Mutta sinä luot erehdyksissäsi vihollisia ja erillisyyttä: tuomitsemalla katteettomasti niitä, jotka myös luovat vihollisia ja erillisyyttä tuomitsemalla katteettomasti.
Jumalallinen tahto on maailman olentoja yhdistävä voima; yhteen kokoava veljeyden voima, eikä vihoittelu kuulu siksi jumalallisen oikeuden piiriin.
Jos tahdot tietää Jumalallisen tahdon yhden tuntomerkin, niin se on tässä viestissä: Jumalallinen tahto YHDISTÄÄ.
Puhun siis Jumalallisesta tahdosta, enkä Jumalan tahdosta. Miksi? Koska JUMALAN tahto on MEIDÄN tahtomme! Meidän tahtomme on Jumalan tahto, sillä Jumala on armo ja anteeksianto ja sallii meidän toimia ymmärryksemme mukaan ja oppia erehdyksistämme yhä uudelleen! JUMALALLISELLA tahdolla tarkoitan sitä tahtoa, joka vie eteenpäin, kohti Rakkautta, Jumalaa, Elämää. Se kuuluu sille, joka on valmis ottamaan askeleen eteenpäin. Yhden, tai monta kerrallaan. Jumalallisen tahdon pilkauduksen pääsee hyödyntämään se, joka on ymmärryksessään ja sielussaan siihen valmis. Jos vielä tahdot havitella vihollisia itsellesi ja vastustaa pahaa, niin mietiskele asiaa. Mieti ja punnitse ajatuksissasi ja sydämessäsi. Jos tunnet tekeväsi oikein, tee se!
Ajattele, sano ja tee se, mikä sinusta on oikein ja totta. Sillä jokainen ajatuksesi, sanasi ja tekosi julistaa sitä, mitä sinä olet! Niin kuin sanoi Jumalakin itsestään: "Minä Olen, mitä Minä Olen", niin sanot sinäkin itsestäsi jokaisena olemassaolosi siunattuna hetkenä.
Jumalallinen tahto on maailman olentoja yhdistävä voima; yhteen kokoava veljeyden voima, eikä vihoittelu kuulu siksi jumalallisen oikeuden piiriin.
Jos tahdot tietää Jumalallisen tahdon yhden tuntomerkin, niin se on tässä viestissä: Jumalallinen tahto YHDISTÄÄ.
Puhun siis Jumalallisesta tahdosta, enkä Jumalan tahdosta. Miksi? Koska JUMALAN tahto on MEIDÄN tahtomme! Meidän tahtomme on Jumalan tahto, sillä Jumala on armo ja anteeksianto ja sallii meidän toimia ymmärryksemme mukaan ja oppia erehdyksistämme yhä uudelleen! JUMALALLISELLA tahdolla tarkoitan sitä tahtoa, joka vie eteenpäin, kohti Rakkautta, Jumalaa, Elämää. Se kuuluu sille, joka on valmis ottamaan askeleen eteenpäin. Yhden, tai monta kerrallaan. Jumalallisen tahdon pilkauduksen pääsee hyödyntämään se, joka on ymmärryksessään ja sielussaan siihen valmis. Jos vielä tahdot havitella vihollisia itsellesi ja vastustaa pahaa, niin mietiskele asiaa. Mieti ja punnitse ajatuksissasi ja sydämessäsi. Jos tunnet tekeväsi oikein, tee se!
Ajattele, sano ja tee se, mikä sinusta on oikein ja totta. Sillä jokainen ajatuksesi, sanasi ja tekosi julistaa sitä, mitä sinä olet! Niin kuin sanoi Jumalakin itsestään: "Minä Olen, mitä Minä Olen", niin sanot sinäkin itsestäsi jokaisena olemassaolosi siunattuna hetkenä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Niinhän se on, Sanottu on tehtyä, ja usko tuottaa tekoja, sillä usko on omaksumista.
Sinä olet mitä teet, ja toimit uskosi mukaan.
Jumala on Rakkaus, ja olemassaolo.
Ihminen tämän kaltainen persoona, jonka yksi laki, tehtävä, ja maali on Rakkaus, josta on Viisaus, nämä ovat kuin pullo ja neste.
Shalom sinulle, hyvin kirjoitit, vaikkakin olen sitä mieltä että uskonto, tarkoittaa uudelleen järjestäytymistä (Re-legion), ei ole muu kuin instituutio, todellisen uskon rinnalla.
Siirakkin sanoi että moni voi heittää jonkin hyödyllisen pois pahana, aivan kuten itsestään umpeen kasvaneet Farisealaiset tekivät Hänelle kenetkä luulivat omistavansa.
Mutta tämä viisaus olikin sen arkun ulkopuolella jonka avaimia he osaltaan pitivät.
Niinhän se on, Sanottu on tehtyä, ja usko tuottaa tekoja, sillä usko on omaksumista.
Sinä olet mitä teet, ja toimit uskosi mukaan.
Jumala on Rakkaus, ja olemassaolo.
Ihminen tämän kaltainen persoona, jonka yksi laki, tehtävä, ja maali on Rakkaus, josta on Viisaus, nämä ovat kuin pullo ja neste.
Shalom sinulle, hyvin kirjoitit, vaikkakin olen sitä mieltä että uskonto, tarkoittaa uudelleen järjestäytymistä (Re-legion), ei ole muu kuin instituutio, todellisen uskon rinnalla.
