Anssi löytää kyllä morsiamensa:)

Miialla taas oli tunteiden näyttämisessä vaikeuksia, hänhän kertomansa mukaan näyttää tunteensa esim. kylkeen tönäisemällä.

Itsekkään en jaksa tunneköyhiä ihmisiä.

Anssi hei, pehmoilu ei vie miehekkyyttä. Kyllä sinä mieheltä näytät ja tunnut!
Ole rauhassa jatkossakin kiltti ja tunteesi ilmaiseva ihminen.
Oikeat naiset arvostavat miestä, joka tunnistaa tunteensa ja osaa puhua niistä. Sellaiset taidot ennustavat onnistunutta ja kypsää parisuhdetta.
Älä missään nimessä yritä muuttua toisenlaiseksi.

Koviksia, tunteitaan panttaavia ja niitä kiertotietä (nyrkillä) ilmaisevia miehiä on Suomenmaassa aivan liikaa. Onneksi sinä et ole sellainen.
Sinä olet HYVÄÄ aviomiesainesta! Tulet tekemään vielä jonkun tyttölapsen onnelliseksi.

Kyllä jotenkin ymmärrän Miiakin, että jatkuva palvominen ja "lässytys" käy hermoon. Itse en sellaisesta miehestä pitäisi. Tunteista pitää puhua ja niitä näyttää, mutta liika on liikaa. Yleensäkin asiassa kuin asiassa ääripäät on huonoja vaihtoehtoja. Ei miehen silti tarvi nyrkkiä käyttää ja jurottaa vaikkei koko ajan ihastelekaan. Hieman harvemmin annettu "täsmä"tunnustus ja jatkuva arkinen kunnioitus kolahtaa ainakin minuun paremmin kuin juuttuneelta levyltä kuulostava lässytys. Kun tietää, ettei tässä täydellinen ole, niin ei kuulosta uskottavalta, jos toinen koko ajan kehuu...

Anssi on täysin ok pehmeydessään. Toivottavasti se ei jatkossakaan katoa. Sen sijaan Anssi ehkä oppii erottamaan toisistaan omien odotusten ja toiveiden projisoimisen sekä oikean ihastumisen. Anssi ihastui Miiaan kirjeiden ja puhelinkeskustelujen perusteella. Hän uskoi löytävänsä Miiasta omien toiveidensa toteutuman. Anssi oli "rakastunut" jo ensimmäisen kerran Miian nähdessään.

Minulla soi hälytyskellot, jos mies (tai nainen) vakuuttaa rakkauttaan liian pian. Eihän hän voi tuntea vielä kohdettaan tarpeeksi. Kyllä ihastua voi, mutta sitten pitää jaksaa sietää sitä kutkuttavaa toisen tuntemaan oppimisen vaihetta, jolloin vasta selviää, onko kyseessä syvenevä rakkaus vai ohimenevä ihastus.

Njoo. En kyllä ymmärrä, että mihin se Anssi ylipäätään Miiassa
ihastui. Minusta Miia ei ainakaan ohjelmassa ole antanut
kovin fiksua kuvaa itsestään, eikä ole ulkonäöllisestikään
mikään ihmeellinen. Tuollaisia rääväsuita keskinkertaisuuksiahan
on Suomi täynnä, valitettavasti.

Kyllä minä senkin ymmärrän, jos toisen ylenpalttinen palvominen
käy ahdistamaan. Jos toinen jo ensitapaamisella palvoo
maata jalkojen alla, niin kyllä minuakin alkaisi epäilyttämään,
että mikä sitä vaivaa. Itse kun myös vaadin hiukan aikaa
tutustumiseen, ennen kuin mitään rakkauden tunteita alkaa
muodostumaan.

Itse en myöskään hirveästi välitä mistään hanibeibemussukkalässytyksestä,
varsinkaan jos on tuntenut toisen vasta muutaman päivän.

Ei Anssin silti kannata itseään yrittää muuttaa. Olkoot
oma itsensä, eikä ala muuttamaan itseään miksikään machoörinä-äijäksi.
Niitäkin on Suomessa jo ihan riittämiin.

Miassa on enemmän munaa kuin Anssisa. Kova ja ronski akka se pohjosen tyttö.
Jos Mialla olis munat, niin Mia olis mies.
Kyllä jämpti on niin!

ja heiluttaa häntää aina Miian mielen mukaan on loppuun kuljettu aika äkkiä.
Suhdehan on kuin kuun suhde aurinkoon.
Ainoa tehtävä on heijastaa auringon valoa.

Mielenkiintoista nähdä miten Anssin pää kestää jo edessä häämöttävän farssin katkeran lopun Miian ratsastaessa koirineen auringonlaskuun.

Saattaa syksyisenä yönä vielä kurkihirsi narahtaa eräällä Eurajokelaisella tilalla...

minkälainen nainen pehmomiehelle sopii.
Itse olen nimittäin lälläri nainen ja kyllä minua yhtä lailla ahdisti, kun seurustelin miehen kanssa joka alvariinsa hoki että oon kaunis ja ihana ja kaikkea..
Se kai nyt vaan on meillä naisilla vähän niin, ettei meitä kannata liian usein ylistää koska sitten sitä alkaa miettiä että "mitä tuo oikein yrittää musta saada."
Pitää tietty joskus jotain sanoa, mutta sitten saa antaa taas hiukan aikaa kulua että muija joutuu vähän oikein odottamaan seuraavaa kertaa;)
Kai pitää olla tosi rautaisella itsetunnolla varustettu että sietää jatkuvaa ylistämistä, suurin osa ihmisistä kuitenkin näkee itsensä kaikkea muuta kuin täydellisyyden ruumiillistumana.
Tauoton palvonta saa herkästi kiusaantuneen ilmapiirin aikaiseksi.