KUNNON KAUHU!!

Siis et varmasti ole nähnyt yhtä ahdistavaa, verisempää, terrorikauhua kun tämä leffa.Siis kerranki kunnon kauhuleffa, jossa saa koko aika olla varuillaan ahdistavaan ja pelkoiseen tilaan.

Juoni:

3 kaverusta lähtevät wolf creekin luonnonpuistoon katsomaan synkkään autiomaahan isoa kraatteria.No aluksi kaikki on hyvin, kunnes iltaa kohden auto ei käynnisty ja kaikki kellot ja puhelimet sammuneet.Kaverukset menevät autoonsa istumaan, kunnes ajovalot välähtävät heidän eteensä, heidän edessään tulee painajainen, joka on niin sadistinen oleva ihminen, että millekkää ei ole rajaa.Hän pyytää palvelusta nuorilta, ja pyytää heidät mukaansa talollensa(pahin paikka ikinä) että korjaisi heidän autonsa ja pääsevät jatkamaan matkaansa.Nuoret eivät voi kieltäyä tarjouksesta ja lähtevät hullun matkaan.Talolle päästyään ja oltuaan, kaikki heräävät eri tiloissa kädet ja suu ja jalat sidottuina.Toisessa tallissa huutaa ja itkee toinen naisista ja mitä hullu hänelle tekee nainen sidottuna tallin katosta olevasta narusta, kun kauhu pääsee valloilleen, ei siitä pois pääsekkää, koko loppu elokuva räväyttää shokit valloileeen ja ei ole paluuta. tämä on niin surullinen ja pelottava ja ahdistava leffa ikinä, jos katsot tämän, ihan varmasti jäät miettii kaikkia raakuksia.wolf creek tässä sinulle leffa:)
hui
tässä traileri siitä:
http://www.wolfcreekthemovie.com/

"Ilman jalkoja ei pääse mihinkään" on Takashi Miiken Oodishon (Audition, 1999) elokuvan hyytävin repliikki, jonka jälkeen päähenkilö Asami leikkaa vaijerilla erään miehen jalan poikki. Tämä leffa oli niin sairas kokemus, että koko seuraava päiväni oli pilalla. Se on niin yököttävä ja sadistinen, etten suosittele sitä kenellekkään (nyt tietenkin kaikki kauhufriikit juoksevat kilpaa vuokraamoon). No, omapahan on järkenne...

Samaa mieltä Spoookyn kans, et ainakin Oodishon (tai Audition englanniksi) äityy aika pahaksi loppua kohden. Muita suositeltavia esim: SHUTTER (Thai-kauhua), HAUTE TENSION (ranskalaista splatteria), ja DIARIO DE UN ASESINO (espanjalaista splatteria). Ja jos et oo nähny, niin 70- ja 80-luvun lefat Dario Argentolta ja Lucio Fulcilta.

Jurassic Parkia pelkäsin pienenä ihan hulluna. Sitten yllätyin kun se tuli vähän aikaa sitten telkasta ja se olikin luokiteltu kauhuksi. Enää ei kyllä oikein nappaa.
Eikun hetkinen, se olikin se kirja josta sain painajaisia silloinkin, ei elokuva.

Ei mua sillä lailla mikään yksittäinen elokuva pelota, pikemminkin olosuhteet jossa sen katsoo vaikuttaa enemmän: kun muutin ekaa kertaa asumaan yksin, X-filesin tavallista kauheampi jakso (esimerkiksi se jossa se pikkumies kulkee kärryillä) riitti pitämään hereillä aika pitkään.

Tosi monet elokuvat on enemmänkin ahdistavia kuin pelottavia: esim. Eraserhead, Devil's Backbone, La Cite des Enfants Perdus. Ja tietty Un Chien Andalou, joka on kyllä niin hämärä että on paikoitellen huvittava - mikä oli kai tarkoituskin.

Saint Ange/House of Voices sai kylmät väreet selkäpiihin, mutta loppuratkaisu on ihan surkea ja juoneen jää niin paljon reikiä, että ei sitä hyväksi voi sanoa.

Miks ihmiset pelkää jotain elokuvia? Ei ne hirviöt sieltä telkkarista sun päälle käy!

pelkäsinkö ihan hullun lailla, mutta kyllä ainakin äänitehosteet toimii Hellraiser:Inferno-elokuvassa. Ikäraja on 18. Ja on palkittu äänistä.