Sotaveteraanin

ihana sielu.

päättämään päivänsä tällä tavoin. Aika vastuuntonta sittenkin minusta!

t:¤¤¤¤¤¤¤¤timantti härmäst䤤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Että joka päivä panssarivaunu ajaisi tuon reitin ja halukkaat saisivat maata sen telaketjujen edessä. Niitä varmaan makaisi koko tien pituudelta kuin tappoporoja.

kärsimyksistään on hänellä siihen täysi oikeus. Oli ukkorahja vain sen verran dementoitunut, ettei ajatellut kuinka suuren järkytyksen saa aikaan panssarivaunun kuljettajassa.

Tässä maassa idiootteja piisaa nuoremmissakin mutta näköjään myös ikivanhoissa lahopäissä. Häpeäisi jos olisi jäänyt eloon. Toivottavasti ei rähjällä ollut omaisia jotka joutuisivat häpeämään ukon tekosia.

tapahtuneen hieman toisin ja veteraanin huutaneen: "Emmehän enää ole itsenäisiä" ja yleisö oli aprikoinut jatkuvien leikkausten ajaneen hänet tähän hirvittävään tekoon. Kokoomusta ei nimeltä mainittu mutta arvatenkin moni etsii nyt syntipukkia säästölinjalle. Suomihan on rikkaampi kuin koskaan.

keskusteluissa..........
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000107&posting=22000000021874445


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000021870981

Minusta tuntuu, että sotiemme veteraani Jyväskylässä oli kuin Keisarin uudet vaatteet sadun pikkupoika, hän vain kertoi havaintonsa ja tuntonsa tavalla, jonka monet ymmärsivät ja "näkevät"!

Keisarin uudet vaatteet

Monta monituista vuotta sitten eli keisari, joka piti uusista kauniista vaatteista niin hirveästi, että kulutti kaikki rahansakoreuksiin. Ei hän välittänyt sotilaistaan eikä teatterista eikä viitsinyt ajella puistossa muuten kuin näytelläkseen uusia vaatteitansa. Joka tunti hän vaihtoi takkia, ja kun muissa maissa sanottiin: kuningas on valtionneuvostossa, sanottiin tässä maassa: "Keisari on vaatekomerossa."

Siinä suuressa kaupungissa, missä keisari asui, vietettiin iloistaelämää, ja sinne tuli joka päivä paljon vieraita. Kerran kaupunkiin ilmestyi kaksi petkuttajaa. He olivat olevinaan kankureita ja kehuivat kutovansa maailman ihaninta kangasta. Sekä värit että malli olivat harvinaisen kauniit, ja lisäksi oli vaatteissa, jotka tästä kankaasta valmistettiin, kummallinen taika: ihminen, joka oli kykenemätön hoitamaan virkaansa tai mahdottoman typerä, ei saattanut ensinkään nähdä niitä.

Siinäpä vasta vaatteet, ajatteli keisari. Kun puen ne ylleni, saa paikalla selville, ketkä valtakunnassa eivät kykene hoitamaan virkaansa; voin heti erottaa kuka on viisas ja kuka typerä. Kudottakoon minulle siitä kankaasta kiireen kaupalla! Ja hän antoi petkuttajille hyvät rahat, jotta he ryhtyisivät työhönsä.

He pysäyttivätkin kahdet kangaspuut ja olivat tekevinään työtä, vaikka heillä ei ollut kangaspuissaan loimia eikä kuteita. Häikäilemättä he vaativat hienointa silkkiä ja kalleinta kultaa, mutta pistivät kaiken omiin taskuihinsa ja hosuivat tyhjien kangaspuidensa ääressä myöhään yöhön asti.

Olisipa hauska tietää, kuinka pitkälläkangas on! tuumi keisari, mutta hänestä tuntui hiukan ilkeältä tietää, ettei kangasta saattanut lainkaan nähdä semmoinen, joka oli typerä taikka kykenemätön hoitamaan virkaansa. Ei silti, että hänen toki olisi tarvinnut pelätä itsensä puolesta, mutta kuitenkin hän päätti lähettää ensin jonkun toisen ottamaan asiasta selkoa. Koko kaupunki tiesi, miten merkillinen taika kankaaseen liittyi, ja jokaisen teki mieli nähdä, kuinka typerä hänen naapurinsa oli.

