Tiedemiehet (10 000) ovat uutistietojen mukaan hiljattain allekirjoittaneet adressin, jossa he vastustavat politiikan vaikutusta tieteentekoon - eli peräänkuuluttivat rehellistä tiedettä.
Seuraavassa on esimerkki Suomen Akatemian rahoittamasta "tieteellisestä" tutkimuksesta:
Suomen akatemian tiedote:
http://www.etsixpertti.fi/publicIndex.asp?page=10&fromPage=public&lang=1&PRID=4737
"Usko yliluonnolliseen peräisin lapsuudesta
Yliluonnollisia uskomuksia voidaan parhaiten selittää yksilön taipumuksella nojautua lapsuudenaikaisiin, eritytymättömiin käsityksiin maailmasta. Näissä käsityksissä menevät elottomien, elollisten ja psyykkisten asioiden ydinominaisuudet sekaisin. Aikuisilla ydintiedon sekaannukset voivat toimia tieteellisen ja muun koulutiedon rinnalla.
Nojautuminen lapsuudenaikaisiin ja tiedostamattomiin käsityksiin maailmasta liittyy yksilön taipumukseen ajatella intuitiivisesti eli tiedostamattomasti. Näihin tuloksiin on päädytty dosentti Marjaana Lindemanin johtamassa tutkimuksessa "Taikauskon vetovoima", joka on tehty Suomen Akatemian rahoituksella.
Tutkimuksen mukaan uskomukset, joita on nimitetty joko taikauskoksi, paranormaaliksi, yliluonnolliseksi tai maagiseksi, ovat kaikki yksi ja sama asia. "Jos uskoo yhteen yliluonnolliseen ilmiöön, uskoo yleensä muihinkin yliluonnollisiin ilmiöihin. Voidaan siis puhua yleisestä taipumuksesta uskoa näihin. Taipumus paranormaaleihin uskomuksiin on myös uskomuslääkinnän eli vaihtoehtolääkinnän voimakkain selittäjä", toteaa dosentti Lindeman.
Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa oli mukana 3240 eri koulutustasojen opiskelijaa ympäri Suomea. Jatkotutkimuksiin osallistui noin 500 opiskelijaa, joille tehtiin myös kokeellisia tutkimuksia. Tutkimuksessa kysyttiin heidän uskomuksiaan muun muassa noidista, telepatiasta, horoskoopeista, Jumalasta ja aaveista. Tämän lisäksi koehenkilöiden persoonallisuutta, arvoja, tietorakenteita ja tiedonkäsittelytapoja tutkittiin psykologisilla arviointimenetelmillä.
Tulosten mukaan yliopisto-opiskelijoilla on vain vähän yliluonnollisia uskomuksia, vähemmän kuin alemman asteen koulutuksen opiskelijoilla. Jos yliopisto-opiskelijoilla on yliluonnollisia uskomuksia, koulutustaso ei vähennä niitä. Persoonallisuus, tunne-elämän tekijät, selittämisen ja hallinnan tarve, sukupuoli, arvomaailma, älykkyys tai analyyttinen ajattelu eivät juuri ole yhteydessä yliluonnollisiin uskomuksiin.
Lindeman kysyy: "Löytyykö tieteen historiasta esimerkkiä, jossa taikausko olisi osoittautunut todeksi tai yliluonnollinen tieteelliseksi? Ei löydy. Uusi tieto ei koskaan ole vienyt meitä lähemmäs yliluonnollista vaan aina poispäin siitä."
Kommentti:
Esimerkiksi sähköisiä ilmiöitä on joskus aikanaan pidetty yliluonnollisina.
Rahoituspäätökset:
http://www.aka.fi/fin/rp/ky/20021115.HTM
Taikauskon vetovoima 247 100 euroa.
Seuraavassa on esimerkki Suomen Akatemian rahoittamasta "tieteellisestä" tutkimuksesta:
Suomen akatemian tiedote:
http://www.etsixpertti.fi/publicIndex.asp?page=10&fromPage=public&lang=1&PRID=4737
"Usko yliluonnolliseen peräisin lapsuudesta
Yliluonnollisia uskomuksia voidaan parhaiten selittää yksilön taipumuksella nojautua lapsuudenaikaisiin, eritytymättömiin käsityksiin maailmasta. Näissä käsityksissä menevät elottomien, elollisten ja psyykkisten asioiden ydinominaisuudet sekaisin. Aikuisilla ydintiedon sekaannukset voivat toimia tieteellisen ja muun koulutiedon rinnalla.
Nojautuminen lapsuudenaikaisiin ja tiedostamattomiin käsityksiin maailmasta liittyy yksilön taipumukseen ajatella intuitiivisesti eli tiedostamattomasti. Näihin tuloksiin on päädytty dosentti Marjaana Lindemanin johtamassa tutkimuksessa "Taikauskon vetovoima", joka on tehty Suomen Akatemian rahoituksella.
