Teollistumisen jälkeen on tiede alkanut kehittyä niin, että ennen jopa kuolemaankin johtaneet kokonaan tai osittain geeneistä johtuvat viat voidaan ehkäistä lääketieteen tehokkailla biologisilla menetelmillä. Eugeniikka, ihmisten geenistön korjaaminen, on silti edelleen iso tabu. Monethan pitävät sitä "pahuutena" ja on jopa yleinen ajatus, ettei se edes ole "välttämätön paha".
Mutta tarkemmin ajatellen, eikö nykytiedon mukaan suurin osa mutaatioista ole ensiksikin neutraaleja, toiseksi vahingollisia ja viimekädessä (hyvin harvoin) hyödyllisiä. Neutraalit mutaatiot voidaan periaatteessa unohtaa. Käytännössä niillä ei ole mitään merkitystä. Tosiasia on nimittäin kuitenkin se, että vahingollisia mutaatioita tapahtuu runsaasti enemmän mitä hyödyllisiä.
Jos haaleeseen veteen lisätään 1% haaleeta vettä, se pysyy haaleena. Jos siihen lisätään 1% kylmää tai kuumaa, siitä tulee kylmempää tai kuumempaa. Kun olennaista on vain lämpötila, ei haaleen veden lisäämisellä ole lainkaan merkitystä. Kun mietitään kylmeneekö vai lämpeneekö vesimassa ja kuinka nopeasti, on otettava tarkasteluun vain kylmän ja kuuman veden lisäämisen suhde.
Näin ollen ihmiskunta on väistämättä geneettisesti rappeutumassa. Evoluutio kulkee pysähtymättä. Pientenkin fyysisten tai psyykkisten, geneettisistä syistä johtuvien vikojen "tukeminen" johtaa lopulta melkoisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Onhan esimerkiksi The Bell Curve -kirjan tekijät osoittaneet, että äo:n nostaminen vain 3 yksiköllä johtaisi Amerikassa köyhyyden laskemiseen 25 prosentilla. Sama pätenee varmaan toiseenkin suuntaan: pieni lasku älykkyydessä johtaa suuriin kansantaloudellisiin menetyksiin.
Tietenkin geenistön rappeutuminen koskee myös ei-älyllisiä ominaisuuksia. Jos vaikkapa perinnöllinen reuma nyt yleistyisi runsaasti, voisimme menettää monia potentiaalisia duunareita elätettäväksi. Länsimaat eivät geneettisen rappeutumisen jatkuessa todennäköisesti ole enää taloudellisesti saati muutenkaan johtavassa asemassa. Sitä myöten myös demokratian aikakausi unohtuu.
Sanotaan että jokin asia on yhtä varma kuin auringon nouseminen huomenna. Ajan rappeuttava vaikutus ihmissen biologiaan on yksi sellainen, eikä vain yksilöiden tasolla. Kuinka kauan eugeniikkaa pidetään pelkkänä "natsipaskana", ennen kuin tunnustetaan sen merkitys (koska kysehän ei ole ymmärtämisestä, sillä tällainen tavallinen Matti Meikäläinenkin tajuaa sen)? Ajan myötä on kuitenkin tehtävä jonkinlainen päätös.
Toisaalta itse pidän kyllä myös geenien suoraa manipulointia hieman pelottavana seikkana ihmisyyden kannalta, mutta vaihtoehtoja ei ole, ellei ihmiset sitten alkaa lisääntymään pelkästään kloonautumalla.
Esimerkiksi Kiinassa harjoitetaan eugeniikkaa. Tosin ei demokratiaa, ihmisoikeuksia tai sananvapautta. Minusta ensiksi mainittu ei ole kuitenkaan epäyhteensopiva kolmen viimeksi mainitun kanssa. Vai mitä mieltä olette?
Mutta tarkemmin ajatellen, eikö nykytiedon mukaan suurin osa mutaatioista ole ensiksikin neutraaleja, toiseksi vahingollisia ja viimekädessä (hyvin harvoin) hyödyllisiä. Neutraalit mutaatiot voidaan periaatteessa unohtaa. Käytännössä niillä ei ole mitään merkitystä. Tosiasia on nimittäin kuitenkin se, että vahingollisia mutaatioita tapahtuu runsaasti enemmän mitä hyödyllisiä.
