Mitä hyötyä EU:sta on ollut henkilökohtaisesti, oletko saanut jonkin bryssän santarmin viran esimerkiksi, politrukin tai komissaarin viran taikka paikan Eurooppatiedotuksen propagandamyllyn kiven pyörityksessä mitähäh?!?
Kysymys II
EU:sta kiinnostunut
28411
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
... mutta vastaan vähän silti.
Mitäkö hyötyä on ollut EU:sta?
- eurot lompakossani - helppoa ja mukavaa matkustella ja vertailla hintoja. Alhaiset ja vakaat korot.
- ruoan hinta on alentunut selvästi, jogurttihyllyllä on nykyään muitakin vaihtoehtoja kuin Valion hedelmämix.
- autojen hinnat ovat laskeneet
Noin ihan makusteltavaksesi vain.
yleisellä tasolla on Eurooppaan tullut paljon merkittäviä muutoksia:
- Suomen kansallisvarallisuus ja merkittävimmät (ja tuottoisimmat) yritykset on saatu siirrettyä ylikansallisten yritysten hoidettavaksi.
- Suomen valtiontalous ja kuntien talous (myös Helsingin) on aivan mainiot. Perustelu: Olen saanut eilen uutisista kuulla!
- Suomen valtion ja kuntien verotulot kasvavat jatkuvasti.
- Suomen hyvinvointiin liittyvät (vaikeatkin) terveys- ja sosiaalipoliittiset päätökset saadaan tehdä edelleen kansallisella päätöksentekotasolla.
- Kaiken hyvinvoinnin ja työllisyyden takaa EMU-puskurirahastot. Onneksi niitä ei koskaan vahvan euron ansiosta tarvitse ottaa käyttöön.
- Suur- ja vientiteollisuuden kannalta oli onni, että markka devalvoitiin lähes kuuteen markkaan ennen EMU-kytkentää. Mitäs siitä, vaikka valtiovelka kasvoi ja polttonesteiden hinta kohosi, kun euro takaa Suomen taloudellisen vakauden.
- Euroopan köyhimpienkin maiden sosiaalinen ja taloudellinen hyvinvointi on lähestynyt pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden tasoa.
- Suomesta tuli EU:n jäsenenä maailman Pikku-Jättiläinen. Suomalainen päätösvalta on EU:n ansiosta globaalilla tasolla, ja mikä tärkeintä, nyt suomalaispäätöksillä on todellista painoarvoa.
Mutta elintarvikkeiden hinnasta rohkenen olla eri mieltä kuin ne, jotka sanovat EU:n alentaneen merkittävästi ruuan hintaa. On ikävää, että Lidl-myymälätkään eivät tappiolla kannata.
On harmi, että Lidl-market kannattaa vain siellä, missä kuluttajat ymmärtävät toimia niin, etteivät rahat kokonaan mene suomalaisen yritysten ja Suomen valtion kassaan.
tämä niin kuin käytännössä onnistui?
>- Suur- ja vientiteollisuuden kannalta oli onni, että markka devalvoitiin
>lähes kuuteen markkaan ennen EMU-kytkentää. Mitäs siitä, vaikka
Kyseisessä devalvoinnissa markan arvoa laskettiin, koska suomalaiset politikot luulivat, että eurosta tulee vahva.
TALOUSANALYYTIKOT VAROITTIVAT heikosta eurosta, mutta päätös olikin poliittinen.
Vahva euro olisi politikkojen skeenaarion mukaan vaikeuttanut Suomen puunjalostusteollisuuden kilpailukykyä.
Mutta, muistamme miten EKP osti euroja vahvistaakseen sen kurssia. Samaten muistamme, kun EKP euron "vahvuuden" osoitukseksi laski korkoa. Tällä EKP halusi osoittaa, että euroalueessa mukana olevien maiden talous on vakaampaa kuin euroalueen ulkopuolella olevien.
Kyseinen alhainen korko vaikeutti pankkien toimintaa (ks myöh.). Lainaa ottaneet tietenkin hyötyivät alentuneesta korosta.
