytsä kirjoitti:

"Noilla parilla mukamas asiantuntijaksi naamioituneilla"
"Ja esitystäni joksikin hieroglyyfeiksi varsin ylimielisesti mainittiin, vaikka ne olivat asiayhteydessä yleisesti käytettyjä ilmaisuja."

Se olin minä, joka niitä hieroglyfeiksi nimitti, ei joku "asiantuntijana esiintynyt". Minä en ymmärrä musiikin, ja varsinkaan soittamisen, teoriasta juuri mitään, enkä ole sellaista väittänytkään.

Ja vaikka nuo ilmaisut olisivatkin "asiayhteydessä yleisesti käytettyjä ilmaisuja", se ei kuitenkaan minua, tavallista tolloa, asian ymmärtämisessä eteenpäin auta.

Lue lisää

"Se olin minä, joka niitä hieroglyfeiksi nimitti"

Tulkitsemattomilta hieroglyfeiltä ne siis näyttävät musiikkia harrastamattoman silmään silloin kun ei ole avainta, mutta kuten tuli jo mainittua, avain siis löytyi.

Vaino Harha kirjoitti:

sinänsä mitään kuin sen, että tahtia taikka miksei etenkin heavydutyjatsatessa nuottiakin niihin tahtien väleihin saamaristi lyötäessä joudutaan käyttelemään sen jatsipianistinkin toimesta kuusnelkkua ja satakakskasia siä runpualipatterissa taikka muuten ei kerkiä ja menee jatsimuusikon maine kaikilta muilta paitsi siltä jatsifonistilta, kun niistä etenkään kaameitten kankkusaamujen kauhistusten kaltaisista lurituksista muutenkaan mitään tolkkua ota. Tuolloin ilmeneekin, että mitään synkooppia itseasiassa olekaan, koska kysymyshän on käytännöllisesti katsoen eli sekä nuoren (ajokortti vaaditaan tämän ymmärtämiseen käytännössä) että vanhan tanssikansan tajuisesti sanottuna täsmälleen ottaen ikäänkuin siitä, että sä otat tallista auton ja lähdet sillä kaahaamaan talla pohjassa kohti vanhaintansseja onnitellen itseäsi siittä hyvästä vauhdista herkutellen salaa mielessäsi verrattaenkin optimistisella ajatuksella, että varmana ei kukaan nyt ohi aja, vaikka toisaalta muistelet edellisiä vastaavia vanhaintanssmatkojasi, joilla lopulta joku aina ohi ajoi ja kerrankin sen ohi ajaneen auton katolla vilkkui sininen valo:

Nythän on kerrotun kaltaisen synkoopin osalta vahnaintanssirytmejäkin tarkasteltuna erittäinkin pitkälti niin, että sen myöskin vanhaintanssinnan alaisen rytmin sisällä joku aina etenkin soitettuna nopeammin (tasan yhdellä kahdella nakutusajallisesti jaettuna) nakuttaa, jolloin käsittääkseni tulisi etenkin nautinnollisen onnistunutta vanhaintanssijalkatyöskentelyä silmälläpitäen valita oletettuun synkooppiin niistä rytmin sisäisistä nakutuksista sopivan nopea nakutus, koska liian nopeaa nakutusta ei fyysillisesti kertakaikkiaan pysty vanhaintanssiessaan synkooppaamaan ainakaan jalalla, jota naukutusta alkaa jaloillansa työstämään siten, että yhdellä kahdella se nakutus jaettuna (valittua nakutusta seuraavaksi nopeanpi nakutus) ennakoi ja jäljestää sitä nakutusta käyttäen hyväksensä em seuraavaksi nopeamman nakutuksen merkkaamia kohtia, joista ensimmäinen sattuu siihen etupuoliväliin, mistä se synkooppi alkaa ja toinen tasan sille synkoopattavan iskun kohdalle, missä se synkooppi kokoajan on meneillänsä ja joka kolmas on taas tasan siellä takapuolivälissä eli onkin sen synkoopin loppu ja seuraavan alku eli em etupuoliväli.

Eli ne pillithän siinä kuvaavat vanhaintanssiliikehtimisien alaisien jalkojen jalkojen liikkeitä suhteessa valittuun nakutukseen, joka oli neljäsosa, jolloin siinähän ihan selvästi käveltiin sekä bassorunpusetin että virvelin yli tasan sen hiihatin tahdissa, joka siis jakaa ne peräkkäin asetetut neljäsosat, joita se bassorunpusetti yhdessä sen virvelin kera kuvaa (puurattaatpuurattaatpuurattaatpuurattaat...), tasan yhdellä kahdella kahdeksasosiin (seuraavaksi nopeanpi nakutus sen esimerkillisen valssin sisällä).

