Todella mukavat ja rakkaat seurat oli taas rauhanyhdistyksellä. Miten mukava rakkaus pelmahtikaan vastaan, kun ry:n oven taas kerran avasin. Kuului leppoisaa puheensorinaa aluksi. Seurasalissa oli paljon lapsia ja aikuisia. Siellä on aina semmoinen sanoinkuvaamaton rakkauden tunnelma, sitä voi melkein käsin kosketella. :)
On mahtavaa ja turvallista olla uskovainen, kun Jumala pitää huolen minusta. Hän kantaa aina kun on elämässä vaikeaa. On turvallinen olo, kun kaikki synnit ovat anteeksi, eikä tarvitse pelätä kuolemaa. Ei myöskään tarvitse olla synninorja. Ihanaa, kun on kaikki hyvin ja hyvät välit Jumalan kanssa. Seurapenkissä voisin viipyä vaikka kuinka kauan, niin ihanaa siellä on. Se on melkein taivas maanpäällä. En osaa sitä sanoin kuvailla.
Kirjoitelkaapa muutkin rakkaita seuramuistoja. Eikö olekin mahtava tunne, kun kaikki synnit ovat anteeksi. Odotan jo innolla suviseuroja, ne ovat niin fantastinen tilaisuus, että semmoisia ei jätä kuin pakosta väliin. :) :)
On mahtavaa ja turvallista olla uskovainen, kun Jumala pitää huolen minusta. Hän kantaa aina kun on elämässä vaikeaa. On turvallinen olo, kun kaikki synnit ovat anteeksi, eikä tarvitse pelätä kuolemaa. Ei myöskään tarvitse olla synninorja. Ihanaa, kun on kaikki hyvin ja hyvät välit Jumalan kanssa. Seurapenkissä voisin viipyä vaikka kuinka kauan, niin ihanaa siellä on. Se on melkein taivas maanpäällä. En osaa sitä sanoin kuvailla.
Kirjoitelkaapa muutkin rakkaita seuramuistoja. Eikö olekin mahtava tunne, kun kaikki synnit ovat anteeksi. Odotan jo innolla suviseuroja, ne ovat niin fantastinen tilaisuus, että semmoisia ei jätä kuin pakosta väliin. :) :)
Vastaukset 30
Vanhimmat
kuulostaa niin ihanalta. oon evlut mutta kuulun ns. "vapaan suunnan" seurakuntaan. samoin mieheni. nykyinen seurakunta ei anna sitä mitä tarvitsisin. oon kaivannu pitkään jumalan rauhaa, mutta tuntuu etten voi mennä "toiseen seurakuntaan" koska mieheni ei sinne tule. ja toisaalta koska "oma"(vaikka eipä tuo enää omalta tunnu) seurakunta on antanut vain paskan kuvan itestään, ei tunnu kovin hyvältä mennä seuroihinkaan.... paskaa...
Kerrot olevasi "vapaan suunnan" jäsen miehesi kanssa,mutta olet Ev,lut kirkon jäsen edelleen!
Oletko oikeasti kokenut "uudestisyntymisen" Jumalan SANAN ja Hengen kautta.? Saitko Pyhän Hengen silloin kun tulit uskoon?
Jos olet nyt epävarma näiden kysymysten jälkeen omasta uskon tilastasi?niin ole hyvä ja mene rohkeasti luotettavalta tuntemasi vanhimmisto veljen tai seurakunnan paimenen puheille,ja kerro epävarmuutesi tila hänelle ,niin hän keskustelee kanssasi ja kertoo sinulle mitä? sinun on siinä hetkessä tehtävä!!!
Kuulun itse n`s "vaapaaseen suuntaan" mutta oma seurakuntani on elävä ja toimiva jossa ei tarvitse "huokailla" tyhjyyttään penkissä,vaan siellä saa kokoajan olla "ottamassa" vastaan kun "ylhäältä" annetaan.
Toisinaan on hiljaisempaa ja toisinaan taas on niin ettei meinaa penkissä pysyä kun Herra toimii niin voimallisesti.
Kaiken kaikkiaan siellä on HYVÄ OLLA! kun kaikille löytyy jotakin.
Hyvin paljon on myös kysymys siitä,onko oma "sydämen" tila Jumalaan nähden oikeassa tilassa???
Rukoilen,että kohtaat Jeesuksen ja hänen Pyhän Henkensä kosketuksen ja saat RAUHAN jota niin kaipaat! Herra kuulee rukouksesi!
Siunausta sinulle!