Samasta em. eurodevalvointisyystä vienti veti erittäin hyvin vuoden 2000 syksyllä. Silloin markka olisi pitänyt revalvoida senverran, että teollisuus vielä olisi säilyttänyt kilpailukykynsä, niin ja silloin Suomeen tuotavan raakaöljyn hinta olisi ollut halvempaa.
Lisäksi olisi kauppatase parantunut, verotulot kasvaneet ja teollisuus ja valtio olisi saanut puskuria nykyistä taantumaa vastaan.
Keski-Euroopan valtiot tiesivät, ettei eurosta tulisi vahva, jolloinka ne liittyivät euroon pikkuisen revalvoiden.
Tästä euro-devalvoinnista on kyllä yksi "hyväkin" puoli: Suomen talous ei ole taantunut niin paljon kuin muiden.
On siis jonninjoutavaa hörinää, että Suomessa ei tarvitsisi devalvoida (ja revalvoida) taloussuhdanteiden mukaan.
Euroon sidottuna Suomen talouskehitys on riippuvainen ylikansallisista markkinavoimista.
MUUTA LISÄYKSENÄ:
Nykyinen euron vahvuus ei suinkaan johdu Euroopan vahvasta talouskehityksestä, vaan dollarin devalvoitumisesta euroon nähden.
Euroalue on pitänyt liikaa kiinni euron kasvu- ja vakaussopimuksen inflaatiokriteeristä.
Tästä seuraa inflaatiotakin pahempi peikko deflaatio.
Japani on deflaation kourissa. Korko meni jo "pakkasen puolelle", siis MIINUS-merkkiseksi.
Deflaatiossa kuluttaja siirtää ostamisajankohtaa ja odottaa hintojen edelleen laskevan. Kulutuksen vähetessä on varastot pakko myydä alihintaan, koska kauppa ei muuten käy.
Koska kauppa ei käy, lomautetaan tai vähennetään työvoimaa.
Deflaatio aiheuttaa vaikeuksia pankeille, koska korkomarginaali (rahan myyntivoitto) kapenee.
Deflaatio lisää valtiontalouden syöksykierrettä ja työttömyyttä.
Kyseisessä eurodevalvoinnissa markan arvoa laskettiin, koska suomalaiset politikot luulivat, että eurosta tulee vahva.
TALOUSANALYYTIKOT VAROITTIVAT heikosta eurosta, mutta päätös olikin poliittinen.
Vahva euro olisi politikkojen skeenaarion mukaan vaikeuttanut Suomen puunjalostusteollisuuden kilpailukykyä.
Mutta, muistamme miten EKP osti euroja vahvistaakseen sen kurssia. Samaten muistamme, kun EKP euron "vahvuuden" osoitukseksi laski korkoa. Tällä EKP halusi osoittaa, että euroalueessa mukana olevien maiden talous on vakaampaa kuin euroalueen ulkopuolella olevien.
Kyseinen alhainen korko vaikeutti pankkien toimintaa (ks myöh.). Lainaa ottaneet tietenkin hyötyivät alentuneesta korosta.
Samasta em. eurodevalvointisyystä vienti veti erittäin hyvin vuoden 2000 syksyllä. Silloin markka olisi pitänyt revalvoida senverran, että teollisuus vielä olisi säilyttänyt kilpailukykynsä, niin ja silloin Suomeen tuotavan raakaöljyn hinta olisi ollut halvempaa.
Lisäksi olisi kauppatase parantunut, verotulot kasvaneet ja teollisuus ja valtio olisi saanut puskuria nykyistä taantumaa vastaan.
Keski-Euroopan valtiot tiesivät, ettei eurosta tulisi vahva, jolloinka ne liittyivät euroon pikkuisen revalvoiden.
Tästä euro-devalvoinnista on kyllä yksi "hyväkin" puoli: Suomen talous ei ole taantunut niin paljon kuin muiden.
On siis jonninjoutavaa hörinää, että Suomessa ei tarvitsisi devalvoida (ja revalvoida) taloussuhdanteiden mukaan.
Euroon sidottuna Suomen talouskehitys on riippuvainen ylikansallisista markkinavoimista.
MUUTA LISÄYKSENÄ:
Nykyinen euron vahvuus ei suinkaan johdu Euroopan vahvasta talouskehityksestä, vaan dollarin devalvoitumisesta euroon nähden.