Minäpä lähetän vanhan kunnon ministerini kankurien luo! - päätti keisari. Hän osaa parhaiten arvostella kangasta, sillä hän on järkevä mies eikä kukaan hoida virkaansa paremmin kuin hän!

Vanha kelpo ministeri meni saliin, missä petkuttajat istuivat tyhjien kangaspuittensa ääressä. Taivas varjelkoon! - ajatteli vanha ministeri ja avasi silmänsä selkosen selälleen. Minähän en näe mitään! Mutta sitä hän ei sanonut ääneen.

Petkuttajat kehottivat häntä astumaan likemmäksi ja kysyivät, eikö malli ollut sievä ja värit kauniit. He viittilöivät tyhjiin kangaspuihin, ja vanha ministeriraukka avasi silmänsä entistä suuremmiksi, mutta eihän hän saattanut nähdä mitään, kun ei mitään nähtävää ollut.

Auta armias! hän ajatteli. Olisinko minä typerä? Sitä en ikinä olisi uskonut, eikä ihmisten pidä sitä saada tietää! ENkö minä pysty hoitamaan virkaani? Ei, minä en saata kertoa, etten näe kangasta.

No, ette sano mitään kankaasta! huomautti toinen kutoja. Voi, se on kaunista! Aivan erinomaisen kaunista! sanoi vanha ministeri tirkistellen silmälasiensa takaa. Tämä malli ja nämä värit! Niin, kyllä minä sanon keisarille, että kangas miellyttää minua kovasti.

No sehän on hauskaa! sanoivat kankurit ja selittivät, mitä värejä ja millaista mallia kankaassa oli käytetty. Vanha ministeri kuunteli korvat tarkkoina, jotta voisi kotiin tultuaan kertoa kaiken keisarille, ja niin hän kertoikin.

Petkuttajat vaativat yhä enemmän rahaa, silkkiä ja kultaa. Niitä tarvittiin muka kankaaseen. Mutta he pistivät kaiken omiin taskuihinsa. Kankaaseen ei tullut ainoatakaan lankaa, mutta miehet kutoa helskyttivät tyhjää minkä ehtivät. Pian keisari lähetti toisen kelpo virkamiehen katsomaan, edistyikö työ ja oli kangas jo valmistumassa. Hänen kävi samallatavalla kuin ministerin: hän katseli katselemistaan, mutta eihän hän nähnyt mitään, koska ei ollut muuta nähtävää kuin tyhjät kangas puut.

- eikö kangas ole kaunista? sanoivat petkuttajat ja näyttelivät ja selittelivät olemaatoman mallin kauneutta. - Typerä minä en ole! Mietti mies itsekseen. Enkä siis tosiaan pysty hoitamaan hyvää virkaani? Sepä vielä puuttui! Mutta siitä ei pidä olla tietävinäänkään! Niinpä hän rupesi kehumaan kangasta, jota ei nähnyt, ja vakuutti olevansa hyvin ihastunut sen kauniisiin väreihin ja ihanaan malliin. - Niin kangas on todella erinomaisen kaunista! Hän kertoi keisarille. Kaupungissa ei enää muusta puhuttu kuin tuosta kauniista kankaasta.

Jo teki keisarinkin mieli katso kangasta, kun se vielä oli kuteilla. Saattueenaan joukko oivallisia miehiä, mukana myös molemmat kelpo virkamiehet, jotka olivat aikaisemmin käyneet katsomassa kangasta. Hän lähti kavalien petkuttajien luo. Miehet kutoivat minkä jaksoivat, mutta ilman loimia ja kuteita. - Eikö se ole suurenmoista! sanoivat nuo kaksi kelpo virkamiestä. - Teidän majesteettinne, suovaitkaa vain katsella tätä mallia ja näitä värejä! ja sitten he näyttivät tyhjiä kangas puita, sillä he luulivat muiden toki näkevän kankaan.

