Terveellisen korkea verenpaine?

Verenpaineeni ei noussut, vaikka linkitit samalle sivustolle.

Lääketieteellisenä ongelmana minä asiaa katson, en kysele terveysvinkkejä.

Nimittäin olen joskus kuullut jotain sen suuntaista, että vuorokausi- ja ravintorytmit vaikuttaisivat verenpaineeseen. Eli koska ne minulla ovat hieman vinksallaan, verenpainekin pysyy ylhäällä.

Linkkejä noita rytmejä ja verenpainetta koskeviin artikkeleihin ja tutkimuksiin, kiitos!

Luurangko kirjoitti:

Verenpaineeni ei noussut, vaikka linkitit samalle sivustolle.

Lääketieteellisenä ongelmana minä asiaa katson, en kysele terveysvinkkejä.

Nimittäin olen joskus kuullut jotain sen suuntaista, että vuorokausi- ja ravintorytmit vaikuttaisivat verenpaineeseen. Eli koska ne minulla ovat hieman vinksallaan, verenpainekin pysyy ylhäällä.

Linkkejä noita rytmejä ja verenpainetta koskeviin artikkeleihin ja tutkimuksiin, kiitos!

Lue lisää

"Systolisen verenpaineen kohoaminen liittyy tyypillisesti ikään, mutta ei ole kuitenkaan normaalin vanhenemisen seuraus, vaan ilmentää verisuoniston jäykistymistä tavallisimmin ateroskleroosin seurauksena. Teollistuneiden maiden väestöissä systolinen verenpaine suurenee aina 80 ikävuoteen saakka ja vasta sen jälkeen alkaa hitaasti pienentyä, kun taas diastolinen verenpaine saavuttaa huippunsa ennen 60 ikävuotta sekä miehillä että naisilla. Luonnonkansoilla verenpainelukemat eivät suurene iän mukana, koska heillä ei ole ateroskleroosiakaan. Näin vanha hokema "systolinen verenpaine saa olla yhtä korkea kuin ikä 100 mmHg" ei pidä paikkaansa. Viidenkymmen ikävuoden tienoolla koholla oleva systolinen verenpaine alkaa olla yhtä tavallinen kuin diastolinen ja sen jälkeen systolisen hypertension merkitys kasvaa. Iän myötä tapahtuvan verenpaineen kehityskaaresta seuraa esimerkiksi se, että 60 ikävuoden tuntumassa hypertensiivinen henkilö muuttuu näennäisesti normotensiiviseksi, jos hoidon perustana käytetään yksinomaan diastolisen verenpaineen lukemaa.

Ihanteellinen verenpaine on alle 120/80 mmHg. Verenpaine alle 130/85 mmHg luokitellaan vielä normaaliksi. Verenpaine on kohonnut, jos systolinen paine on 140 mmHg tai enemmän tai diastolinen paine 90 mmHg tai enemmän. Noin puolella 35–64-vuotiaista suomalaismiehistä ja kolmanneksella naisista jompikumpi lukemista ylittyy. Vain noin puolet kuitenkin tietää kohonneesta verenpaineestaan, ja ainoastaan kolmasosaa tiedon saaneista hoidetaan. Hoidetuista vain neljänneksen verenpaine pysyy hyvissä lukemissa.

Perinnöllinen alttius ja elintavat säätelevät verenpaineen nousua. Tärkeintä on siis puuttua muutettavissa oleviin vaaratekijöihin, joita ovat ylipaino, runsas natriumin saanti, runsas alkoholin käyttö ja liikunnan puute. Kohonneen verenpaineen taustalla voivat olla myös eräät lääkkeet, nikotiini, huumeet ja ylenmääräinen lakritsin syöminen.

Ruokavalio, jossa on niukasti tyydyttynyttä rasvaa, runsaasti hedelmiä ja kasviksia sekä rasvattomia tai vähärasvaisia maitovalmisteita, alentaa tutkimusten mukaan kohonnutta verenpainetta. Rasvan käytön vähentäminen laihduttaa, ja kovien rasvojen vaihtaminen öljyiksi vaikuttaa edullisesti kolesteroliarvoihin. Kalaperäisten rasvahappojen tiedetään suurina määrinä alentavan verenpainetta. Kaksi rasvaista kalasta tehtyä ateriaa viikossa takaa riittävän kalanrasvojen saannin.

Kohonnut verenpaine on yleensä hyvin vähäoireinen tai jopa täysin oireeton tila. Verenpaine saattaa olla koholla vuosikausia henkilön sitä tietämättä. Hoitamattomana kohonnut verenpaine rasittaa ja voi vaurioittaa sydäntä ja valtimoiden seinämiä, mikä lisää vaaraa sairastua sepelvaltimotautiin ja aivovaltimotauteihin.