Euroalue on pitänyt liikaa kiinni euron kasvu- ja vakaussopimuksen inflaatiokriteeristä.
Tästä seuraa inflaatiotakin pahempi peikko deflaatio.
Japani on deflaation kourissa. Korko meni jo "pakkasen puolelle", siis MIINUS-merkkiseksi.
Deflaatiossa kuluttaja siirtää ostamisajankohtaa ja odottaa hintojen edelleen laskevan. Kulutuksen vähetessä on varastot pakko myydä alihintaan, koska kauppa ei muuten käy.
Koska kauppa ei käy, lomautetaan tai vähennetään työvoimaa.
Deflaatio aiheuttaa vaikeuksia pankeille, koska korkomarginaali (rahan myyntivoitto) kapenee.
Deflaatio lisää valtiontalouden syöksykierrettä ja työttömyyttä.
Sama kirjoitus meni kahteen kertaan.
Kuvaruutuun tuli ensilähetyksellä Proxy error. Talletin tekstini ja kävin välillä lukemassa muuta tekstiä.
Tulin takaisin katsomaan, onko vastauskirjoitukseni jatkokirjoituksena. Ei ollut. Sen jälkeen liitin tekstin ja lähetin.
Eikä tullut edes ilmoitusta (kuten joskus ennen, vaikka yritin lähettää vasta ensimmäistä kertaa): Olet jo kerran lähettänyt kyseisen tekstin.
Pahoittelen!
vastannut kysymykseen. Miten helvetissä markka
voidaan devalvoida kuuteen markkaan?
suhteessa euroon!
Kaikki muut lienevät ymmärtäneet, mitä tarkoitin. Ainahan pitää olla vertailukohta;
- muu valuutta eli euro (, johon markka lopullisesti sidottiin), - tai devalvointiprosentti )silloin kun Suomi sai harjoittaa itsenäistä talouspolitiikkaa).
oli markan kurssi ennen euroon sitomista? Siis
viimeinen markka/euro noteeraus?
tarkastella asiaa viimeisen noteerauksen perusteella, vaan pitää tarkastella tuon ajan noteerauskehitystä pidemmällä aikavälillä. Muutenhan devalvointi olisi näkynyt liikaa.
Pitää siis muistaa, mitä ennen ERM-kytkentää (lokakuu 1996) tapahtui.
Jotkut tahtoivat markan arvoksi n. 5 mk / 1 euro.
ERM-kytkös tehtiin pienen piirin (viisi ihmistä) päätöksenä. Ei edes toinen valtiovarainministeri Arja Alho kuulunut tuohon joukkoon, vaikka Suomen Pankin pääjohtaja Hämäläinen niin luuli.
Suomen Pankin ERM-asiakirjat ovat (MOT:n ohjelman) mukaan KHO:n ratkaisulla salassapidettävät.
Asiasta tiesivät SP:ssä Hämäläinen, Vanhala ja Åkerholm sekä hallituksesta pääministeri ja valtiovarainministeri.
Samaan asiaan liittyy:
Åkerholm ei muistanut, että ministeri (Arja Alho) oli hänelle yöllä soittanut!!
ottamaan kantaa varsinaiseen asiasisältöön, puutut saivarrellen kahden sanan ("suhteessa euroon") puuttumiseen tekstistäni.
Kuten alempana aiemmin antamassani jatkokirjoituksessa totesin, muut lienevät ymmärtäneet, mitä tarkoitin.
Katso myös alempi jatkokirjoitukseni.
Tämä asia ei ole minun päästäni, sillä sen ovat muut tietolähteet (Iltasanomat, Helsingin Sanomat ja (myöhemmin) Ylen MOT) kertoneet. Tuosta on vaan senverran aikaa, etteivät asian kytkökset euro-kytkentään (vuoden 1999) alusta ilmene. MOT kertoi asiasta viime huhtikuussa. Todennäköisti MOTin toimittajat eivät huomanneet, mitä asiaan liittyy.
Yritän vain herätellä yleistä keskustelua asiasta.
minua kiinnosta kuka soitti ja kuka muisti vaan
pelkät numerot.
