Näin se menee

Valtaväestö syyttää musliminuoria lisääntyneestä katuväkivallasta.

Pertti Rönkkö / STT

Musliminuoret ottavat Berliinissä poliisin kanssa yhteen katujen herruudesta. Tuomarit syyttävät päättäjiä ongelman vähättelystä ja vaativat ulkomaalaisia hyväksymään saksalaisen järjestyksen.

Berliinin nuoriso-oikeuden tuomarit Kirsten Heisig ja Günter Räcken rikkoivat Saksassa ulkomaalaisongelmiin liittyvän vaiteliaisuuden syyttäessään aiemmin syksyllä turkkilaisia ja arabitaustaisia nuoria lisääntyneestä katuväkivallasta.

Tagesspiegel-lehdelle myöntämässään harvinaislaatuisessa haastattelussaan he luettelivat Berliinin vaarallisimmiksi kaupunginosiksi Kreuzbergin, Weddingin ja Neu-Köllnin. Niiden asukkaista suuri osa on muslimeja.

Joukolla poliisia vastaan

Ryöstöjen määrän lisääntymisestä huolestuneiden tuomareiden mielestä on pelottavaa, miten saksalaisten ja maahanmuuttajien poikkeavat käsitykset yleisestä järjestyksestä kuohahtavat yhä useammin avoimeksi väkivallaksi.

Satapäinen turkkilaisten ja arabinuorten joukko yritti estää Kreuzbergissä marraskuussa poliisia viemästä kuulusteluihin kahta 12-vuotiasta turkkilaispoikaa, jotka tavattiin ryöstämästä saksalaista ikätoveriaan.

- Emme voineet hyväksyä, että poliisi pistää näin pieniä lapsia käsirautoihin, kertoo paikalla sattumalta ollut 17-vuotias Turgan.

Tapahtumapaikkana olleen Wranglerkadun asukkaat syyttävät virkavaltaa rasismista.

- Poliisi huusi väkijoukolle, että painukaa takaisin kotimaahanne, jos ette hyväksy meidän tapojamme, muistelee tapahtumapaikan lähellä asuva Ünal Bakir. Hänen vanhempansa tulivat Saksaan 1960-luvulla, ja Bakir on Saksan kansalainen.

- Saksa on kotimaani, mihin siis lähtisin, hän sanoo.

Vihaiset siirtolaiset ovat estäneet aikaisemmin palokuntaa sammuttamasta tulipaloa ja kuljettamasta autokolarissa loukkaantunutta lasta hoitoon. Syitä tähän ei tiedetä.

Berliinin poliisilaitokselta kerrotaan, että nuorten maahanmuuttajien aggressiivisuus lisää työpaineita. Hälytyksiin lähdetään tuplamiehityksellä, jos tappeluun tiedetään osallistuvan turkkilaisia tai arabeja.

Berliinin kolmesta ja puolesta miljoonasta asukkaasta joka neljännellä on ulkomaalaistausta. Valtaosa heistä on kotoisin Turkista ja muista islamilaisista maista.

Pelottavaa kielenkäyttöä

Berliinin sisäministeriön pitkään julkisuudelta varjeleman tilaston mukaan katuryöstöihin syyllistyneistä nuorista 80 prosenttia on maahanmuuttajaperheistä. Joka kolmas alle 18-vuotias turkkilaispoika on joutunut poliisin kirjoihin.

Berliiniläiset tuomarit kertoivat haastattelussa kouluista, joissa muslimipojat sättivät saksalaisia "sianlihan mässääjiksi" ja "paskakristityiksi" ja joissa saksalaisten koulutovereiden ei sallita käyttää edes sama ulko-ovea muslimien kanssa.

Kaikki jengien rikokset eivät tule tuomareiden mukaan poliisin tietoon, koska uhrit pelkäävät kostoa. Jengit varastavat uhreiltaan koululaispassin saadakseen selville uhrinsa kotiosoitteen ja uhkaavat tulla "kotikäynnille", jos tapahtuneesta kerrotaan poliisille.

Poliisivapaita alueita ei hyväksytä

Berliinin kristillisdemokraattiset ja demaripoliitikot yhtyvät poliisin ja tuomareiden havaintoihin, että varsinkin nuorten maahanmuuttajien keskuudessa on vahvistumassa vihamielisyys saksalaisia kohtaan.

- Jos sana paskapää kuuluu kouluissa sanaston ystävällisempään päähän, niin jotakin on perusteellisesti pielessä, totesivat tuomarit.

He pelkäävät ongelmakaupunginosien ajautuvan nykymenolla umpikujaan.

Korkean tason hätähuuto on saanut myös ulkomaalaisten tekemien rikosten suhteen lepsuksi syytetyn poliisin uusiin ajatuksiin. - Emme hyväksy poliisivapaita alueita, lupasi Berliinin sisäministeri Ehrhart Körting kohuhaastattelun jälkeen.

Hän vannoo, että kaduille palautetaan järjestys. Poliisivoimiin aiotaan myös palkata lisää turkkilaisia ja arabipoliiseja.

Berliinin turkkilaisjärjestöt eivät ole ottaneet kantaa nuorisotuomareiden ja poliisin väitteisiin katuväkivallan kasvamisesta ulkomaalaisalueilla.