En voi tunteelle mitään, vaikka kuinka yrittäisin ajatella parhain päin. Niin tuosta purkauksesta tuli ensimmäiseksi fariseuksen rukous: Isä minä kiitän etten ole niin kuin muut jotka pelkäävät kuolemaa, ja jotka ovat synnin orjia, minä synnitön, vaikka onhan minulla joitakin synnin taipumuksia mutta nehän ei mitään haittaa kun se on halu hyvään, eli itse rakkaus omaan uskomiseen ja pyrkimyksiin. Seura penkissä minä tunnen itseni tosi hyväksi kristityksi, melkeimpä enkeliksi niin puhtoinen olen, niin valkoiseksi minut on kalkittu.
Paavalin tuntemukset olivat usein toinen kuka päästää minut tästä kuoleman synnin ruumiista.
Puplikaanin rukous oli minä vaivainen syntinen.......
Alkuperäinen kirjoittaja kirjoitti että hänen syntinsä on anteeksi eikä niin, ettei hänellä olisi syntiä tai sitä tulisi. Kun synnit ovat anteeksi, riittää kun jalat pestään siitä synnistä, joka matkan aikana tarttuu.
Jos alkaa tuntua ettei minuun synti enää pysty eikä ole oikein anteeksipyydettävääkään, ihminen on kasvanut omavanhurskaudessaan. Vaikea hänen on nöyrtyä parannukseen, kun omasta mielestään on synnitön.
Uskon kautta me näemme sen, mitä paljain silmin ei voi nähdä. Tämän vuoksi Jumalan valtakuntaa pidetään maailmassa halpana, sillä sen arvon ja palkanmakson näkee vain uskon kautta. Maailman silmissä se on hulluus.
Eilen aamukirkossa oli mukava olo herätä aamuun, kun uskovainen pappi saarnasi puhtaasti ja penkissä siellä täällä näkyi tuttuja kasvoja. Ennen ehtoollista sai vielä uskoa syntinsä anteeksi ja nauttia ehtoollisen ylennetyin mielin synnistä puhtaana.
Askel kotiin lähtiessä oli keveä ja mieli iloinen. On turvallinen ja hyvä olo - tietää olevansa varmassa tallessa. Tuli tässä ajassa vastaan mitä tahansa, uskon silmä on kiinnitetty kuitenkin kohti päämäärää ja myös tämä ajallinen elämä tuntuu silloin hyvältä, kun sielunviholliselle on käännetty selkä. Enkä yhtään ihmettele, ettei sitä tästä osaton voi käsittää, vaikka kyllähän jo järjenkin luulisi sanovan muuta.
on hyvä olla.
Lestadiolaisuuden kahleissa ja väärässä opissa olemisesta en ole lainkaan varma.
Tuo kuulostaa niin ihanalta. Pidä kiinni uskostasi. En ehkä osaa kuvitella noin hienoa tunnetta, mutta toivon joskus sen kokevani itsekin.
Uskominen on uskomista kristuksen armoon, mutta ei pidä rakentaa uskoa tuntemisten varaan. Tuntemiset raukeaa koettelemusten keskellä, mihin sitten uskotaan. Omanvanhurskauden harjoittajat rakentavat kaiken uskonsa tuntemisien varaan, sen sijaan oikeasti uskovaa vihollinen jatkuvasti kiusaa. Vihollinen ei jätä elävää kristittyä hetkeksikään rauhaan, kiusaa kaikilla mahdollisilla keinoilla. Mutta ei vihollinen kiusaa omiansa.
tuo on sitä mistä sanovat ihmisetkin, että lestat uskollaan leuhkii...
Minäpä olen uskovainen etpä sinä oo ähäs kutti.
tällaisen kuvan tästä saa.
jaettu ilo on moninkertainen ilo :)
juu tottahan se, ehkä tuli liiankin terävästi sanottua.
Mutta itkekää itkevien kanssa,eihän se ehkä aina onnistu,mutta tarkoitan että kun täällä on enemmistö vailla tuota onnea niin,ettei he pahentuisi siitä.
Voin allekirjoittaa kaiken mitä kirjoitit, paitsi että nuo kokemukseni liittyvät evankelisen herätysliikkeen seuroihin ja muihin tilaisuuksiin, ja että odotan evankeliumijuhlia, enkä suviseuroja.
Rakkaudellinen ilmapiiri, turvallista olla, kun elämä on Jumalan kädessä, synnit on anteeksi yksin Kristuksen tähden, ei tarvitse pelätä kuolemaa, ei tarvitse olla synnin orja. Saamme armoa armon päälle, muutoin ei yksikään ihminen pelastuisi. Syntien sovitus Jeesuksen ristissä, muuta mahdollisuutta meillä ei ole. Jumala kantaa ihmistä taivaaseen.
