Jeesus jos voit tehdä jotain, niin auta minua kun tämän ahdistukseni keskellä olen alkanut ajatella itsemurhaa. On niin paha olla etten löydä tästä enää mitään ulospääsyä, vaikka yritän rukoilla ja toivoa. Olen uskossa enkä tietenkään hyväksy itsemurhaa, mutta en todellakaan tiedä miten tässä käy, kun vain vajoan syvemmälle tähän masennukseen ja tuskaan. Miksi tämän kauhean asian piti yllättäen tulla elämääni eikä ole auttajaa. Olen niin levotonkin etten osaa edes keskittyä rukoukseen. Tähän tarvitaan nyt jokin ihme että jaksaisin jatkaa tätä elämää ja näkisin tässä jonkin tarkoituksen. Vaikka miten lukisin tai kuuntelisin lohdutuksen sanoja, niin tuntuu että sydän on kuin kiveä kaikkien iskujen jäljiltä, ettei mikään voi auttaa.
Rukouspyyntö
hätääntynyt
9471
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ei sinun tarvitse itsemurhaa tehdä. Kun tulee tarpeeksi kova paikka, sitä kuolee ihan luonnostaan, vaikka ei haluaisikaan.
Niin kauan kuin on elämää, on toivoa. Jo huomenna tai viimeistään vuoden kuluttua näet kaiken tämän aivan toisella tavalla.
Onko kukaan rakkaasi tehnyt koskaan itsemurhaa? Ymmärrätkö ollenkaan, kuinka hirveän taakan itsemurhaaja jättää läheisilleen? Älä hyvä ystävä suunnittelekaan antavasi sellaista joululahjaa kenellekään.
Hae apua vaikka terveyskeskuksen ensiavusta. Lähde vaikka tältä seisomalta taksilla, jos muu ei auta.
Tai avaa Raamattu ja lue vaikka psalmeja. Tai kirjoita paperille tuskasi.
Minä käyn tällä sivulla melko usein. Jos kirjoitat, voit ajatella kirjoittavasi vaikka minulle, jos haluat. Olen nähnyt ja kokenut kaikenlaista.
Mene nyt nukkumaan ja sano Jumalalle, niin kuin minä usein illalla viimeiseksi sanon: "Rakas taivaan Isä. Minä olen väsynyt ja menen nyt nukkumaan. En jaksa huolehtia enempää. Huolehdi sinä." Nuku sitten rauhassa. Hän kyllä pitää huolta.
Kirjoitit...
"Rakas taivaan Isä. Minä olen väsynyt ja menen nyt nukkumaan. En jaksa huolehtia enempää. Huolehdi sinä." Nuku sitten rauhassa. Hän kyllä pitää huolta.
toi toimis ! : )
Ei ollut aamulla mielimaassa. Isä voi antaa omilleen heidän nukkuessaankin : )
Oletko ajatellut sellaista että voit olla vihollisen hyökkäyksen kohtena kun olet uskossa ja masentunut. Vihollinen sehän yrittää saada ihmisen masentumaan. Joten siinä ei olisi mitään uutta aurinkon alla, hän valehtelija eikä hänessä ole totuutta. : )
Ei sinussa vikaa ole. Ei ihmisen ole hyvä yksin kaksin aina parempi, mutta jos olemme siinä profetaalisessa ajassa että ei kannata esim: naimisiin enään mennä!? No jokainen tutkikoon sanan ja sovittakoon tämän itseensä.
Kyllähän Isä koettelee sitä jota hän rakastaa ja ainahan voi Isälle muistuttaa Jeesuksen opetuksesta että... niinkuin on voimasi niin olkoon päiväsi, oppikaa minusta minun taakkani on sovelias ikeeni kevyt kantaa. Joten jes.53 vedoten antaa rukouksella taakka Herralle.