Jos haaleeseen veteen lisätään 1% haaleeta vettä, se pysyy haaleena. Jos siihen lisätään 1% kylmää tai kuumaa, siitä tulee kylmempää tai kuumempaa. Kun olennaista on vain lämpötila, ei haaleen veden lisäämisellä ole lainkaan merkitystä. Kun mietitään kylmeneekö vai lämpeneekö vesimassa ja kuinka nopeasti, on otettava tarkasteluun vain kylmän ja kuuman veden lisäämisen suhde.
Näin ollen ihmiskunta on väistämättä geneettisesti rappeutumassa. Evoluutio kulkee pysähtymättä. Pientenkin fyysisten tai psyykkisten, geneettisistä syistä johtuvien vikojen "tukeminen" johtaa lopulta melkoisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Onhan esimerkiksi The Bell Curve -kirjan tekijät osoittaneet, että äo:n nostaminen vain 3 yksiköllä johtaisi Amerikassa köyhyyden laskemiseen 25 prosentilla. Sama pätenee varmaan toiseenkin suuntaan: pieni lasku älykkyydessä johtaa suuriin kansantaloudellisiin menetyksiin.
Tietenkin geenistön rappeutuminen koskee myös ei-älyllisiä ominaisuuksia. Jos vaikkapa perinnöllinen reuma nyt yleistyisi runsaasti, voisimme menettää monia potentiaalisia duunareita elätettäväksi. Länsimaat eivät geneettisen rappeutumisen jatkuessa todennäköisesti ole enää taloudellisesti saati muutenkaan johtavassa asemassa. Sitä myöten myös demokratian aikakausi unohtuu.
Sanotaan että jokin asia on yhtä varma kuin auringon nouseminen huomenna. Ajan rappeuttava vaikutus ihmissen biologiaan on yksi sellainen, eikä vain yksilöiden tasolla. Kuinka kauan eugeniikkaa pidetään pelkkänä "natsipaskana", ennen kuin tunnustetaan sen merkitys (koska kysehän ei ole ymmärtämisestä, sillä tällainen tavallinen Matti Meikäläinenkin tajuaa sen)? Ajan myötä on kuitenkin tehtävä jonkinlainen päätös.
Toisaalta itse pidän kyllä myös geenien suoraa manipulointia hieman pelottavana seikkana ihmisyyden kannalta, mutta vaihtoehtoja ei ole, ellei ihmiset sitten alkaa lisääntymään pelkästään kloonautumalla.
Esimerkiksi Kiinassa harjoitetaan eugeniikkaa. Tosin ei demokratiaa, ihmisoikeuksia tai sananvapautta. Minusta ensiksi mainittu ei ole kuitenkaan epäyhteensopiva kolmen viimeksi mainitun kanssa. Vai mitä mieltä olette?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Geenien korjailemisesta sen verran, että sitä tehdään ihan yleisesti, ei tosin vielä ihmisillä.
Amerikan ihmeisiin kuuluu tälläinen geenien "korjailu" ja muuntogeenien patentointi. Amerikkalaiset patistavat eurooppalaisia hyväksymään ja ostamaan geenimanipuloitua ylijäämäviljaa, jota tuppaa jäädä seisomaan amerikkalaisten viljelijöiden laareihin, luomuviljan käydessä kaupan kuin pyörremyrsky.
Eräs esimerkki muuntogeenisestä maissista:
Maissiin haluttiin lisätä verisuonia puhdistavaa Omega-3 rasvahappoa tuottava geeni. Se siirrettiin maissiin sienikasvista ja yllätys-yllätys, maissista löytyi huomattava määrä ko. rasvahappoa. Keksinnön taloudellinen menestys jäi kuitenkin vähäiseksi, koska maissi maistui kalalle melkein enemmän kuin kala itse.
Suurin hyöty mitä muuntogeenisistä kasveista on ollut, on niiden kestävyys myrkkyjä eli torjunta-aineita vastaan, jopa 2,5 kertaa suurempia annoksia kestävinä. Näitä hormonivalmisteita ja niiden jäämiä ihmiset saavat moninkertaisesti aikaisempiin sukupolviin verrattuna.
Evolutiivisessa mielessä tällainen geeniperimän parantamisella kikkailu näyttää ihmisen lyhytnäköiseltä ahnehtimiselta ja sitä se perimmiltään onkin.