Siunausta sinulle :)
Voin allekirjoittaa kaiken mitä kirjoitit, paitsi että nuo kokemukseni liittyvät evankelisen herätysliikkeen seuroihin ja muihin tilaisuuksiin, ja että odotan evankeliumijuhlia, enkä suviseuroja.
Rakkaudellinen ilmapiiri, turvallista olla, kun elämä on Jumalan kädessä, synnit on anteeksi yksin Kristuksen tähden, ei tarvitse pelätä kuolemaa, ei tarvitse olla synnin orja. Saamme armoa armon päälle, muutoin ei yksikään ihminen pelastuisi. Syntien sovitus Jeesuksen ristissä, muuta mahdollisuutta meillä ei ole. Jumala kantaa ihmistä taivaaseen.
Siunausta sinulle :)
otsikkosi perusteella sut vl:ksi. Tuntemiset, joita uskovaisella on joskus, kuvaa hyvin vl:iä. Kuinka vois muuten ihastella sitä, että saa uskoa syntinsä anteeksi ja olla Jumalan lapsi. Armon avaruus näyttää ihanalta.
Armon avaruus on nähtävästi näin, tee vapaasti syntiä kun vain uskot.
...leevin viestin (yllä)?
selittää Leevin viestiä, koska en ole Leevi. Kaikki kokemukset ovat subjektiivisia.
Mutta se on sanottu, että oikea rauha kestää kuoleman. Ja se, että jos täällä on myrksysää, ei tarkoita sitäkään, että ajan rajan tuolla puolen myös automaattisesti ko. henkilöllä olisi myrkysää. Uskovaiselle on luvattu ikuinen rauhan tyven sitten ajan rajan tuolla puolen.
On ihanaa olla uskovainen. Turvallista ja rauhallista. Tietää, että en ole koskaan yksin. Vaikka en pääse usein toisten uskovien tykö, voin kokea Jeesuksen läheisyyttä ja sitä, miten hän pitää huolta. Hänen verensä vihmoo minut puhtaaksi kaikesta synnistä.
On ihanaa olla uskovainen. Ja vaikka joissakin herätysliikkeissä toimivat kristityt eivät pidä minua uskovaisena, koska en kuulu heidän herätysliikkeeseensä enkä ajattele asioista samalla tavalla kuin he, niin kun tiedän, että Jeesus hyväksyy minut ja tunnustaa minut omakseen, niin minulle riittää se.
Jeesuksen käsien naulan jäljet ja kylkensä haava ovat meille todiste siitä, että Jeesus on kuollut minunkin puolestani ja sovittanut minunkin syntini. Miten minä rakastankaan häntä. Kehen minä uskoisin, ellen häneen? Herra, kenen tykö me menisimme, ellei sinua olisi?
Niin, ja vaikka en kovin usein pääse uskovien yhteisiin tilaisuuksiin, niin silloin kun pääsen, ne ovat keidashetkiä. On ihanaa olla osa "Kristuksen ruumista", Jumalan seurakuntaa. Sillä, mihin uskonyhteisöön tai herätysliikkeeseen nämä muut uskovat Jeesuksen omat kuuluvat, ei ole merkitystä. Usko Jeesukseen yhdistää, Pyhä Henki todistaa sydämissämme, että olemme Jumalan lapsia.
Murheellista ja kummallista, mutta ainoat "uskovaiset", joitten kanssa tätä Pyhän Hengen yhteyttä ei ole, ovat vanhoillislestadiolaiset. Heidän tapansa suhtautua muihin kuin heikäläisiin on jäinen ja kylmä. Ihmettelen tätä syvästi. Jos he ovat oksastettuina samaan Kristus-runkoon, miten on mahdollista, että he suhtautuvat niin kuin suhtautuvat?
Kysynkin sinulta vl, oletteko te Jeesuksen omia? Jos, niin miksi suhtaudutte muihin Jeesukselle kuuluviin ihmisiin niin nurjasti ja ristiriitaisesti - nimittelette heitä jopa epäuskoisiksi? Miksi ette tule yhteisiin rukouskokouksiin, miksi ette ole yhtä muitten Jumalan lasten (Kristus-ruumiin) kanssa? Ettehän halua jäädä pois niistä "häistä", jonne Jeesus meidät hakee? Suviseuratkin ovat "roskaa" niitten juhlien rinnalla.
juopa ei näkyisi. Ekumenia ei kuulu elävään kristillisyyteen: maailma tuntee omansa, siksi te kaikki tunnette olevanne yhtä riippumatta siitä missä hartaustilaisuudessa kuljette.
Välillämme kulkee valtakunnan raja. "Ei Jumalan valtakuntaa voida sanoa, että se on tuolla tai tuolla. Se on keskellänne"
vl-puppua ja hapatusta.
Koska tulette järkiinne?
ccc
Juopa kulkee Jeesuksen omien ja ei-hänen omiensa välillä, ei kristittyjen ja Vl-kristittyjen välillä. Se juopa näkyy ja tuntuu.
Sanoit aivan oikein.
Luuk. 17:20: "Ei Jumalan valtakunta tule nähtävällä tavalla, eikä voida sanoa: 'Katso, täällä se on', tahi: 'Tuolla'; sillä katso, Jumalan valtakunta on sisällisesti teissä."
On siis enemmän kuin omituista, että vanhoillislestadiolaiset toimivat nimenomaan niin kuin Jeesus KIELTÄÄ toimimsta. Hehän julistavat koko ajan, että "täällä se on". Jeesus nimenomaan sanoi, että Jumalan valtakunta EI TULE nähtävällä tavalla eikä siitä voida sanoa että se on täällä taikka tuolla, vaan:
Jumalan valtakunta on sisällisesti meissä, kaikissa hänen omissaan!!
Jos lestadiolaiset haluavat olla yksin muodostamassa "Kristuksen ruumista", heidän täytyy tehdä se ilman Jeesusta, sillä Jeesus itse on sanonut, että hän tuntee omansa ja hänen omansa tuntevat hänet. Jeesus on pää, ja uskovat ovat "ruumis". Ja jos lestadiolaiset eivät halua kuulua tähän Kristuksen ruumiiseen, heille ei jää muuta mahdollisuutta kuin olla siitä irti. Se on tosi murheellinen kohtalo.
Vain Kristuksessa yhtä olevat ovat yhteydessä myös Kristukseen. Jotka ovat erillään, ovat erillään myös Kristuksesta.
Jeesus haluaa omiensa olevan yhtä, ja hänen omansa OVAT yhtä.
Se, että vanhoillislestadiolaiset katkaisevat määrätietoisesti ja valtavan itserakkauden ja itsekorostuksen huumassa kaikki yhteydet muihin Jumalan lapsiin ja uudestisyntynesiin uskovaisiin, ostautuu heille ennen pitkää. Jos ei ole yhteydessä Kristuksen ruumiiseen, ei ole yhteydessä Kristukseenkaan.
Olen kuullut vanhoillislestadiolaisesta, joka vasta kuolinvuoteellaan ymmärsi mistä on ollut kyse. Mikä häpeä hänet on täytynytkään vallata, kun on ymmärtänyt, että hän on koko elämänsä ajan "vainonnut" muita Jeesuksen omia julistamalla suureen ääneen sitä, että vain vanhoillislestadiolaiset ovat oikeassa uskossa ja Jumalan valtakunnan sisällä. Onneksi Jeesuksen veri riittää puhdistamaan tästäkin synnistä, JOS myös vanhoillislestadolainen panee toivonsa yksin Jeesukseen. Uskon, että kyseinenkin vl-laisuuden poluilla ylpeyden syntiin langennut pääsi kuitenkin armahtavan Jeesuksen kautta Jumalan luo.
Ne, joita Jeesus saa olla yhdistämässä ja joissa "Henki todistaa yhdessä heidän henkensä kanssa, että he ovat Jumalan lapsia", kokevat uskon- ja hengenyhteyttä toistensa kanssa. e ovat Jeesuksessa yhtä. Pyhällä Hengellä täytetty uskova ei näe juopaa itsensä ja toisten Jumalan lasten välillä, vaikka kuuluisikin eri herätysliikkeeseen tai seurakuntaan.
Olen varma siitä, että se juopa, joka vanhoillislestadiolaisten ja Jeesukseen uskovien ja uudestisyntyneitten kristittyjen välillä on, on nimenomaan vanhoillislestadiolaisten itsensä rakentama. He rakentavat toinen toistaan korkeampia aitoja itsensä ja muitten välille, korottavat ja korostavat itseään, vähättelevät muita. Se on törkeä synti, ja herkällä omallatunnolla elävät vl:t tietävät tämän itsekin. Mutta se, jonka omatuntona toimii vl-lestadiolainen yhteisö oppeineen ja käsityksineen, ei tätä ymmärrä. Omatunto täytyy alistaa JUMALAN SANAN alle, silloin se toimii oikein.
On järkyttävää lukea joittenkin vl:ien kommentteja. Miten sokeaksi paholainen kristityn voikaan saada! Ylpeys on se synti, johon tämä pimeyden enkelikin ensimmäiseksi lankesi, joten siihen se yrittää langettaa uskovatkin. Toivon sydämestäni, että te vl-laiset ymmärrätte tehdä parannuksen tästä ylpeyden synnistä ennen kuin on liian myöhäitä.
