no niin

sitä yritin kysyä,että minkä vuoksi paarista tullessa kokee ja aistii kaikki mahdolliset rotaatiot ja gravitaatiot paljon konkreettisemmin kuin selvästä päästä?

Se tarkka kaava homogeenisille palloille sattuu olemaan sama kuin pistemäiselle massalle. (pistemäinen massa tosin on vain matemaattinen olio, mutta ei anneta sen haitata)

Eli se J tuossa kaavassasi on tasan nolla, kun homogeenisista palloista oli kyse. (sen ei edes tarvitse olla homogeeninen, vaan pallosymmetrisyys riittää)

Muunlaisille kappaleille painovoimakenttä on sitten vähän toisenlainen.

rantanplan1 kirjoitti:

Se tarkka kaava homogeenisille palloille sattuu olemaan sama kuin pistemäiselle massalle. (pistemäinen massa tosin on vain matemaattinen olio, mutta ei anneta sen haitata)

Eli se J tuossa kaavassasi on tasan nolla, kun homogeenisista palloista oli kyse. (sen ei edes tarvitse olla homogeeninen, vaan pallosymmetrisyys riittää)

Muunlaisille kappaleille painovoimakenttä on sitten vähän toisenlainen.

Lue lisää

Tuota tulosta on kuulemma kokeellisestikin testailtu sähkövarauksilla. Varatun pallon sähkökenttää on helpompi mittailla ja varauksen suuruuksia hallita. Joku luennoitsija mainitsi, että myös pallon sisällä olevaa sähkökenttää on kokeellisesti mitattu (ja nollaa saatu) ihan vain siinä mielessä, että ollaan saatu todennettua sähköisen voiman kääntäen verrannollisuus etäisyyden neliöön.

rantanplan1 kirjoitti:

Tuota tulosta on kuulemma kokeellisestikin testailtu sähkövarauksilla. Varatun pallon sähkökenttää on helpompi mittailla ja varauksen suuruuksia hallita. Joku luennoitsija mainitsi, että myös pallon sisällä olevaa sähkökenttää on kokeellisesti mitattu (ja nollaa saatu) ihan vain siinä mielessä, että ollaan saatu todennettua sähköisen voiman kääntäen verrannollisuus etäisyyden neliöön.

Lue lisää

valheen laitoit! Aivan varmasti ei ole lopputulos sama kahdella homogeenisella pallolla, joiden tilavuus on eri.

Laittanet todisteet näkyviin! Vieläkään et taida usko sitä, että pallokuoren sisällä vain keskipisteessä on neutraali paikka vetovoiman suhteen. Vaikka asia käytiin jo kerran läpi.

Se joka kiistää on velvollinen todistamaan! Ei pelkkä suun soitto mitään todista.

Jonsson. kirjoitti:

valheen laitoit! Aivan varmasti ei ole lopputulos sama kahdella homogeenisella pallolla, joiden tilavuus on eri.

Laittanet todisteet näkyviin! Vieläkään et taida usko sitä, että pallokuoren sisällä vain keskipisteessä on neutraali paikka vetovoiman suhteen. Vaikka asia käytiin jo kerran läpi.

Se joka kiistää on velvollinen todistamaan! Ei pelkkä suun soitto mitään todista.

Lue lisää

Näytin sen jo sinulle yksinkertaisella laskulla. Tuo lasku sisältää nuo molemmat väitteet.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000000543&posting=22000000021537727

Jonsson. kirjoitti:

valheen laitoit! Aivan varmasti ei ole lopputulos sama kahdella homogeenisella pallolla, joiden tilavuus on eri.

Laittanet todisteet näkyviin! Vieläkään et taida usko sitä, että pallokuoren sisällä vain keskipisteessä on neutraali paikka vetovoiman suhteen. Vaikka asia käytiin jo kerran läpi.

Se joka kiistää on velvollinen todistamaan! Ei pelkkä suun soitto mitään todista.

Lue lisää

Pallokuoren sisällä vetovoima on yhtä suuri kaikissa suunnissa, eli kokonaisvoima on nolla.

Lähellä ko. pistettä olevat pallokuoren hiukkaset vetävät kyllä suuremmalla hiukkaskohtaisella voimalla, mutta keskimäärin enemmän sivusuunnassa kuin etäisemmän reunan hiukkaset.