Siirakkin sanoi että moni voi heittää jonkin hyödyllisen pois pahana, aivan kuten itsestään umpeen kasvaneet Farisealaiset tekivät Hänelle kenetkä luulivat omistavansa.
Mutta tämä viisaus olikin sen arkun ulkopuolella jonka avaimia he osaltaan pitivät.
yksi näitä palstan vilpittömiä pyrkijoitä.
Ajatuksen, sanan, ja teon tulee ola yhtä sen jo buddhalaisuudesta oppii ja muualtakin. Helpoiten se toteutuu vaikka musiikin teossa ihan itsestään. Ja muuten sen saavuttaa käyttämällä lempeää(ja joskus vähän kovempaakin) tahtoa.
Jostain luin ja ajattelen itsekin että Jumala(tai jokin hyvä) toteutuu tekojen kautta sillä tavalla että käytämme tahtoamme. Tahdomme hänen (hyvän ) toteutuvan ja annamme hänen toteutua eli emme huonoilla teoilla estä häntä toteutumasta. Jos emme valitse hyviä tekoja emme valitse jumalaa ollenkaan.Mutta hyviä tekoja voi tehdä monin tavoin eikä niihin edes tarvitse liittää mukaan jumalaa. Kun on itselleen rehellinen ,joka ei ole kaikkein helpoin laji, on niin helppoa luulla kaikenlaista, siis luulla olevansa rehellinen, silloin tekee tahdon kautta jotain ja kun oppii käyttämään tahtoa oppii monia taitoja vaikka sen ettei tarvitse mennä sieltä missä aita on matalin! Pienistä puroista muodostuu jokia...
Olisiko niin, olen huomannut, että kun ajatus ,sana ja teko ovat samansuuntaiset tai yhtä ihmisellä on käytössään paljon energiaa, kun se ei kulu sisäisten ristiriitaisuuksien nahinassa?
Hiukka kuulostaa banaalilta ymmärtänet kuitenkin
olisin voinut jättää sanan jumala pois ja se toimii silti ihan samalla tavalla..
> "...Jumala(tai jokin hyvä) toteutuu tekojen kautta
> sillä tavalla että käytämme tahtoamme. Tahdomme
> hänen (hyvän ) toteutuvan ja annamme hänen
> toteutua eli emme huonoilla teoilla estä häntä
> toteutumasta..."
Aivan oikein :)
Tärkeintä ei ole se, mitä teemme, vaan se, mitä olemme. Se mitä olemme, sen pohjalta me myös teemme ja toimimme. Kun teemme, toimimme aina aineen eri tasoilla; kun olemme, toimimme henkisellä tasolla.
Jumalalla ei ole tahtoa, on vain suunta, johon voimme oman tahtomme mukaisesti suunnata. Se on Kotimaa, joka vetää meitä puoleensa eri tavoin.
Me olemme Jumalan kuvia, palasia Jumalasta, joka on kaikki. Olemme osa kaikkea ja siksi kaikki mitä teemme on lopulta osa Jumalaa. Ei siis ole pahaa varsinaisessa merkityksessään. On vain asioita, jotka eivät yksinkertaisesti (tai vähemmän yksinkertaisesti) toimi. Kun opimme tarkkaavaisiksi elämässämme, opimme, mikä toimii ja mikä ei - mikä on "oikein" ja mikä "väärin". Näin se TOIMII :)
> Olisiko niin, olen huomannut, että kun ajatus,
> sana ja teko ovat samansuuntaiset tai yhtä
> ihmisellä on käytössään paljon energiaa, kun se ei
> kulu sisäisten ristiriitaisuuksien nahinassa?
Olen huomannut saman. Se tarkoittaa, että ihmisellä on elämässään suunta, että hän on sinut itsensä kanssa; että ihminen on löytänyt oikean olemisen ja oiken toimimisen taidot, ja se TOIMII, ja tuottaa parhaan tuloksen.
Onni, ilo, vapaus, rakkaus... ne ovat ikuisuuden pilkahduksia meissä. Ne ovat ikuisia, aina meissä, mutta useimmilla ihmisillä turhan harvoin käytössä. Se johtuu kai siitä, että monille ihmisille maailmassa on vielä paljon muutakin mukavaa :)
> Hiukka kuulostaa banaalilta
Ehkäpä totuus on hiukan banaali. Tai banaani. Tai batonki.
Minulla on tuossa kirjahyllyn kulmassa lappu, jossa lukee Paul Bruntonin mietelause:
"Tärkeimpien ajatustemme
ja tärkeimpien elämänkokemustemme
välillä on väistämätön tasapaino"
Mukavan mietityttävä lause, ota onkeesi :)
vain tapahtuu ja maailmankaikkeus on ystävällinen paikka.
Elämällä voi olla avoin ja myönteinen suunta jota ei kannata niin tarkkaan rajata, antaa elämälle tilaisuuden tapahtua.
Mielestäni tekeminen ja oleminen on yksi ja sama asia loppujen lopuksi niikuin ei ole hyvää tai pahaa, asiat vain ovat.
Ykseyden kannalta katsoen asiat ja elämän voi kokea osaksi samaa prosessia.
Olen luopunut liian tarkasta asioiden määrittelystä jo ajat sitten. Mielestäni merkitykset ja tulkinnat vievät vain sivupoluille joita erehtyy sitten pitämään tosina.
Onni on mielentila ja oikeastaan kaikkein todellisinta mitä omistamme vai omistammeko sittenkään?