Keisari ei nähnyt kangasta. - Olenko minä typerä? Enkö minä kelpaa keisariksi! - Oi se on erittäin sievää! sanoi keisari. Ja hän nyökäytti ystävällisesti päätään ja katseli tyhjiä kangaspuita uskaltamatta sanoa, ettei nähnyt mitään. Koko seurue tirkisteli muttei nähnyt mitään.Kaikki kuitenkin vakuuttelivat keisarin mukana: -oi se on erittäin sievää! Ja kehottivat keisaria esiintymään uudet vaatteet yllään siinä suuressa juhlakulkuessa, joka paikkoin pantaisiin toimeen.
Juhla piti alkaa aamupäivällä ja koko edellisen yön petkuttajat valvoivat ja tekivät työtä kuudentoista kynttilän valossa. Kansa näki, että he ahersivat hikihatussa saadakseen keisarin uudet vaatteet valmiiksi. Kankurit olivat ottavinaan kangaspuilta kankaan, leikkasivat ilmaa suurilla saksille, ompelivat neulalla, jonka silmässä ei ollut lankaa ja sanoivat vihdoin: -Kas, nyt vaatteet ovat valmiit.

Kun keisari ja hänen ylhäisimmät hoviherrat tulivat paikalle, petkuttajat nostivat toisen kätensä ikään kuin jotakin pidellen ja sanoivat: -Kas, tässä housut, tässä takki, tässä viitta, ja niin edespäin. - Ne ovat kevyet kuin hämähäkinseitti. Luulisi pukevansa ylleen pelkkää tyhjää. Mutta sen vuoksi ne oavtki niin erinomaiset. - Niinpä niin! sanoivat hoviherrat. Mutta eivät he mitään nähneet, ku ei siinä mitään ollutkaan. - Jos teidän keisarillinen majesteettinne suvaisisi kaikkein armollisimmin riisuutua, sanoivat petkuttaja, niin me tässä suuren peilin edessä pukisimme teidät uusiin vaatteisiin.

Keisari riisuutui, ja petkuttajat olivat kappale kappaleelta ojentavinaan hänelle uusia vaatteita, jotka he muka olivat ommelleet. He kietoivät kätensä hänen ympärilleen kuin sitoakseen laahusta ja keisari pyöriskeli peilin edessä. - Hyvänen aika, kuinka ne sopiavat hyvin. Tuo leikkaus on ihastuttava! kuuluu kuin yhdestä suusta. - Mikä malli! Mitkä värit! Se on arvokas puku!

-No niin minähän olen kunnossa! virkkoi keisari. - eivätkö ne nyt sovi hyvin? Ja hän kääntyi vielä kerran peilin edessä kuin ihaillakseen komeuttaan. Kamariherrat joiden piti kantaa laahusta, hapuilivat käsillään lattiaa muka tarttuen laahukseen ja sitten he kulkivat kädet ojolla. Kukaan ei saanut huomata, etteivät he nähneet mitään. Ja keisari asteli asteli juhlakulkueessa kauniin kunniakatoksen alla, ja kaikki ihmiset kaduilla ja ikkunoissa sanoivat: - Herranen aika, kuinka koreat keisarin uudet vaatteet ovat! Kylläpä tuo laahus on ihana... Ei kukaan tahtonut ilmaista ettei nähnyt mitään, sillä silloinhan olisi huomattu hänen olevan typerä ja kelvoton kuninkaaksi. Ikinä ennen ei keisarin vaatteita oltu näin ihasteltu.