Muutama vuosikymmen sitten viljoihin saatiin suuremman sadon tuottavia ominaisuuksia perinteisellä jalostuksella ja saatiinpa myös lannoiteissa olevia myrkkyjä ja torjunta-aineita kestäviä lajeja.
Näistä ominaisuuksista oli kuitenkin lähes määrävälein palattava alkuperäiseen "maatiaislajikkeeseen" ja aloitettava kaikki alusta. Syy oli yksinkertaisesti se, että myös viljoja vaivaavat taudit "oppivat" uuden lajikkeen vastustuskyvyn heikot kohdat ja aikaa myöten sadot alkoivat pienetä.
Geenimanipulointi ei ole poistanut maailman köyhyys-ongelmaa vastoin amerikkalaisten rummutusta. Onko köyhillä mailla varaa ostaa Monsanton lisenssi-maissin siemeniä joka vuosi? Onko köyhillä mailla oikeutta "keksiä" uudestaan amerikkalaisten patentoimat geeni-yhdistelmät? Onko köyhällä maalla ylensäkään mitään mahdollisuutta löytää monikansallisten yhtiöiden kanssa yksimielisyyttä? Ei, eikä näitä jättejä pysty vastustamaan myöskään EU saati sitten Suomi.
Kuten on jo moneen kertaan todettu tälläkin palstalla, evoluutio etenee tasatahtia. Se pitää kutinsa myös geeneiltään peukaloitujen lajien kohdalla.
Jos lähdetään tekemään jotain ympäristöönsä nähden ylivertaista lajia, on tiedettävä myös ympäristössä mahdollisesti tulevat muutokset.
Ympäristö muuttuu kokoajan ja evoluutio on tuottanut lähes "salaa" sellaiset ominaisuudet jotka kulloinkin ovat lajille tarpeen.
Evoluutio-teorian käsityksen mukaan kaikki lajit elävät symbioosissa, jokaisessa lajissa geeniperimä sopeutuu toisten lajien perimiin uusiin ominaisuuksiin.
Ennen symbioosissa ajateltiin olevan vain esim. koivunkantosieni ja koivu ym. vähäpätöistä.
On päivänselvää ettei luonto jätä hyödyntämättä jotain keinotekoista geenimanipuloinnilla tehtyä irtiottoa. Se tekee sen usein uusien tuntemattomien tautien ja taudinaiheuttajien muodossa, ennemmin tai myöhemmin. Viruksilla kun on äärettömästi enemmän sukupolvia mutatoitua ja tuottaa sellainen tyyppi, joka ottaa karkulais-lajin kiinni, eikä yksin karkulaista, se myös vaikuttaa ja muokkaa karkulaisesta jälkeen jääneitä lajeja.
Olen vahvasti sitä mieltä että lintu-influenssa on yksi tällainen virus, joka on mutatoitunut ja kehittynyt ottamaan karkulaista kiinni.
Lääketieteellä ei ole vieläkään mitään mahdollisuutta torjua esim rokotuksin tätä virusta. Virus tulee ennemmin tai myöhemmin saamaan sellaisen muodon, että se pystyy tarttumaan ihmisestä toiseen tai jopa nisäkkäästä toiseen.
Eugeniikkaan pätevät aivan samat evoluution kehittämät työkalut kuin kasveihin tai muihin elollisiin.
Evoluutio-opin mukaisesti liian pitkän kaulan päässä oleva pää putoaa luonnonvalinnan nimeä käyttävän viikatemiehen toimesta.
mutatoivat koko ajan. Sen vuoksi influenssasta ei ikinä päästä eroon. Erityisesti sian, siipikarjan, koiran ja ihmisen muodostama piiri tuottaa kaiken aikaa uusia virusversioita.
Samaten uusia antibiootteja joudutaan keksimään koko ajan lisää, koska bakteerit kehittävät vastustuskykyisiä versioita. Tuberkuloosi on eräs tauti, josta myöskään ei päästä eroon.
Älykkyyttä ei voida eugeniikalla kohentaa; sitä yritettiin jopa Pohjoismaissa eikä kovinkaan kauan sitten. Älykkyyden lisääminen ei myöskään pista köyhyyttä, sanokoot amerikkalaiset tieteilijät mitä tahansa; köyhyys ei ole köyhien omaa syytä. Esimerkiksi Suomen laman jälkeensä jättämät pitkäaikaistyöttömät eivät ole sitä, koska ovat tyhmiä tai kouluttamattomia; työttömiä maistereita on pilvin pimein. Kyllä syyt löytyvät ihan muualta.