Tutkimuksen mukaan uskomukset, joita on nimitetty joko taikauskoksi, paranormaaliksi, yliluonnolliseksi tai maagiseksi, ovat kaikki yksi ja sama asia. "Jos uskoo yhteen yliluonnolliseen ilmiöön, uskoo yleensä muihinkin yliluonnollisiin ilmiöihin. Voidaan siis puhua yleisestä taipumuksesta uskoa näihin. Taipumus paranormaaleihin uskomuksiin on myös uskomuslääkinnän eli vaihtoehtolääkinnän voimakkain selittäjä", toteaa dosentti Lindeman.
Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa oli mukana 3240 eri koulutustasojen opiskelijaa ympäri Suomea. Jatkotutkimuksiin osallistui noin 500 opiskelijaa, joille tehtiin myös kokeellisia tutkimuksia. Tutkimuksessa kysyttiin heidän uskomuksiaan muun muassa noidista, telepatiasta, horoskoopeista, Jumalasta ja aaveista. Tämän lisäksi koehenkilöiden persoonallisuutta, arvoja, tietorakenteita ja tiedonkäsittelytapoja tutkittiin psykologisilla arviointimenetelmillä.
Tulosten mukaan yliopisto-opiskelijoilla on vain vähän yliluonnollisia uskomuksia, vähemmän kuin alemman asteen koulutuksen opiskelijoilla. Jos yliopisto-opiskelijoilla on yliluonnollisia uskomuksia, koulutustaso ei vähennä niitä. Persoonallisuus, tunne-elämän tekijät, selittämisen ja hallinnan tarve, sukupuoli, arvomaailma, älykkyys tai analyyttinen ajattelu eivät juuri ole yhteydessä yliluonnollisiin uskomuksiin.
Lindeman kysyy: "Löytyykö tieteen historiasta esimerkkiä, jossa taikausko olisi osoittautunut todeksi tai yliluonnollinen tieteelliseksi? Ei löydy. Uusi tieto ei koskaan ole vienyt meitä lähemmäs yliluonnollista vaan aina poispäin siitä."
Kommentti:
Esimerkiksi sähköisiä ilmiöitä on joskus aikanaan pidetty yliluonnollisina.
Rahoituspäätökset:
http://www.aka.fi/fin/rp/ky/20021115.HTM
Taikauskon vetovoima 247 100 euroa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Dialektinen materialismi (= tieteellinen filosofia) näyttää perustuvan älylliseen epärehellisyyteen:
http://tampere.vapaa-ajattelijat.fi/tekstit/dial_ateistinen.htm
>>Dialektinen materialismi asettaa filosofian peruskysymykseksi kysymyksen tajunnan ja todellisuuden, "hengen" ja aineen suhteesta. Tajunta on korkeasti järjestäytyneen materian ominaisuus...>>
>>Ajattelu on siis olemukseltaan yhteiskunnallista, ei esimerkiksi biologista tai kemiallista, eikä myöskään mitään "yliluonnollista">>
http://www.kolumbus.fi/r.katajaranta/diamat.html
>>Dialektiikka on oppi maailmassa tapahtuvasta luonnon, yhteiskunnan ja tajunnan yleisimmistä kehityksen lainalaisuuksista ja katson sen olevan maailman filosofisen kehityksen huipentuma, joka todella antaa mahdollisuuden tiedostaa maailmaa ja antaa avaimet toimia siinä>>
..en välttämättä näe jäykkää uskonnollisuutta, vaan AIDON HENKISYYDEN, jolloin arvoina ovat oikeudenmukaisuus, rehellisyys - ja TOTUUS.
Uskonnollinenkin ihminen voi olla sellainen, mutta läheskään aina ei ole, kuten tiedämme
Uskonnollisuus on tismalleen samaa sarjaa näiden rajatieteiden yms. höpsismien kanssa. Samanlaiset ihmiset uskovat jompaan kumpaan kategoriaan tai molempiin.
kerrankin järkevää tekstiä.
Taikauskon valta vielä nykymaailmassakin on järkyttävää, ja vielä karmeampaa on nähdä kuinka hyväuskoisia pässejä talutetaan milloin minkin alttarin ääreen.
Oma ajattelu ja oma tahto ovat jostain syystä lopulta hyvin harvinaisia ominaisuuksia.
Laumaeläimiä, ikuisia lapsia ja helppojen ratkaisujen hakijoita kun olemme, kaipaamme auktoriteetteja ja jotain ylempänä olevaa vanhempaa joka sanelee meille normit ja säännöt; sitäpaitsi ympäröivä todellisuus on usein niin ahdistava kokonaisuus että käpertyminen itsepetokseen ja hämäriin uskomuksiin on todella houkutteleva vaihtoehto monelle.
...on taikauskoa.
Ko. tutkimuksessa mm. paranormaali leimattiin taikauskoksi ja yliluonnollisen olemassaoloon uskominen lapselliseksi. Kuitenkin esimerkiksi telepatia on hyvin yleinen ja arkinenkin ilmiö, vaikka ns. virallinen tiede ei sen olemassoloa tunnustakaan.
Virheellinen maailmankatsomus on materialistinen maailmankatsomus.