Sehän siinä muakin silloin pikkaisen ohikiitävän hetken askarrutti, että jos mä piirränkin ja siltä pohjalta viä sävellänkin sen ihan väärin ja joku alkaa vahingoniloisena mulle riekkuun, että sehän on ihan päin vanhaintanssihelvettiä, että oisinko malttannu olla siinäkään vaiheessa sanomatta, että: sävellä ite parenpi... eli pitkine hanpaineni, mutta kumminkin olisin ollut ja vieläkin valmis myöntämään, että siinä saattoi olla sinänsä toki häviävän pieni ja hyvinkin pientä hioskentelua kaipaileva kohta taikka pari ja korkeintaan kolme, koska siinä ei ole enenpää kohtia. Että kyllä mä nyt tavallaankin olisin valmis yksinkertaisesti sanottuna oppimaan, mitä se on tarkkaanottaen vanhaintanssisynkooppi.

Lue lisää

en viime yönä unta saanut, kun mä muistin yht'äkkiä, että se elukkahan soitti niitä neljäsosia sillä hiihatillansakin, jolloin siinähän olisi pitänyt olla, että tasan hiihatin puolikkaitten tahdissa kävellään eikä tasan sen hiihatin. Tästä opimme sen, että aina tulisi jokaisen tarkistaa ja vielä kerran tarkistaa vanhaintanssilähteensä, vaikka ne olisivat omiakin. Mistä tulikin tarkemmin ajateltuna mieleeni, että ihmisten ei pitäisi kevein perustein heitellä etenkään näin Joulusuursiivoiluitten aikoihin edes ura-avaimin lukittuihin roskiinsa mitään luottamuksellisia tietojansa, koska joku niitä roskia viimeistänsä jätehuolintayhtiön takapihalla joko aikansa kuluksi tahi muista syistä peuhaa (tuonkin mitäilmeisimminkin kauppalappunsa roskiinsa huolimattomasti krypännyt henkilö melko varmasti nyt hyvinkin katkerana itseksensä kiroilee hetken huolimattomuuttaan). Tästä huolimatta pahoittelen em syistä kieltämättä jokseenkin sekavilla virvelipuheillani sinänsä toki hyvinkin tahattomasti aiheuttelemaani vanhaintanssiteknillistä hämmennystä ja vastaavaa epätietoisuutta.

Vaino Harha kirjoitti:

vanhaintanssien tiimoilta käytävissä keskusteluissa sekä etenkin vanhaintansseissa käytäessä vanhaintanssinautintojen maksimoimismielissä: Nythän on hyvinkin pitkälti niin, että mä piirteli käsivaralta tohon edellä esiintuomani synkooppivalssiesimerkin ja näpsäisin siittä mobiilitelefonillani kikapikselin kuvan

http://www.geocities.com/vaino.harha/Vanhaintanssikaavat.htm

ja lähetin sen tänne internettiin. Nyt ei tarvitse kenenkään enään suu vaahdossa selitellä vanhaintanssiensa tekniikoita, sillä vanha sanontahan sanoo, että yksi kuva puhu enemmän kuin tuhat siitä kuvasta sanojaa. Tällä tavalla huipputeknologiaa hyödyntämällä monimutkallisimmistakin vanhaintanssikoreografioista voidaan jatkossa esitellä täysin (vanhan ja nuoren)kansantajuisia havaintoesityksiä yhdenkään yksityiskohdan eli erittäinkin pitkälti detaljin hukkaan joutumatta.

Lue lisää

Jossain tuolla ylenpänä käydyssä ja etenkin yötä kohti selvästikin kiihoittuneessa sketsikeskustelussahan todettiin käsittämättömänkin lakoonisella tavalla sekä sen daamin, että käsittääkseni myöskinsä joittenkin siihen keskusteluun osalistuneitten herrojenkin toimesta, että vanhaintansseista kyllä sketsiä irtoaisi vaikka millä mitalla ja epäiltiinpä siellä jopa että mistään ei löydy mitäilmeisimminkään todellakin aidosti sketsikästä herraa, joka tahtoisi myöskinsä tosissansa vanhaintanssia, vaan oletettiin siellä jostain käsittämättömästä syystä, että se sketsimaanistunut herra ei ainakaan ihan heti etenkään todella rajun sketsin päälle mihinkään pystyisi saati edes haluaisi. Henkilökohtaisesti en kyllä tuota näkemystä kaikesta siellä kerrotusta ja muuallakin kuullusta sekä nähdystä vanhaintanssimeiningistä huolimatta täysin alle- joskaan en myöskään suoranaisesti ylikirjoittaisi:

Nythän on hyvinkin pitkälti niin, että omissa vanhaintanssijutuissani, joita näin sivumennen sanottuna ei ainakaan omasta mielestäni suinkaan niin montaa ollut ole, että niistä pitäisi kaikissa mahdollisissa käänteissä sellaista numeroa tehdä, en vielä kertaakaan ole sketsikkyyttä ylen katsonut ja uskoisin herrojen noin keskimäärinkin ainakin itsellensä uskottelevan olevansa ensinnäkin helkkarin komeita ja toisaalta hiton sketsikkäitä viejiä, vaik'eivät sitä tokikaan tässä muodossa juurikaan julki tuo. Ainakin henkilökohtaisestihan olen ollut panevinani merkille, että minimissänsä pientä sketsiä sen herran aloitteesta käyttelemällä saadaan muutoin niin vakavamielisen vanhaintanssitunnelman edistämismielessä se daami iloisesti hymyilemään ja suorastansa posket punoittaen kujerellen kertoilemaan sille herralle pitkät ripset räpsyen, kuinka ihanaa sketsiä hänen kanssaan saa loistavan vanhaintanssinnan ohessa eli se daamihan siinä hyvää sketsiä saatuaan unohtaa täysin sen herran hirvittävät vanhaintanssitekniikkaongelmat. On siis täysin selvää, että todella sketsikkään herran taitavissa käsissä upeakin daami on kuumaa vahaa etenkin, jos se sketsikäs herra on vielä helkkarin komeakin.

Tästä syystä henkilökohtaisesti en edes viimeisintä huutoa edustavalla huipputeknologialla aikaansaamissani vanhaintanssijutuissani väheksy hyvän sketsin merkitystä, koska vanhaintanssin huipputeknillistäminen on jopa kaltaiselleni monitaiturille vain apuväline, joka auttaa entistä häikäisevänpiin lopputuloksiin, sillä ymmärrän toki, että pelkkällä vanhaintanssitekniikoihin tuijottelulla ei päästä puusta pitkään, vaan muuttuvat vanhaintanssin sekä perinteiset että vielä kehitteilla olevat osa-alueet sillä tavalla tekniikoita ihannoimalla konemaisiksi ja em huipputekniikoita toteuttavista henkilöistä tulee sieluttomia vanhaintanssirobotteja, joiden konenaamoista on poistettu kaikki muut servot paitsi ne, jotka harvakseltaan ohimennen pyörittelevät ilmeettömiin kasvoihin uppoutuneita silmiä, joissa ei häivähdä pienintäkään tuikahdusta inhimillisyydestä.

Vaino Harha kirjoitti:

vanhaintanssien tiimoilta käytävissä keskusteluissa sekä etenkin vanhaintansseissa käytäessä vanhaintanssinautintojen maksimoimismielissä: Nythän on hyvinkin pitkälti niin, että mä piirteli käsivaralta tohon edellä esiintuomani synkooppivalssiesimerkin ja näpsäisin siittä mobiilitelefonillani kikapikselin kuvan

http://www.geocities.com/vaino.harha/Vanhaintanssikaavat.htm

ja lähetin sen tänne internettiin. Nyt ei tarvitse kenenkään enään suu vaahdossa selitellä vanhaintanssiensa tekniikoita, sillä vanha sanontahan sanoo, että yksi kuva puhu enemmän kuin tuhat siitä kuvasta sanojaa. Tällä tavalla huipputeknologiaa hyödyntämällä monimutkallisimmistakin vanhaintanssikoreografioista voidaan jatkossa esitellä täysin (vanhan ja nuoren)kansantajuisia havaintoesityksiä yhdenkään yksityiskohdan eli erittäinkin pitkälti detaljin hukkaan joutumatta.

Lue lisää

vähän niinkin, että vanhassahan se on melko useinkin vara parenpi: nythän on hyvinkin pitkälti niin, että jotkut ovat täysin vanhaintanssihenkisesti eli erittäinkin pitkällisesti osin vanhanaikaisesti kirjoituskoneitansa näppäilemällä osin huippumoderneja viestintäyhteyksiä hyödyntämällä saaneet ensinnäkin luoduksi ja toisaalta tuoduksi todellakin mykistäviä tuotoksiansa kaiken vanhaintanssikansan ihmeteltäväksi erinäisten ja sinänsäkin toki hämmästyttävänkin loistavien oodiensa muodoissa.

Tältä pohjalta kiperää vanhaintanssiteknologiaongelmaamme lähestyttäessä onkin ilmiselvää, että po ongelman kulloisessakin tilanteessa täysin harkinnanvaraisessa ratkaisumallistossa tulisikin mitäilmeisimminkin hyödyntää kokonaisuutena käytettävissä olevan teknologiaspektrin täydellistä synteesiä liikoja yhdenkään yksittäisen teknologian osuutta siinä spektrissä korostelematta tahi jonkun toisen teknologian nerkitystä vähättelemättä. Tällöin kaikki sitä vanhaintanssiteostamme salaakin silmäilevät tahot voisivat nähdä siinä jotain heillekin tuttua tuntematta itseänsä siten vahnaintanssikelkoista täysin pudonneiksi tahi vanhaintanssikelkkoinensa täysinkin paikoillensa juuttuneiksi.