Sinänsä geenejä voi korjailla, mutta varovaisesti, varovaisesti. Joitakin geeniperimän aiheuttamia tauteja voisi yrittää korjailla tai poistaa - vaikkapa se verenvuototauti, joka tuhosi Venäjän tsaariperheen (välillisesti; Rasputin ei ollut ainoa syy Venäjän vallankumoukseen).
Ei ilmailukaan ollut aluksi kovin menestyksekästä. Varsinkin sotilaallisessa mielessä. Nykyään kuitenkin ilmavoimat ovat kaikkein merkittävin modernin sodankäynnin väline.
Geenitekniikalla on jo nyt saatu hyviä tuloksia aikaan sairauksien hoidossa. Kun tietotekniikka kehittyy, on sillä varmasti suurta merkitystä myös genetiikassa ja lääketieteessä esimerkiksi virusten 3-ulotteisia rakenteita analysoitaessa.
Perinteisemmän eugeniikan ajatus on lähinnä torjua alaluokan yletön lisääntyminen yläluokkaan nähden. Tässä mielessä ihminen on vaikuttanut jo evoluution kulkuun.
Jos älykkyys on kerta pitkälti geneettistä, sitä voidaan kohentaa eugeniikalla. Muutama vuosikymmentä suhteellisen laimeaa eugeniikkaa ei todellakaan ole riittävästi, jotta sillä olisi selvää vaikutusta! Eihän sitä sen kauempaa ehditty harjoittaa.
Juutalaiset ovat esimerkiksi eräänlaista eugeniikkaa harjoittaneet jo pitkään. Heidän syntyvyytensä kun on painottunut rabbeihin (ns. positiivinen eugeniikka vastapainona negatiiviseen, eli syntyvyyden vähentämiseen matalamman älykkyyden päässä). Sekin on kestänyt useita satoja ellei tuhansia vuosia, mutta nyt heidän äo:nsa on noin 15 pistettä meitä eurooppalaisperäisiä korkeammalla, ja sekin jo näkyy juutalaisten menestyksessä (toki köyhiäkin juutalaisia on).
Eikä kansantalouden laeilla ole tietenkään mitään tekemistä tämänkään asian kanssa. Ei yksilön menestymisen avain ole myöskään pelkästään älykkyys! Tarvitaan myös mm. pitkäjänteisyyttä, ahkeruutta, keskittymiskykyä jne.. ja joskus jopa silkkaa onnekkuutta (ainut ihmisen "ominaisuus", johon geeneillä ei ole vaikutusta :-) ). Kyllä minäkin tunnen semmoisia ihmisiä, jotka ovat olleet hyvin eteviä koulussa ja vaikuttavat muutenkin viisailta, mutta ovat alhkolisoituneita, kuluttavat päivänsä kotona maaten tms... Heistä usein näkee, että tuo varmasti pärjäisi älynsä puolesta, vaan ei ole heitä siunattu puhdilla ja ahkeruudella!
Tällaisten tapausten valoon ottaminen älykkyyden merkityksen mitätöimiseksi ei kuitenkaan ole mitään muuta kuin yleistystä! Siis juuri sitä ilkeää ja pahamaineista taktiikkaa, josta näitä amerikkalaisiakin tutkijoita syytetään. Ketään totuutta yli kaiken rakastava ei voi moista niellä!
Suomessa on hirveästi korkeasti koulutettuja ihmisiä. Ehkä vähän liikaakin! Onko sitten ihmekään, jos maistereista ja professoreista töitä saavat kaikkein pätevimmät, jotka useimmiten ovat myös muita älykkäämpiä? Nykyisen koulutuspolitiikan olettamuksena kun on, että kaikki ihmiset älykkyydestä riippumatta voivat olla yhtä menestyksekkäitä maistereina tai professoreina. Juuri näissä ammateissa menestymiseen älykkyydellä on suurta merkitystä. Ruumillisemmassa työssä taas huomattavasti vähemmän! Kainsainvälisessä kilpailussa nämä toisen luokan maisterit eivät tietenkään pärjää.