En minäkään viitsi numeroiksi Jerryn takia muuttua. Mutta pysytäänpä tämän kirjoitusketjun pääotsikossa: Mitäpä etua?
Suomalaisten pelkona oli se, että eurosta tulee vahva ja Ruotsin vientiteollisuus siten saa kilpailuedun. Siksi Suomen oli pistettävä markan kurssi heikommaksi.
Mutta kuten muistamme, Ruotsi ei saanut tehdä ERM-kytkentää. Se nimittäin oli Riksbankenin sääntöjen vastaista. Samasta syystä Ruotsi ei ole mukana eurossa.
Ruotsissa ERMin ulkopuolelle jättäytymistä perusteltiin huonolla valtiontaloustilanteella. Se oli kuitenkin vain veruke.
Oletkos Jerry seuraillut Ruotsin kruunun kurssia menneinä vuosina?
Se on vaihdellut suhdanteiden mukaan.
Ovatko ruotsalaiset ostaneet suomalaisfirmoja heikolla vai vahvalla kruunun kurssilla?
Miten Suomella menisikään euron ulkopuolella?
voisi laskea täydet sosiaaliedut.
Kruunun kurssi
4.1.1999 9,4696
23.12.2001 9,3012
keskikurssi 2002 9,1592
14.02.2003 9,1066
Muita ei pyhänä irtoa. Vahvuuksia voi jokainen
laskea itse. Kruunun dollarikurssi josta mm.
paperitehtaan ovat kiinnostuneita on sitten jotain
muuta.
Yrityskauppoja en ole kovasti seuraillut muttei suhdanne
kruunu ainakaan Ericsonia ole auttanut.
Suomella menee päin vittua kuten ennenkin. Jos dollari vielä
kovasti laskee, niin voi tulla ongelmia niille jotka
tekee dollaripohjaista kauppaa.
Minkä eduksi täydet sosiaaliedut voisi laskea?
Ainakin Suomen sosiaali- / terveysetuisuuksia puretaan!
Kiitos Jerrylle mielenkiinnosta kruunun kurssiin.
Eivät ruotsalaiset huonolla kruunun kurssilla ole yrityskauppoja tehneet.
Eriksonin vaikeudet johtunevat muista asioista kuin kruunun kurssista. Nokian varjossa ei ole muiden kännykänvalmistajien kiva olla.
Jerry kirjoitti mm.:
"Suomella menee päin vittua kuten ennenkin.Jos dollari vielä kovasti laskee, niin voi tulla ongelmia niille jotka tekee dollaripohjaista kauppaa."
Kommenttini edelliseen:
Alamme olla samalla aaltopituudella. Kiitos.
Suomella menisi paremmin, jos syksyllä 2000 olisi voitu markkaa revalvoida ja nyt euron "vahvistuessa" devalvoida.
Euroalueeseen kuuluminen on vaikeuttanut suuresti Suomen vientiteollisuutta. Se on nyt kovan paikan edessä.
Samaten Suomen valtiontalous verotulojen kaventuessa.
Saksa ja Ranska pyrkivät nyt talousahdingoissaan harjoittamaan merkantilistista taloutta, eli ostamaan mahdollisimman paljon kotimaista, jotta rahat pysyvät omassa maassa kartuttamassa veroeuroja.
Se siitä EU:n "vapaasta kaupasta" ja "sisämarkkinoista".
henkilökohtaiseksi eduksi
>Minkä eduksi täydet sosiaaliedut voisi laskea?
Voisitko kuvitella tarkoittavani jonkun muun maan tarjoamia
etuja?
>Ainakin Suomen sosiaali- / terveysetuisuuksia puretaan!
>Alamme olla samalla aaltopituudella. Kiitos.
Eipä kestä. Seuraavaksi voitkin katsoa dollarin ja euron
osuudet Suomen viennistä.
>Suomella menisi paremmin, jos syksyllä 2000 olisi voitu markkaa
>revalvoida ja nyt euron "vahvistuessa" devalvoida.
Ei toimi. Jos hetken miettisit, niin saattaisit huomat mikä asia
silloin muuttui.
>Saksa ja Ranska pyrkivät nyt talousahdingoissaan harjoittamaan
>merkantilistista taloutta, eli ostamaan mahdollisimman paljon kotimaista,
>jotta rahat pysyvät omassa maassa kartuttamassa veroeuroja.
>Se siitä EU:n "vapaasta kaupasta" ja "sisämarkkinoista".
Jättiosan kaupasta käyvät yritykset ja yksityiset eli
se siitä merkatilismistä.
Hyvä.
ottamaan kantaa.
Noi iltikset ja hesarit, tuota noin... Ei pitäisi kehuskella sillä, että uskoo kaiken mitä ne kirjoittavat.
olisi suhdanteidensa tasaamiseen Suomella itsenäinen rahapolitiikka.
ulkopuolella Suomella olisi valuuttakori jonka merkittävin
muuttuja olisi euro.
Kun euroalue on luotu väkisin, on kaikki euron uskottavuus mennyttä.
Kaikilla "euro-valtioilla" on omanlaisensa talous, omanlaiset verotuksensa ja erilaiset yhteiskuntansa tarjoamat palvelut.
Tästä seuraa, että kaikilla euro-mailla on erilainen verotuksen tarpeensa.
Miten euroalue voi toimia, kun maiden taloudet ovat erilaiset, vieläpä verotus ja verotuksen tarve on harmonisoimatta?
Nyt kun Saksan ja Ranskan taloudet ovat kuralla, ne pyrkivät EU-kilpailusäännösten kieltävään oman tuotteensa suosimiseen!
et ymmärtänyt koko aihetta. Lue ketju uudelleen ja
yritä löytää se aihe.
Jerry hyvä!
Kirjoitit yöllä, etten ymmärtänyt ketjua!
Vastaukseni oli jatko kirjoitukseesi:
"ulkopuolella (siis euroalueen) Suomella olisi valuuttakori jonka merkittävin muuttuja olisi euro."
Kirjoituksellani halusin osoittaa, kuinka "ihanan hyvä" euroalue on.
Suomen valtiontaloudelle olisi moninverroin parempi olla euroalueen ulkopuolella.
Tässä euron ihanuuden kommentissani ei siis koko ketjua tarvita.
Jerry kuule! Oletko euroalueen kuralla olemisesta niin masentunut, ettet saa yöllä unta. Sinulla ei taida unettomuudessasi muuta tekemistä kuin kirjoittaa tolkuttomia juttujasi!
Muuten, kuinka ollakaan, tämän päivän uutiset kertovat, että Ranskankin julkisen sektorin alijäämä on tulossa 3,5 %:iin. Se siis ylittää euron kasvu-ja vakaussopimuksen rajan!!!
Ranska ja Saksa ovat ensimmäiset maat, jotka alkavat rikkoa EU:n (vapaan kilpailun) kilpailusäännöksiä poikotoiden muiden tuotteita eli alkavat euroalueen sijasta suosia omien maidensa tuotteita ! Niillä ei todellakaan ole muuta tietä selvitä talousvaikeuksista.
Sama systeemi parantaisi Suomenkin taloutta ja vähentää samalla työttömyyttä.
Se siitä vapaasta ja ihanasta euroalueesta!
unettomuuteen löytyy työolosuhteista.
Miten noin niin kuin käytännössä tämä boikotti
suoritetaan?
ostetaan kotimaista.
Vain suomalainen kuluttaja lienee niin tyhmä, että ostaa ulkomaalaisia tuotteita. Ne eivät anna suomalaisille työtä.
Saksalaiset ja ranskalaiset ymmärtävät jo asian julkisen talouden romahtamisen kautta.
"Eurooppalainen" ei olekaan kotimaista.
Mitäs muuta hyötyä EU:n vastustamistesta olet saanut kuin kylähullun maineen, venäläisten tukirahaa ja ladan vai?
Tässä kirjoituksessa "Kysymys II EU:sta kiinnnostunut" koneeni väittää olevan tänään klo 18:51 kirjoitettu viesti.
Mitään uutta ei kuitenkaan näkynyt, kun kävin katsomassa!
nyt näkyy tuo viesti klo 18:51!
Mistä moinen viivästyminen johtui?