Kohonneen verenpaineen luokittelu perustuu neljän perättäisen, 1 viikon - 2 kuukauden kuluessa tehdyn kaksoismittauksen tulosten keskiarvoon.
- - - - - - - - - -
Verenpaineen luokittelu (sys/dias, mmHg):

Optimaalinen 79"


http://www.sydanliitto.fi/testaa/fi_FI/sydamenterveys/

viisaammilta kirjoitti:

"Systolisen verenpaineen kohoaminen liittyy tyypillisesti ikään, mutta ei ole kuitenkaan normaalin vanhenemisen seuraus, vaan ilmentää verisuoniston jäykistymistä tavallisimmin ateroskleroosin seurauksena. Teollistuneiden maiden väestöissä systolinen verenpaine suurenee aina 80 ikävuoteen saakka ja vasta sen jälkeen alkaa hitaasti pienentyä, kun taas diastolinen verenpaine saavuttaa huippunsa ennen 60 ikävuotta sekä miehillä että naisilla. Luonnonkansoilla verenpainelukemat eivät suurene iän mukana, koska heillä ei ole ateroskleroosiakaan. Näin vanha hokema "systolinen verenpaine saa olla yhtä korkea kuin ikä 100 mmHg" ei pidä paikkaansa. Viidenkymmen ikävuoden tienoolla koholla oleva systolinen verenpaine alkaa olla yhtä tavallinen kuin diastolinen ja sen jälkeen systolisen hypertension merkitys kasvaa. Iän myötä tapahtuvan verenpaineen kehityskaaresta seuraa esimerkiksi se, että 60 ikävuoden tuntumassa hypertensiivinen henkilö muuttuu näennäisesti normotensiiviseksi, jos hoidon perustana käytetään yksinomaan diastolisen verenpaineen lukemaa.

Ihanteellinen verenpaine on alle 120/80 mmHg. Verenpaine alle 130/85 mmHg luokitellaan vielä normaaliksi. Verenpaine on kohonnut, jos systolinen paine on 140 mmHg tai enemmän tai diastolinen paine 90 mmHg tai enemmän. Noin puolella 35–64-vuotiaista suomalaismiehistä ja kolmanneksella naisista jompikumpi lukemista ylittyy. Vain noin puolet kuitenkin tietää kohonneesta verenpaineestaan, ja ainoastaan kolmasosaa tiedon saaneista hoidetaan. Hoidetuista vain neljänneksen verenpaine pysyy hyvissä lukemissa.

Perinnöllinen alttius ja elintavat säätelevät verenpaineen nousua. Tärkeintä on siis puuttua muutettavissa oleviin vaaratekijöihin, joita ovat ylipaino, runsas natriumin saanti, runsas alkoholin käyttö ja liikunnan puute. Kohonneen verenpaineen taustalla voivat olla myös eräät lääkkeet, nikotiini, huumeet ja ylenmääräinen lakritsin syöminen.

Ruokavalio, jossa on niukasti tyydyttynyttä rasvaa, runsaasti hedelmiä ja kasviksia sekä rasvattomia tai vähärasvaisia maitovalmisteita, alentaa tutkimusten mukaan kohonnutta verenpainetta. Rasvan käytön vähentäminen laihduttaa, ja kovien rasvojen vaihtaminen öljyiksi vaikuttaa edullisesti kolesteroliarvoihin. Kalaperäisten rasvahappojen tiedetään suurina määrinä alentavan verenpainetta. Kaksi rasvaista kalasta tehtyä ateriaa viikossa takaa riittävän kalanrasvojen saannin.

Kohonnut verenpaine on yleensä hyvin vähäoireinen tai jopa täysin oireeton tila. Verenpaine saattaa olla koholla vuosikausia henkilön sitä tietämättä. Hoitamattomana kohonnut verenpaine rasittaa ja voi vaurioittaa sydäntä ja valtimoiden seinämiä, mikä lisää vaaraa sairastua sepelvaltimotautiin ja aivovaltimotauteihin.

Kohonneen verenpaineen luokittelu perustuu neljän perättäisen, 1 viikon - 2 kuukauden kuluessa tehdyn kaksoismittauksen tulosten keskiarvoon.
- - - - - - - - - -
Verenpaineen luokittelu (sys/dias, mmHg):

Optimaalinen 79"


http://www.sydanliitto.fi/testaa/fi_FI/sydamenterveys/

Lue lisää

Jep. Tuttua tekstiä.

Pari vuotta sitten tutkittiin yhtä sun toista, mutta ei munuaistasolla kuitenkaan. Suvussa ei ole havaittu erikoisia verenpainetaipumuksia, eikä ole uniapneaakaan, päinvastoin liikaa ja syvällä nukkumista kylläkin.

Noista epäilemistäni levon ja ravinnon vuorokausirytmeistä, kun saisi vinkkejä, niin kiitos.

Hyvähänä se on tässä noita maratoneja vedellä, jos sydän laajenee!

Unesta tosiaan on ajoittain pulaa, mutta nukun kyllä varastoon tukevasti vähintään parina päivänä viikossa. Ehkä 1-2 tuntia tulee miinusta työpäivisin, mutta vaikealta tuntuu uskoa, että tämä heilahtelu nostaisi painearvoja 10 prosentilla normaalista.

...vaan jospa se sittenkin, kuitenkin on uni ja sen ajoittainen puute, joka kohottaa arvoja. Täytyypä tosissaan alkaa etsiä artikkeleita tuolta puolelta. Toisaalta nuo paineet on samat lomillakin, jolloin tulee nukuttua liikaa...

(ai niin, vastauksia: kasvi- ja kevytrasvoja syön, ja itse mittaan 95-prosenttisesti paineitani, läheltä löytyy toki asiantunteva apumittaajakin, lääkkeitä en syö mihinkään sairauteen, kolesteroliarvot ovat olleet aina ok, ja noita elintapoja tosiaan on vaikea muuttaa enää terveemmiksi on lääkärikin todennut - paitsi uni- ja ruokarytmiä eli ilta- ja yöpainotteista valvomista sekä syömistä; syön siis terveellisesti, mutta yöllä.)