Suomalainen Kekkos-diktatuuri

Suomi eli Kekkosen muodostaman diktatuurin alla neljännesvuosisadan. Kekkosta ei voi millään kutsua hirmuhallitsijaksi, mutta diktaattori hän oli kyllä, valta oli täysin hänellä. 1956 hänet valittiin täysin demokraattisin keinoin presidentiksi (näin ovat tulleet valtaan monet hirmuhallitsijatkin), mutta sen jälkeen Kekkosta oli vaikea suistaa pois vallan kahvasta.

1958 eduskuntavaalit voitti SKDL, joka tietenkin oli Neuvostoliitolle miellyttävä asia. Suurimmassa osassa demokratioita suurin puolue muodostaa hallituksen, jotta sille saadaan kansan suurin mahdollinen tuki, näin ei siis tapahtunut Suomessa. Tämä varmasti johtui Kekkosen epäilyistä, miten kommunistit pystyvät ohjaamaan juuri jaloilleen noussutta Suomea.

Kommunistien syrjimisestä Neuvostoliitto ei pitänyt, mutta Kekkonen hoiti yöpakkaset pois päiväjärjestyksestä ja Neuvostoliitto huomasi Kekkosen olevan mies, johon voi luottaa. Tällöin Hrustsov kehui julkisesti Kekkosta takuumiehekseen.

1962 Honka-liitto yritti saada Kekkosta syrjäytettyä palliltaan, mutta oli molempien (sekä Kekkosen että Neuvostoliiton) intresseissä, että Kekkonen jää vallankahvaan hoitamaan hyvin menneitä suhteita. Kekkonen tilasi Neuvostoliitosta nootin, jossa vaadittiin Suomen ja Neuvostoliiton välisissä sotilaallisia neuvotteluja vedoten sodanuhkaan. Kekkonen sai sankarinviitan saatuaan Neuvostoliiton 'luopumaan' sotilaallisista neuvotteluista ja kansakunnassa kaikki oli taas hyvin. Honka-liitto menetti suosionsa ja Neuvostoliitto sai pidettyä UKKn edelleen johdossa.

Seuraava osoitus Kekkosen diktorisesta vallasta on 1974 tehty poikkeuslaki, jolla hänen toimikauttaan pidennetään neljällä vuodella. Tämähän on erittäin paha loukkaus demokratian pääpiirteitä vastaan, eli kansan tekemiä valintoja vastaan. Tällä kerralla kansalla ei ollut mahdollisuuksia vaikuttaa presidenttinsä nimeen.

Jos nykyään joissain päin maailmaa joku johtaa jotain valtiota enemmän kuin nykyisellään demokratian määräajaksi asetetut kaksi toimukautta (10-12 vuotta), niin saman tien aletaan puhumaan diktatorista ja itsevaltiaasta. Tämä on tapahtunut Suomessakin, joten kannattaa asiaa aina tarkastella hieman tarkemmin kuin vain johtovuosien määrällä.
6486
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

SKDL oli miehittäjä Neuvostoliiton nukkepuolue joka perustettiin heti sodan jälkeen ja perustettiin nukkehallitus jonka tarkoituksena oli erikoiset näytös oikeuden käynnit jossa suomalaisia tuomittiin mitä omalaatuisemmilla toimenpiteillä.

Samanlainen nukkehallitus on nyt esim. Irakissa jossa myös miehittäjä on perustanut samalaisen näytösoikeudenkäynnin ja jota rahoitetaan miehittäjän toimesta samoin kun sodan aikana Suomessa.

Kekkosen aika ei ollut mitään riemun aikaa mutta parempi niin kuin olisi toi miehittäjän rahoittama puolue saanut jalansijan ja päätösvallan ja olisi terveellistä lukea esim. kirja Ei armoa Suomen selkänahasta,Ihmisluovutukset Neuvostoliittoon josta käy erittäin hyvin selville minkälaista joukkiota olivat mm. noi miehittäjän puolueen porukat jotka juoksivat jatkuvasti ilmiantamassa ja kantelemassa Neuvostoliiton suurlähetyksessä ja vaaransivat näin jatkuvasti Suomen itsenäisyyttä.

http://www.luetutkirjat.com/Valmiit/eiarmoa.htm

Stasilistat olisi hyvä myös saada julki ja sieltä selvissi hirvittäviä asioita mitä nämä miehittäjä puolueiden ilmiantajat juorusivat ulkovallille jatkuvalla syötöllä.