Etsiytykää mahdollisimman lähelle Jeesusta. Kun sen teette, tulette myös lähelle muita uskovaisia Jumalan lapsia. Myös teidän onnenne olisi olla Jumalaa lähellä!
ensiksi sanot etta valillamme (tarkoittaen mita luultavimmin vl:a ja muita kristittyja) kulkee valtakunnan raja, mutta heti peraan Raamatunpaikalla tokaiset, etta niin ei voi sanoa. miksi siis vaitatte jotain sellaista jonka tiedatte valheeksi/vaaraksi?
Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi! Tämä on kokonaan unohtunut VL:ta!!!! Jumalan valtakunta ei ole siellä, tai tuolla, se on keskellänne! Keskelle on vaikea vetää rajaa!!!!!!! Ja ympyrän sisään jää kaikki uskovaiset ihmiset!!!!!!
elävään kristillisyyteen. Kyllä se vainoaminen tulee maailmasta Jumalan valtakuntaa vastaan, ja juopa on aina oleva taivaan ja helvetin välillä. Me emme ketään vainoa, mutta me emme myöskään lähde siirtelemään valtakunnan rajoja.
Muistelkaapa kuka ivasi Jeesusta ristin juurella. Nämä ivaajatkin luulivat olevansa oikeassa. Ja vastasiko Jeesus pahaan pahalla? Ei - hän rukoili että Isä ei lukisi tätä heille synniksi sillä he eivät ymmärrä mitä tekevät. Jeesus oli täydellinen, me emme kukaan, mutta Jumalan poika on näyttänyt meille esimerkin miten tulee uskoa.
Se että sanamme saatetaan ottaa vastaan vainoamisena johtuu siitä, että Jumalan sana on kuin kaksiteräinen miekka. Se satuttaa syntistä ihmistä, ja se satuttaa siksi, jotta ihminen saisi synnintunnon. Syntinsä anteeksi uskonutta se ei satuta, vaan se on silloin kuin virvoittavaa vettä. Kerran seuroissa istui epäuskoinen ja kuunteli puheen. Tämän jälkeen hän meni kysymään puheen pitäjältä kysymyksen: mistä ihmeestä osasit luetella kaikki syntini ja puhuit puheessa vain minusta! Mies oli aivan outo.
elävään kristillisyyteen. Kyllä se vainoaminen tulee maailmasta Jumalan valtakuntaa vastaan, ja juopa on aina oleva taivaan ja helvetin välillä. Me emme ketään vainoa, mutta me emme myöskään lähde siirtelemään valtakunnan rajoja.
Muistelkaapa kuka ivasi Jeesusta ristin juurella. Nämä ivaajatkin luulivat olevansa oikeassa. Ja vastasiko Jeesus pahaan pahalla? Ei - hän rukoili että Isä ei lukisi tätä heille synniksi sillä he eivät ymmärrä mitä tekevät. Jeesus oli täydellinen, me emme kukaan, mutta Jumalan poika on näyttänyt meille esimerkin miten tulee uskoa.
Se että sanamme saatetaan ottaa vastaan vainoamisena johtuu siitä, että Jumalan sana on kuin kaksiteräinen miekka. Se satuttaa syntistä ihmistä, ja se satuttaa siksi, jotta ihminen saisi synnintunnon. Syntinsä anteeksi uskonutta se ei satuta, vaan se on silloin kuin virvoittavaa vettä. Kerran seuroissa istui epäuskoinen ja kuunteli puheen. Tämän jälkeen hän meni kysymään puheen pitäjältä kysymyksen: mistä ihmeestä osasit luetella kaikki syntini ja puhuit puheessa vain minusta! Puhuja ei ollut nähnyt miestä koskaan.
sokea.
Jeesus tunnustaa omakseen kaikki häneen uskovat ja uudestisyntyneet kristityt, ei vain vanhoillislestadiolaisia.
Ja te, vanhoillislestadiolaiet, VAINOATTE kaikkia muita uudestisyntyneitä uskovia. Tämä on totuus, ja ei tarvitse kuin lukee sinun viestejäsi, niin sen näkee omin silmin. Vanhoillislestadiolaisuus on sinulle kuin se "oma napa" jota tuijottaessasi et näe mitään muuta.
Johdattakoon Jeesus sinut kaikkeen totuuteen. Ja kun näin käy, sinä alat olla yhtä sekä Jeesuksen että muitten hänen omiensa kanssa.