- Mutta eihän hänellä ole vaatteita ensinkään! sanoin pieni lapsi. Herranen aika, kuulkaa nyt, mitä tuo viaton lapsi sanoo! virkkoi lapsen isä, ja sanoja kuiskattiin suusta suuhun. - Hänellä ei ole vaatteita ensinkään! huusi vihdoin koko kansa. Keisarin selkää karmi, sillä hänestäkin kansa oli oikeassa, mutta hän ajatteli:- Kyllä minun täytyy kestää tämä loppuun asti. Ja hän ojentui entistä ylpeämmäksi ja kamariherrat kantoivat laahusta, jota ei ollut ensinkään.

alkaa veteraanib järkyttävän viestin sisältö selviämään!

PSALMI 25
5. Johdata minua totuutesi tiellä ja opeta minua,
sillä sinä olet minun pelastukseni Jumala.
Sinua minä odotan kaiken päivää.

Luin keskusteluketjun:
Murhamiehiä kansanedustajina
Kirjoittanut: Veteraanin viimeinen taisto 8.12.2006 klo 12.28
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000332&posting=22000000021906896

Siinä oli asioita niputettu yhteen asetutaan niin puolesta kuin vastaan EU:a ja siltä väliltä. Tosiasiahan on, että eduskuntamme hyväksyi 5.12.2006 EU:n perustuslain, joka kumoaa Suomen perustuslain, tästähän ei kirjoiteta tai puhuta sellaisen kuin se asia nyt todellisuudessa on.

Veteraanin teon motiiveista meillä ei ole täysin selvää käsitystä, mutta se viesti, jonka tuo teko tekohetkellä - paikalla olleena - ja sen jälkeen spontaanisti aiheutti, oli ensimmäisenä Suomen Itsenäisyyden menettämisen johdosta. Juhlitaan suureellisesti Itsenäisyyttä, mutta sitä ei todellisuudessa enää olekaan. TÄMÄ OLI NIIN MINUN KUIN MONIEN KÄSITYS ASIASTA, tuntematta mitenkään veteraanin taustoja!

Ensi vuonna vietämme "Itsenäisyyden 90-vuotisjuhlaa". Nyt meidän pitää seuraavan vuoden aikana tehdä kansalle ja itsellemme, selväksi, että se on ITSENÄISYYTEMME MUISTOJUHLAPÄIVÄ EI ENÄÄ VARSINAINEN ITSENÄISYYSPÄIVÄ. Tämä prosessi on nyt edessämme ja siinä on valtiojohdon - presidentti, hallitus ja eduskunta - oltava rehellisiä ja avoimia.

Veteraanin motiivit voivat olla :
1. Henkilökohtaisia: sairaus, masennus, yksinäisyys jne.
2. Yhteiskunnallisia: ei saa tarvittavaia palveluja, pieni eläke tms.
3. Poliittisia: veteraanien taistelu on ollut turha, koska edellisenä päivänä Itsenäisyys lopulisesti myytiin pois....
4. Tai jotakin muuta....tai näiden asioiden yhteisvaikutus, koska kaikki vaikuttaa kaikkeen...

Meidän on muistettava, että monet yksilöihmisinä kuin kansakuntana ovat kääntäneet selkänsä Raamatun Jumalalle, sen arvoille ja sanomalle ja kylvö on ollut totaalinen ja myös sen mukainen niitto tapahtuu ja tulee tapahtuaan, sitä emme voi välttää kotimaassamme Suomessa.
Henkilökohtaisesti en usko, että toimisimme kuin Niinive...

Hesekiel:
7:11 Väkivalta on noussut vitsaksi jumalattomuudelle...

Jesaja:
24:5 Maa on saastunut asukkaittensa alla, sillä he ovat rikkoneet lait, muuttaneet käskyt, hyljänneet iankaikkisen liiton...