Kiitos Abba Isä
Että saan rukoilla ja pyytää masentuneelle kirjoittajalle ilo öljyä ja balsamia haavoihin jotta hän uudistuisi hengen mielen uudistuksen kautta. Vahvista sinä häntä sanot sanassasi että olet mielistynyt kipuun heikkouteen ja sairauteen ja olet siellä läsnä missä on murtunut sydän ja särkynyt mieli. Lepattavaa liekkiä sinä et sammuta etkä murtunutta korta muserra. Kiitos Isä että annat kaiken kasvun ajallaan kaikille ja sinulla on ihmistä kohtaan hyvä tahto. Pyydän hänelle myös vanhurskauden koko sotaasua. Pyydän hänelle myös uskovia ystäviä sekä siunausta, varjellusta, voimia työ elämään suo menestyä hänen kätten työt.
Näitä kaikkea pyydän sinulta
Ainut syntyisen Poikasi Pelastaja Vapauttaja Jeshua Ha-Mashiach nimessä
ps.Onko sinulla paikkakunnallasi rukous piiriystäviä tai tiedätkö koti solua!?
Kiitos teille jotka rukoilette puolestani, sillä on merkitystä kun huomaa että on ihan tuntemattomia ihmisiä, jotka välittää.
Jonkinlainen vihollisen hyökkäys tämän täytyy olla, mutta ihmettelen että miksei minulle tule sitä voimaa että jaksaisin taistella vastaan, vaikka koko ajan huudan Jumalan puoleen että päästä jo minut tästä ahdistuksesta, että en kestä tätä enää.
Voiko olla että olen tehnyt jotain niin kamalaa että Jumala on kääntänyt selkänsä eikä haluakaan tulla apuun. Olenko tietämättäni loukannut jotakuta ja nyt kärsin sen takia rangaistusta.
Monta päivää on nyt mennyt ihan kuin sumussa etten ole syönytkään. Syön vain ahdistuslääkkeitä ja nukun melkein koko ajan, kaikki asiat jää hoitamatta.
Terveydenhuollosta on hirveitä kokemuksia, en halua joutua mihinkään "eristyskoppiin" hullujenhuoneelle. Silloin olisi asiat vielä huonommin, kun menisi vielä vapauskin.
Minun on voitava nousta tästä ja hoitaa omat asiani, sillä olen yksin vastuussa paljosta. En vain tiedä miten pääsen tästä takaisin normaaliin elämään tässä kunnossa. Sen vuoksi tekee mieli luovuttaa kokonaan.
että Jumala sinua rankaisee. Eikä ainakaan sellaisesta, mitä et edes tiedä tehneesi.
Yritä ihmeessä syödä jotakin. Onko sinulla viikonlopuksi edes ruokaa? Jotkut sanovat, että suklaa auttaa masennukseen. Jos pidät siitä, niin mikäpä siinä. Yritä keksiä jotakin sellaista syötävää, mistä pidät. Hemmottele itseäsi.
Ulkoilu on myös tärkeää. Liikunta saa mielihyvähormonit liikkeelle. Lähde vaikka katselemaan jouluvaloja. Ja yritä tehdä vaikka yksi hyödyllinen asia päivässä. Se antaa onnistumisen kokemuksen. Mutta älä aloita mistään ylivoimaisesta tehtävästä.
Ja huomenna kun on sunnuntai, voit mennä kirkkoon.
Kaikkea hyvää sinulle!
Tulkaa nyt minun kansani ja levhtäkää vähän mark.6:31
Käy juttelemassa jossain seurakunnassa koska ei netti saa korvata uskovien yhteyttä tai yhteyttä ympärillä olevaan maailmaan. tä on kuitenkin lume elämää eikä kasvotusten puhumista. Jos asut suuremmalla paikkakunnalla niin voit käydä esimerkiksi kirjastojen lehtisaleissa lukeemassa päivän lehdet?, työttömien tapaamis paikoissa?, seurakunnan toiminnassa?, pelastusarmeijasta saa leipä kasseja jotain virikettä jotta et jäisi yksin neljän seinän sisään.
Ei Jumala kutsumistaan kadu eikä jätä kesken kättensä työtä joten olet koko aikaa Isän hoidossa.