Tästä seuraa, että kokonaisvoima molempiin suuntiin on yhtä suuri. En kyllä tätä itse matemaattisesti tarkistanut ole, mutta uskon asian näin olevan kun sekä oma intuitio ja matemaatikkojen laskelmat kerran näin osoittavat.

Jos löytyy muunlaista matemaattista osoitusta, niin sitten voin tarkistaa kantani asiaan uudelleen.

Väitetään, että Newton ei julkaissut teostaan ennen kuin oli matemaattisesti varmistanut, että planeettakohtainen vetovoima voidaan käsitellä pistemäisenä objektina.

rantanplan1 kirjoitti:

Näytin sen jo sinulle yksinkertaisella laskulla. Tuo lasku sisältää nuo molemmat väitteet.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000000543&posting=22000000021537727

Lue lisää

Kun itse laskin pari laskua, niin olen tullut samaan tulokseen: Eli kahdella homogeenisella pallolla EI pallojen koko vaikuta niiden väliseen vetovoimaan.

MUTTA SE vaikuttaa kuitenkin pienempää palloa pullistavaan voimaan.

Ja nimenomaa muilla kuin palloilla koon vaikutus ei enää ole merkityksetön.

rantanplan1 kirjoitti:

Näytin sen jo sinulle yksinkertaisella laskulla. Tuo lasku sisältää nuo molemmat väitteet.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000000543&posting=22000000021537727

Lue lisää

Joo, homogeenisten pallojen välinen vetovoima ei todellakaan riipu niiden koosta.

MUTTA pullistava voima riippuu! Ja lisäksi kiekolla aivan varmasti koko vaikuttaa, ja varsinkin spiraaligalaksilla, joten pimeä aine varmaankin johtuu juuri siitä, että spiraaligalaksin yhtälö lasketaan väärin!!

perehtynyt kirjoitti:

Pallokuoren sisällä vetovoima on yhtä suuri kaikissa suunnissa, eli kokonaisvoima on nolla.

Lähellä ko. pistettä olevat pallokuoren hiukkaset vetävät kyllä suuremmalla hiukkaskohtaisella voimalla, mutta keskimäärin enemmän sivusuunnassa kuin etäisemmän reunan hiukkaset.

Tästä seuraa, että kokonaisvoima molempiin suuntiin on yhtä suuri. En kyllä tätä itse matemaattisesti tarkistanut ole, mutta uskon asian näin olevan kun sekä oma intuitio ja matemaatikkojen laskelmat kerran näin osoittavat.

Jos löytyy muunlaista matemaattista osoitusta, niin sitten voin tarkistaa kantani asiaan uudelleen.

Väitetään, että Newton ei julkaissut teostaan ennen kuin oli matemaattisesti varmistanut, että planeettakohtainen vetovoima voidaan käsitellä pistemäisenä objektina.

Lue lisää

Homogeenisella pallolla pallojen välinen suora voima ei riipu koosta, mutta pullistava voima **todellakin** riippuu. Näin ollen spiraaligalaksilla ulkonopeus johtuu ehkä laskuvirheestä, jossa ei huomioida galaksin muotoa ja pullistavaa voimaa sekä spiraaleja.

Elikkä vaikuttaisi vahvasti siltä, että pimeä aine johtuisi laskuvirheestä (siis virhe Newtonin kaavan soveltamisessa).

Pallokuori pitänee tsekata vielä...

Jonsson. kirjoitti:

Homogeenisella pallolla pallojen välinen suora voima ei riipu koosta, mutta pullistava voima **todellakin** riippuu. Näin ollen spiraaligalaksilla ulkonopeus johtuu ehkä laskuvirheestä, jossa ei huomioida galaksin muotoa ja pullistavaa voimaa sekä spiraaleja.

Elikkä vaikuttaisi vahvasti siltä, että pimeä aine johtuisi laskuvirheestä (siis virhe Newtonin kaavan soveltamisessa).

Pallokuori pitänee tsekata vielä...

Lue lisää

"Näin ollen spiraaligalaksilla ulkonopeus johtuu ehkä laskuvirheestä, jossa ei huomioida galaksin muotoa ja pullistavaa voimaa sekä spiraaleja."

Itse asiassa spiraaligalaksien kohdallahan kyse on eri asiasta, koska ne ovat levymäisiä kokonaisuuksia (eivät palloja), jolloin reuna-alueilla ilmeisestikin lähikappaleiden vaikutus on voimakkaampi kuin etäisen keskustan.

JOS niiden massa on kuvilteltu keskustaan yhteen pisteeseen, ratkaisu on tietenkin virheellinen. En kyllä tiedä, minkälaisia yhtälöitä niiden reuna-alueiden kappaleiden laskennassa on oikeasti käytetty. Vaikea on siis sanoa, onko jotain laskettu päin mäntyä vai ei. Luulisin kyllä, että tiedemiehet osaisivat ottaa nuo asiat huomioon. Luulo ei ole kuitenkaan tiedon väärti.

perehtynyt kirjoitti:

"Näin ollen spiraaligalaksilla ulkonopeus johtuu ehkä laskuvirheestä, jossa ei huomioida galaksin muotoa ja pullistavaa voimaa sekä spiraaleja."

Itse asiassa spiraaligalaksien kohdallahan kyse on eri asiasta, koska ne ovat levymäisiä kokonaisuuksia (eivät palloja), jolloin reuna-alueilla ilmeisestikin lähikappaleiden vaikutus on voimakkaampi kuin etäisen keskustan.

JOS niiden massa on kuvilteltu keskustaan yhteen pisteeseen, ratkaisu on tietenkin virheellinen. En kyllä tiedä, minkälaisia yhtälöitä niiden reuna-alueiden kappaleiden laskennassa on oikeasti käytetty. Vaikea on siis sanoa, onko jotain laskettu päin mäntyä vai ei. Luulisin kyllä, että tiedemiehet osaisivat ottaa nuo asiat huomioon. Luulo ei ole kuitenkaan tiedon väärti.

Lue lisää

Luulisin, että tuo on sen verran triviaali asia, että ei löydy yhtäkään tutkijaksi päässyttä, joka ei ottaisi tuota huomioon. Puhumattakaan siitä, että kukaan ei huomaisi sitä virhettä.

Tietokoneelle ei luulisi olevan vaikeaa syöttää ohjelmaa, johon on sijoitettu mielivaltainen massajakauma. Jos ei muuta keksi, niin jakaa koko tutkittavan alueen isoksi taulukoksi, johon massapisteet sijoitetaan, ja tarkastellaan asiaa jonkin massapisteen tai monienkin näkökulmasta, miten voimat pitäisi näkyä. Vektorialgebra ei tuossa olisi ihan päätä huomaavan mutkikasta.

perehtynyt kirjoitti:

"Näin ollen spiraaligalaksilla ulkonopeus johtuu ehkä laskuvirheestä, jossa ei huomioida galaksin muotoa ja pullistavaa voimaa sekä spiraaleja."

Itse asiassa spiraaligalaksien kohdallahan kyse on eri asiasta, koska ne ovat levymäisiä kokonaisuuksia (eivät palloja), jolloin reuna-alueilla ilmeisestikin lähikappaleiden vaikutus on voimakkaampi kuin etäisen keskustan.

JOS niiden massa on kuvilteltu keskustaan yhteen pisteeseen, ratkaisu on tietenkin virheellinen. En kyllä tiedä, minkälaisia yhtälöitä niiden reuna-alueiden kappaleiden laskennassa on oikeasti käytetty. Vaikea on siis sanoa, onko jotain laskettu päin mäntyä vai ei. Luulisin kyllä, että tiedemiehet osaisivat ottaa nuo asiat huomioon. Luulo ei ole kuitenkaan tiedon väärti.

Lue lisää

Tuota voisi hyvinkin verrata siihen, että ryhmä arkkitehteja olisivat suunnitelleet koulurakennuksen, ja unohtaneet kokonaan katot ja lattiat. Eikä siinä vielä kaikki, vaan kukaan ei huomaisi mitään vielä rakennusvaiheessakaan. Ja kun ajattelee tuota pimeän materian tuloksen vanhuutta, niin tässä vertauskuvassa kukaan ei olisi huomannut kattojen ja lattioiden puuttumista vielä vuosia sen jälkeen kun se on jo ollut käytössä.