Joona:
1:2 "Nouse, mene Niiniveen, siihen suureen kaupunkiin, ja saarnaa sitä vastaan; sillä heidän pahuutensa on noussut minun kasvojeni eteen."
3:2 "Nouse ja mene Niiniveen, siihen suureen kaupunkiin, ja saarnaa sille se saarna, minkä minä sinulle puhun."
3:3 Niin Joona nousi ja meni Niiniveen Herran sanan mukaan. Ja Niinive oli suuri kaupunki Jumalan edessä: kolme päivänmatkaa.
3:4 Ja Joona käveli kaupungissa aluksi yhden päivänmatkan ja saarnasi sanoen: "Vielä neljäkymmentä päivää, ja Niinive hävitetään."
3:5 Niin Niiniven miehet uskoivat Jumalaan, kuuluttivat paaston ja pukeutuivat säkkeihin, niin suuret kuin pienet.
3:6 Ja kun tieto tästä tuli Niiniven kuninkaalle, nousi hän valtaistuimeltaan, riisui yltään vaippansa, verhoutui säkkiin ja istui tuhkaan.
3:7 Ja hän huudatti Niinivessä: "Kuninkaan ja hänen ylimystensä määräys kuuluu: Älkööt ihmiset älköötkä eläimet - raavaat ja lampaat - maistako mitään, käykö laitumella tai vettä juoko.
4:11 Enkö siis minä armahtaisi Niiniveä, sitä suurta kaupunkia, jossa on enemmän kuin sata kaksikymmentä tuhatta ihmistä, jotka eivät vielä tiedä, kumpi käsi on oikea, kumpi vasen, niin myös paljon eläimiä?"

"Nahkurin orsilla tavataan" sanoi viimeisinä sanoinaan alikersantti Yrjö
Lahtinen, perääntymisvaiheessa, jossa hän jäi yksin konekiväärin kanssa
turvaamaan mm. Määttää, joka lähti viemään haavoittunutta taaksepäin
JSP:lle. Alik. Lahtinen kuoli vihollisen luoteihin...

viesti taskussaan,
jossa on selvä sanoma,
miksi hän näin toimi.

Jumala on vanhurskas tuomari, hän langettaa tuomioita
joka päivä.

Ps. 7:12

HS - Sunnuntai - 10.12.2006 - 7881 merkkiä - 1. painos

Kuolema kesken juhlien

VESA SIRÉN

Meitä on jo yli 300000.

Meitä, jotka syystä tai toisesta ovat katsoneet internetistä videolta, kuinka 87-vuotias sotaveteraani kävelee keskiviikkona Jyväskylän Vapaudenkadulla klo 13.14 muutamalla askeleella panssarivaunun eteen ja kierähtää telaketjun alle valtakunnallisessa itsenäisyyspäivän paraatissa.

Vaikka panssarivaunun kuljettaja pysäyttää vaunun nopeasti ja ambulanssikin on paikalla noin minuutissa, mies kuolee.

Perinteisille viestimille tilanne on hankala. Itsemurhia käsitellään pidättyvästi.

Vaikka MTV3:n kameramies filmasi tapahtuman alusta loppuun, kanava ei näyttänyt ahdistavimpia yksityiskohtia. Helsingin Sanomat ei julkaissut kuvaajansa tapahtumahetkellä ottamia yksityiskohtaisimpia valokuvia. Yleisradio teki samaksi illaksi paraatista televisio-ohjelman, josta kuolemantapaus leikattiin pois.

"Onnistunut paraati harmaissa tunnelmissa", otsikoi maakunnan ykköslehti Keskisuomalainen pääuutissivullaan.

Ja silti kuolemasta tuli hyvin julkinen.

Yläviistosta, korkeasta rakennuksesta otettu videopätkä ilmaantui internetiin kaikille avoimelle YouTube-videosivustolle. Ja sadattuhannet ihmiset katselevat sitä. Keskisuomalaisen verkkosivuilla on toinen, katutasosta otettu video-otos panssarivaunun peruutusvaiheesta. Lehden verkkosivusto teki aiheen avulla nopeasti kävijäennätyksen: yli 14000 kävijää pelkästään itsenäisyyspäivänä. Helsingin Sanomien HS.fi-keskustelupalstalla keskustelijoiden linkitykset YouTuben video-otokseen poistettiin sopimattomina, mutta keskustelu jatkuu.

YouTube toimii päinvastoin: se pyörittää videota, mutta on sensuroinut suosituimpaan linkkiin liittyvän keskustelun.