Vaino Harha kirjoitti:

vanhaintanssien tiimoilta käytävissä keskusteluissa sekä etenkin vanhaintansseissa käytäessä vanhaintanssinautintojen maksimoimismielissä: Nythän on hyvinkin pitkälti niin, että mä piirteli käsivaralta tohon edellä esiintuomani synkooppivalssiesimerkin ja näpsäisin siittä mobiilitelefonillani kikapikselin kuvan

http://www.geocities.com/vaino.harha/Vanhaintanssikaavat.htm

ja lähetin sen tänne internettiin. Nyt ei tarvitse kenenkään enään suu vaahdossa selitellä vanhaintanssiensa tekniikoita, sillä vanha sanontahan sanoo, että yksi kuva puhu enemmän kuin tuhat siitä kuvasta sanojaa. Tällä tavalla huipputeknologiaa hyödyntämällä monimutkallisimmistakin vanhaintanssikoreografioista voidaan jatkossa esitellä täysin (vanhan ja nuoren)kansantajuisia havaintoesityksiä yhdenkään yksityiskohdan eli erittäinkin pitkälti detaljin hukkaan joutumatta.

Lue lisää

on vanhain- tahi minkä tahansa muunkin tanssin yhteydessä käyteltävistä sinänsä toki keskinänsä sekä toisiansa korvaavista että toisiansa täydentävistä ongelmanratkaisumallistoista etenkin kunakin aikakautena huippusuosittujen tanssien historiallisissa viitekehyksissä keskusteltaessa ilmeinen: nythän on hyvinkin pitkälti niin, että kaikkina aikoina etevimmät musisoijat ovat hetkeäkään epäröimättä tarttuneet aikakautensa instrumentaalirakennustaiteitten viimeisinpiin saavutuksiin lyöden kaikki sekä kuulijansa että kilpailijansa yleensä ällikällä, jolloin ei ole mikään ihme, että heidän nerokkaitten musikaalispoljenteisten älynväläystensä synnyttämät sekä nuorten että vanhain tanssit ovat osa elävää historiaamme vielä tänäkin päivänä.

Tuo on suurimmalle osalle näistä vanhaintanssiasioistakin edes jollaintapaa jyvällä oleville tahoille itsestään selvää, koska he he muistavat, kuinka tämän kertaisen esimerkkimme mukaisesti sähkyt lopulta onnistuttiin jokseenkin turvallisesti johtaa ensimmäisiin jokseenkin soitantakelpoisiin sekä sähkykitaroihin että -pianoihin ja kuinka hämmästyttävänkin useista niistä täysin epämusikaalisistakin henkilöistä, jotka rohkenivat sekä instrumentaatio- että instrumentaalitaiteitten sen aikuisiin po huippusaavutuksiin ensimmäisten joukossa tarttua, tuli legendoja jo heidän eläessään toisin kuin heidän yltiöpäisistä jo tuolloin kuolleina legendaarisista edeltäjistään, joilla ei sinänsä toki kieltämättä hurjan musiikaalisteoreettisen tietämyksen lisäksi ollut harmainta haisua alkeellisimmistakaan sähkyturvallisuusmääräyksistä.

Läheskään kaikille vanhaintanssiasioistakaan sinänsä jyvällä oleville tahoille ei kaikesta päätellen ole itsestään selvää, että alkeellisimmankaan teknologian hyödyntämisessä edes täysin triviaalin vanhaintanssillissidonnaisen ongelmanratkaisumielessä ei ole mitään järkeä, ellei sillä teknologian hyödybtämisestä haaveilevalla taholla ole edes alustavaa näkemystä pienintäkään ideaa siitä, kuinka ja mitä teknologiaa siinä voisi sen vanhaintanssiongelman ratkaisumallistossa hyödyntää. Tuo on tietysti jo sinänsä ongelma ja yhdenkään ongelman ratkaisuun eläisään perehtymätön taho löisi tässä vaiheessa ainakin toisen vanhaintanssihansikkaansa tiskiin, mutta mehän emme niin helposti luovuta: nythän on hyvinkin pitkälti niin, että monasti tätä vanhaintanssiteknologian valintaongelmaa pohdittaessa osoittautuu, että sinänsä toki täysin ajattelemattamme olimme paisutelleet ja turhaan monimutkallistaneet täysin päivänselviä vanhaintanssiasioita, jolloin hämmästyttävänkin monasti ilmenee, ettei mitään ongelmaa edes ollut.