Kerroppa minne piiloutuisit Jumalalta ! ?
Ei tuska
ei ahdistus
ei nälkä
ei vilu
ei kuolema
ei elämä
ei enkelit
ei henkivallat
ei syvyys
ei korkeus
ei pituus
ei leveys
eikä mikään luotu voi eroitta sinua Jumalan rakkaudesta. Jos sinun oma sydämmesi sinua syyttä niin Jumalan Armo on suurempi.
ps. jokainen joka on neljän seinän sisällä pitkiä aikoja kärsii ahdistuneisuudesta ja väsyymyksestä.
Minä ymmärrän sinua varmaan jotenkin. Itselläni on hirveä ahdistus kaikenlaisista pakko-oireistani, peloistani ja pakkoajatuksistani johtuen. Seuraava lääkärissäkäyntikin on vasta ensi vuoden puolella, joten ikävä kyllä en varmaan lääkettäkään ennen tuota saa. Minäkin olen uskossa, en hyväksy itsemurhaa enkä haluaisi tai pystyisikään sitä tekemään, mutta silti se häilyy koko ajan mielessä ainoana mahdollisena ulospääsynä. Rukoilen sinulle mielenrauhaa ja että itsemurha-ajatukset laantuisivat ja että löytäisit avun ahdistukseesi ja että uskosi kestäisi. Jumala sinua siunatkoon.
Kiitos teille kaikille jotka tuette. Lämmittää sydäntä että on ihmisiä jotka välittää.
En oikein tiedä mistä löytyisi muita uskovia ihmisiä joiden kanssa jutella, ja ujostuttaakin. Jumalanpalveluksissa joskus käyn, mutta eihän niissä tilaisuuksissa tietysti voi jutella ihmisten kanssa.
Tuo syömis-asia on sellainen ettei oikein surun takia saa alas mitään, eikä ole ollut ruokahaluakaan.
Yritän jaksaa seuraavaan päivään ja laittaa luottamukseni Jumalaan että Hän toisi sen avun mitä niin kovasti kaipaan. Ehkä sitä on malttamaton sen tuskaisen olon kanssa että huutaa Jumalalle että auta mua nyt justiin, eikä vasta huomenna.
Olen joskus aikaisemmin joutunut menemään tällaisen pimeän (ja piitkän)tunnelin läpi ja on vielä tuoreessa muistissa miten rankkaa se oli. Se jätti pysyvän trauman ja pelot sydämeen. Ajattelin siitä selvittyäni että ei Jumala varmaan toista kertaa minulle sellaista taakkaa laita, luulin että siinä oli minulle koko iäksi jo tarpeeksi. Tällä hetkellä tunnen jopa jonkinlaista vihaa Jumalaa kohtaan että Hän antoi tämän tapahtua taas, tunnen jopa että Hän jollakin tavalla petti minut. Tunnen ettei Häneen voikaan luottaa siten kuin oletin. Odotin kai pelkkää hemmottelua sen edellisen kokemuksen jälkeen ja nyt kapinoin kun ei se mennytkään niin. En ymmärrä mitä Hän minusta nyt sitten tahtoo. Onko tällaisesta kärsimyksestä muka mitään hyötyä mihinkään.
Minulla on itselläni ollut tosi vaikeaa monta vuotta, oikeastaan viimeiset 10v, vaikka olen vasta 24-vuotias nuori tyttö. Nyt vasta tuntuu että alkaa helpottaa..tie on ollut kivinen.. Voisitkohan tehdä jotain mitä minä en koskaan tehnyt, eli hakea apua.. Minua harmittaa että niin monta vuotta meni "hukkaan", olisin parantunut aiemmin jos olisin hakenut itselleni apua. Suojele itseäsi pahoina päivinä, pyydä apua. Kerro että et jaksa.. En minäkään aina jaksa, mutta yritän ja yritän, ja se palkitsee silloin tällöin kyllä.. :)
Minä rukoilen sinun puolestasi koko sydämestäni.