Tapaus on traaginen ja sen käsittely hyvin ahdistavaa. Mitä oikein tiedetään? Helsingin Sanomien tietojen mukaan eläkkeellä ollut sähköasentaja kävi aamukahvilla Kirkkopuistossa sotilaskotiautolla, osti kahvin ja munkin ja sanoi sotilaskotisisarelle juovansa elämänsä viimeisiä kahveja. Sotilaskotisisar ihmetteli, kuinka noin hyväkuntoinen mies tuollaisia puhui, ja arveli kahveja olevan edessä vielä tuhansia. Silminnäkijän mukaan vanhus toisti hyväntuulisen oloisena, että nämä ovat hänen viimeiset kahvinsa.

Tämän jälkeen mies käveli Jyväskylän kaupunginkirkossa järjestettyyn itsenäisyyspäivän jumalanpalvelukseen. Sieltä hän siirtyi seuraamaan paraatia. Hän seisoi paikassa, joka oli varattu sotaveteraaneille ja heidän puolisoilleen.

Mies oli liittynyt Jyväskylän veteraaniyhdistykseen 1970-luvun alussa, mutta hän ei osallistunut yhdistyksen toimintaan. Harva paikalla olleista tiesi hänen nimeään. Mies puhui "kummallisia ja outoja". Veteraanit osasivat yhdistää puheet itsemurhaan vasta jälkikäteen.

Viimeisistä sanoista on liikkeellä kolmekin versiota: taivaan orsilla tavataan, nahkurin orsilla tavataan ja taivaan pankolla tavataan. Liikkeelle lähti myös huhu, että sanoja olisi edeltänyt lause "Suomi ei ole enää itsenäinen".

Huhuksi se jääkin, sillä lähellä istuneet eivät kuulleet hänen moista sanovan.

Huhu taisi syntyä, kun poliisi talutti alueelta aivan toisen miehen, joka huuteluillaan moitti eduskuntaa EU:n perustuslain hyväksymisestä.

Poliisi ei tutki tapausta onnettomuutena eikä rikoksena. Panssarivaunun kuljettajaa ei epäillä mistään.

"Tutkimme kuolemansyytä ja ilmoitamme siitä vain lähimmälle omaiselle", rikosylikomisario Eila Koivuniemi Jyväskylän poliisista kertoo.

Niukan tiedotuksen seurauksena teon motiiveista on käyty varsinkin internetissä kirjavaa keskustelua. Teon on arveltu olevan jopa yhteiskunnallinen protesti. "Hänen kanssaan keskustelleiden veteraanien käsitys on, että tekoon johtivat täysin henkilökohtaiset syyt", Keski-Suomen sotaveteraanipiirin toiminnanjohtaja Timo Hakala sanoo.

Myös omaisten kanssa keskustelleet arvioivat, että syyt liittyvät sotaveteraanin korkeaan ikään ja terveydentilaan.

"Symboliikkaa voi toki nähdä sitä kautta, että yhteiskunta ei mielestäni ole huolehtinut kunniakansalaisistaan riittävän hyvin", Hakala arvioi. "Mutta eivät veteraanit lähde tällaisiin ratkaisuihin sellaisista syistä. Kyllä me muuten hoidamme näitä asioita."

Jyväskylä tukeekin veteraanien kuntoutusta ja asumista. Ja ongelma on tiedossa muuallakin. Esimerkiksi HelsinkiMissiolla on käynnissä kampanja Vanhuus ilman yksinäisyyttä, jonka tavoitteena on ehkäistä vanhusten itsemurhia.

"Suomessa on ahdistuneitakin vanhuksia, mutta kokonaisuutena vanhusten mielenterveys on eurooppalaisessa vertailussa suhteellisen hyvällä mallilla", tutkimusprofessori Jouko Lönnqvist arvioi.

Lönnqvist johtaa Kansanterveyslaitoksen mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osastoa. Hän kertoo, että kaikkien itsemurhien määrä on laskenut Suomessa 40 prosenttia viidessätoista vuodessa. Myös vanhusten itsemurhat ovat vähentyneet.

