Puolirouva Niinistö

Olen nähnyt viimeaikoina outoja unia. Eräässä niistä joku esikimon näköinen mies tuli nuoren vaimonsa kera väittämään, että eskimomies olisi lapseni isä. He vaativat ensin yhteishuoltajuutta ja miltein samaan syssyyn yksinhuoltajuutta. Sen lisäksi, että olin kovasti huolissani kuinka poikani pärjäisi yhtäkkiä ilman äitiään, olin vakuuttunut, että vieras pariskunta tekisi jotain kamalaa, myisi lapseni sisäelimet tai käyttäisivät häntä seksuaalisesti hyväkseen.

Viimeöisessä unessani olin jotenkin mukana Sauli Niinistön vaalikampanjassa. Meidän tehtävänä oli saada Niinistö naimisiin. En enää muista oliko tarkoitus auttaa vai torbedoida hänen vaalimenestystään.

Viime metreillä ennaltavalittu morsian jänisti. Niinistö ei ollut entuudestaan tutustunut morsiammeensa, vaan tarkoitus oli vain saada hänet vihittyä. Ilmottauduin vapaaehtoiseksi morsiammeksi, vaikka olinkin naimisissa ja perheellinen. Niin päädyin sitten rouva Niinistöksi(kin). Seremonia oli hyvin pienimuotoinen, jossain maistraatissa, jonne oli kokoontunut häiden organisoijat. Kokoajan Niinistö käyttäytyi kuin olisi tullut kastamaan uuden laivan tai avaamaan päiväkodin.

Vastaanotto oli pienessä, valoisassa kabinetissä, jossa istuimme kaikki selkä seinää vasten pirttituolilla. Pöydälle oli levitetty valkoinen liina ja maljakoissa oli kedon kukkasia.

En juurikaan jutellut uuden puolisoni kanssa, mutta muistan hihkasseeni hänelle jossain vaiheessa, että voimme sitten mitätöidä tämän liiton, kun vaalit ovat ohi. Niinistö näytti hämmentyneeltä.. "Vaalit", hän mutisi. Silloin vasta minulle selvisi, että niin, minähän joudun varmaan edustamaan hänen rinnallaan kaikennäköisissä tilaisuuksissa.

Bileiden jälkeen lähdin omaan kotiini oikean perheeni luokse. Aamulla sitten lähdin presidentti-wanna-be-puolisoni luokse. Jostain syystä minulla oli jo avaimet hänen asuntoonsa. Emme edes vaihtaneet montaa sanaa, mutta olin jo lupautunut suuseksiin.

Loppu.