Äänestä

Onneksi Kekkonen ja muut pitivät neuvostovakoojat keino kaihtamatta pois vallasta.

Äänestä
  • Kekkonen itse oli neuvostovakooja.

    Äänestä

Tuon tilanteen ovat saneleneet jotkut muut kuin Suomi. Onneksi meidän kohtalomme ei ole ollut sama kuin Tsekkoslovakian tai Unkarin.

Kiitos Suomen politiikan tilannetajulle.
Ps. Huonomminkin asiat vois olla...

Kirjoja tutkinut

Äänestä

Vuonna 1962 valmistauduttiin demokraattisiin vaaleihin. Urho Kekkonen oli ehdolla siinä missä muutkin. Hänellä sen paremmin kuin kenelläkään muulla ei ollut mitään erityisoikeutta presidentinvirkaan, joten puheet hänen "syrjäyttämisestään" ovat huolimatonta kielenkäyttöä tai suoranaista propagandaa.

Kekkosdiktatuuri alkoi kehittyä vasta vuoden 1962 jälkeen.

Äänestä

vikaa Kekkosessa oli? Ja näyttää Suomessa olevan tapana valita sama pressa toisenkin kerran. Onko se autuus että joka kerta valitaan eri pressa. Nykyään presidentti on kansan valitsema, ei valitsija miesten. Sen vuoksi presidentti joka valittaisiin vaikka neljä kertaa ei voi olla "diktaattori".

Äänestä

Kommentoi aloitusta


hooass kirjoitti:

Suomi eli Kekkosen muodostaman diktatuurin alla neljännesvuosisadan. Kekkosta ei voi millään kutsua hirmuhallitsijaksi, mutta diktaattori hän oli kyllä, valta oli täysin hänellä. 1956 hänet valittiin täysin demokraattisin keinoin presidentiksi (näin ovat tulleet valtaan monet hirmuhallitsijatkin), mutta sen jälkeen Kekkosta oli vaikea suistaa pois vallan kahvasta.

1958 eduskuntavaalit voitti SKDL, joka tietenkin oli Neuvostoliitolle miellyttävä asia. Suurimmassa osassa demokratioita suurin puolue muodostaa hallituksen, jotta sille saadaan kansan suurin mahdollinen tuki, näin ei siis tapahtunut Suomessa. Tämä varmasti johtui Kekkosen epäilyistä, miten kommunistit pystyvät ohjaamaan juuri jaloilleen noussutta Suomea.

Kommunistien syrjimisestä Neuvostoliitto ei pitänyt, mutta Kekkonen hoiti yöpakkaset pois päiväjärjestyksestä ja Neuvostoliitto huomasi Kekkosen olevan mies, johon voi luottaa. Tällöin Hrustsov kehui julkisesti Kekkosta takuumiehekseen.

1962 Honka-liitto yritti saada Kekkosta syrjäytettyä palliltaan, mutta oli molempien (sekä Kekkosen että Neuvostoliiton) intresseissä, että Kekkonen jää vallankahvaan hoitamaan hyvin menneitä suhteita. Kekkonen tilasi Neuvostoliitosta nootin, jossa vaadittiin Suomen ja Neuvostoliiton välisissä sotilaallisia neuvotteluja vedoten sodanuhkaan. Kekkonen sai sankarinviitan saatuaan Neuvostoliiton 'luopumaan' sotilaallisista neuvotteluista ja kansakunnassa kaikki oli taas hyvin. Honka-liitto menetti suosionsa ja Neuvostoliitto sai pidettyä UKKn edelleen johdossa.

Seuraava osoitus Kekkosen diktorisesta vallasta on 1974 tehty poikkeuslaki, jolla hänen toimikauttaan pidennetään neljällä vuodella. Tämähän on erittäin paha loukkaus demokratian pääpiirteitä vastaan, eli kansan tekemiä valintoja vastaan. Tällä kerralla kansalla ei ollut mahdollisuuksia vaikuttaa presidenttinsä nimeen.

Jos nykyään joissain päin maailmaa joku johtaa jotain valtiota enemmän kuin nykyisellään demokratian määräajaksi asetetut kaksi toimukautta (10-12 vuotta), niin saman tien aletaan puhumaan diktatorista ja itsevaltiaasta. Tämä on tapahtunut Suomessakin, joten kannattaa asiaa aina tarkastella hieman tarkemmin kuin vain johtovuosien määrällä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu