maahanmuutosta

2005 julkaistiin tämä kirjoitus kymen sanomissa
voidaan edeleen pitää ajankohtaisena

Voin yhtyä moneen Iuori Vangosen Kymen Sanomissa 31.3.05 esittämään havaintoon. Tosin olen myös joistakin asioista eri mieltä. Hän ei malttanut olla mainitsematta, että 62% suomalaisista suhtautuu negatiivisesti venäläisiin. Itse asiassa 66% suomalaisista suhtautuu negatiivisesti ulkomaalaisiin eli minä
kärsin 4% enemmän kuin venäläiset (voi minua raukkaa).

Viittaus Venäjän työvoimapulaan on naurettava. Moni Helsingin bussinkuljettajista on myös akateemisesti koulutettu maahanmuuttaja. Samoin rakennusalalta löytyy monia hantihommiin osallistuvia ulkomaalaisia. Osa jopa laittomasti. Tuskin tadzikistanilainen rakennusinsinööri pääsee hänen ammattia vastaavaan työhön kielitaidottomana ja vaikka kielen osaisi, minkälaisia rakennuksia mahtaisi syntyä? Venäläistenkin suunnittelemat kerroshökkelit ovat uutena jo purkukunnossa. Täällä tarvitaan hyvän lämmöneristyksen taitavia rakentajia, ei raketti-insinöörejä.

Eiköhän siinä kuitenkin ole enemmän kyse siitä, että Venäjällä ei saada ihmisiä töihin, josta maksetaan lähes orjalle kuuluva korvaus. Venäjälle täytyy ottaa kolme miljoona uutta asukasta, mieluummin entisen Neuvostoliiton kansalaisia. Ymmärrän kyllä, että suurimman osan oletetaan taitavan venäjän kielen, joten ei tarvitse järjestää turhia seminaareja ja ala-arvoisia kielikursseja.

Suomessakin ajateltiin, että kun Inkeriläisiä paluumuuttajia otettaan Suomeen, saa
suhteellisen hyvin suomenkielen taitavia ihmisiä helpottamaan uhkaavaa työvoimapulaa. Toisin kävi; osa paluumuuttajista olivat Venäjällä paluumuuttojonossa niin suomalaisia, niin suomalaisia. Sitten, kun he vihdoinkin pääsivät tähän luvattuun maahan, olaan taas niin venäläisiä, niin venäläisiä.

Kiinnostaisi tietää miten maahanmuuttajien kotouttaminen sujuu Venäjällä?
Kielen opetus sujuu siellä huomattavasti tehokkaammin kuin täällä suomessa.
Vuoden oleskelun jälkeen melkein joka maahanmuuttaja pärjää Venäjän kielellä. Pitäisikö ottaa oppia?

Suurin ongelma Kotkassa niin maahanmuuttajilla kuin myös alkuperäisväistöllä
on huono työllisyystilanne. Toiveet ovat molemmilla ryhmällä samat, eli asiallinen työ ja palkka, millä tulee toimeen. Toistaiseksi palkanmaksajista on puute. Varmasti on hyvä, että olaan kaukonäköisiä ja varastoidaan jo nyt ulkomaalaista työvoimaa 15-20 vuodeksi Kotkan karhuvuoreen tulevaa työvoimapulaa varten. Miten on ajateltu ylläpitää heidän ammattitaitoa?


Van Wonterghem Freddy