Viime vuonna Suomessa tehtiin 994 itsemurhaa. Niistä 176 oli yli 64-vuotiaiden tekemiä. Eniten itsemurhia tekevät kuitenkin keski-iän loppuvaiheessa olevat miehet, eivät vanhukset.

Lönnqvistin mukaan vanhusten itsemurhat eivät yleensä ole impulsiivisia, vaan pitkän kehityksen lopputulos.

"Mutta julkisissa tilanteissa tehdyt itsemurhat ovat Suomessa erittäin harvinaisia verrattuna moniin muihin maihin."

Äkillinen kuolema aiheuttaa läheisille surutyön, jonka vaiheisiin voivat kuulua esimerkiksi voimakas alkujärkytys, tapahtuman kieltäminen ja syyllisyyden tunteet.

"Itsemurhan jälkeinen surutyö on erityisen vaikea, koska siihen liittyy usein yllätyksellisyyttä ja eloon jääneiden syyllisyydentunteita. Se on tyypillisesti vetäytymisen aikaa, joka on sitten muusta toiminnasta pois", Lönnqvist kertoo.

YouTube on tuonut surutyöhön uuden ulottuvuuden. HS.fi-keskustelupalstaa lukiessa tuntuu siltä, että videon nähneet käyvät läpi surutyön vaiheita kollektiivisesti. Järkytyksen- ja jopa syyllisyydentunteita käsitellään, koska osa lukijoista tuntee olevansa osin vastuussa asiasta.

"Tilanne, jossa veteraani kävelee tankin alle Suomen itsenäisyyspäivän juhlissa kutsuttuna vieraana, synnyttää tunnetta - häpeää", nimimerkki Musta kissa arvioi.

"Häpeä on se, että tämä tapaus tuo mieleen oman vanhuuden ja sen, kuinka huonosti olemme kohdelleet niitä ihmisiä, joiden jälkeläisiä olemme. Tämä on herättänyt tajuisen tai alitajuisen kollektiivisen kriisin", keskustelija arvioi.

Professori Lönnqvist pitää asian käsittelyä internetissä ongelmallisena.

"Kaikkein harmillisinta on, että kuolemantapaus on katsottavissa videolta ja valokuvina. Se traumatisoi ihmisiä ja voi aiheuttaa myös traumanjälkeistä ahdistuneisuutta, mikä on aivan eri asia kuin surutyö. Kun 300000 ihmistä katsoo tällaista videota ja ahdistuu, niin väestötasolla tästä traumatisoitumisesta voi tulla kova hinta."

Lönnqvist pelkää myös, että videon pyörittäminen antaa itsemurha-aikeita hautoville käyttäytymismallin.

"Sellaisia tutkimustuloksia on. Ei näitä pitäisi olla julkisesti nähtävillä. Tämä on kansainvälinen asiantuntijamielipide."

Laajan keskustelun haittana on professorin mielestä ahdistuksen lisääntyminen.

"Toisaalta internetissä keskusteleminen on myös keino purkaa ja työstää näitä asioita ja kenties oppia jotain. Vielä emme tiedä, mikä on tällaisen nettovaikutus."

Kuka on Jumala,
jollei Herra,
kuka turvamme,
jollei Jumalamme?

2 Sam. 22:32

-----------------------------------------
SANA TÄLLE PÄIVÄLLE Maanantai 18.12.2006
-----------------------------------------

Sinun tulee tietää ja ymmärtää: Siitä ajasta, jolloin
se sana lähti liikkeelle, Jerusalemin entiselleen
palauttamista ja rakentamista koskevan sanan lausumisesta,
on voidellun hallitsijan tuloon seitsemän vuosiviikkoa.
Ja kuusikymmentäkaksi vuosiviikkoa rakennetaan kaupunkia
ennalleen, toreineen ja vallihautoineen. Mutta vaikeat
ajat tulevat.

Dan. 9:25