Opintolainen korot

Sossu on velvollinen maksamaan opintolainojen korot jos et enää saa korkoavustusta. Eli kannattaa valittaa hallinto-oikeuteen, sanoisin.

Petu... kirjoitti:

Sossu on velvollinen maksamaan opintolainojen korot jos et enää saa korkoavustusta. Eli kannattaa valittaa hallinto-oikeuteen, sanoisin.

ei tarvitse menona huomioida, kuin ehkä jossain poikkeustapauksessa (=jos "erityisten seikkojen vuoksi perheen toimeentulon turvaamiseksi tarpeen"). Tällaisen linjauksen on korkein hallinto-oikeus vastikään ottanut.

.." Ei ole myöskään syytä asettaa opintolainan korkoja, jotka erääntyneinä rinnastuvat mainitulla tavalla pääomaan, lainan pääoman lyhennykseen nähden eri asemaan.
Asiassa ei ole ilmennyt myöskään sellaisia erityisiä seikkoja, joiden vuoksi korkojen kattaminen kokonaan toimeentulotuen lisäosalla olisi A:n ja hänen perheensä toimeentulon turvaamiseksi tarpeen. A:n valitus on siten hylättävä.

Asian ratkaisuun ovat osallistuneet hallintoneuvokset Ilmari Ojanen, Niilo Jääskinen, Ahti Vapaavuori, Jukka Mattila ja Matti Halén. Asian on esitellyt hallintosihteeri Kaius Vuoristo."

KHO on halunnut, sanoisinko, varsin erikoisella tavalla rinnastaa erääntyvät opintolainan korot lainapääomaan, jottei niitä tarvitsisi ottaa huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Siitäkin huolimatta, että opintolaina lasketaan kyllä tuloksi opiskelun aikana (ainoana lainamuotona kuinkas muuten) nostettiin sitä tai ei (poislukien luottotietohäiriöiset, jotka eivät o-lainaa saa). Sanoisinko, että on oikeusneuvoksilla mennyt pahasti puurot ja vellit sekaisin tähän ratkaisuun päätyessään.

Koko ratkaisuselostus löytyy osoitteesta
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2006/200601041

kellarimummu_ kirjoitti:

ei tarvitse menona huomioida, kuin ehkä jossain poikkeustapauksessa (=jos "erityisten seikkojen vuoksi perheen toimeentulon turvaamiseksi tarpeen"). Tällaisen linjauksen on korkein hallinto-oikeus vastikään ottanut.

.." Ei ole myöskään syytä asettaa opintolainan korkoja, jotka erääntyneinä rinnastuvat mainitulla tavalla pääomaan, lainan pääoman lyhennykseen nähden eri asemaan.
Asiassa ei ole ilmennyt myöskään sellaisia erityisiä seikkoja, joiden vuoksi korkojen kattaminen kokonaan toimeentulotuen lisäosalla olisi A:n ja hänen perheensä toimeentulon turvaamiseksi tarpeen. A:n valitus on siten hylättävä.

Asian ratkaisuun ovat osallistuneet hallintoneuvokset Ilmari Ojanen, Niilo Jääskinen, Ahti Vapaavuori, Jukka Mattila ja Matti Halén. Asian on esitellyt hallintosihteeri Kaius Vuoristo."

KHO on halunnut, sanoisinko, varsin erikoisella tavalla rinnastaa erääntyvät opintolainan korot lainapääomaan, jottei niitä tarvitsisi ottaa huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Siitäkin huolimatta, että opintolaina lasketaan kyllä tuloksi opiskelun aikana (ainoana lainamuotona kuinkas muuten) nostettiin sitä tai ei (poislukien luottotietohäiriöiset, jotka eivät o-lainaa saa). Sanoisinko, että on oikeusneuvoksilla mennyt pahasti puurot ja vellit sekaisin tähän ratkaisuun päätyessään.

Koko ratkaisuselostus löytyy osoitteesta
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2006/200601041

Lue lisää

No jos ei hyväksytä korkoja toimeentulotuki laskelmaan eikä saa kelalta mitään korkotuki apua.
Näin monet köyhät joutuvat käyttämään viimekädessä tuon valtion takauksen, jolloin se tulee vielä kalliimaksi yhteiskunnalle.

maksettu kirjoitti:

No jos ei hyväksytä korkoja toimeentulotuki laskelmaan eikä saa kelalta mitään korkotuki apua.
Näin monet köyhät joutuvat käyttämään viimekädessä tuon valtion takauksen, jolloin se tulee vielä kalliimaksi yhteiskunnalle.

Lue lisää

se, jos opintolaina menee valtion maksettavaksi valtiontakauksen perusteella. Opintolainan korkohan on nykyään n. 4 % tai vähän allekin, sen sijaan valtio perii saatavalleen 9 % koron opintolainavelalliselta.

kellarimummu_ kirjoitti:

se, jos opintolaina menee valtion maksettavaksi valtiontakauksen perusteella. Opintolainan korkohan on nykyään n. 4 % tai vähän allekin, sen sijaan valtio perii saatavalleen 9 % koron opintolainavelalliselta.

Lue lisää

Luin tuossa jokun aika sitten että opintolainoja jää valtion piikkin ja tulee luottotappioita enemmän kun saavat korkotuottoja kun eivät ikinä saa takaisin joiltain.

Jämä. kirjoitti:

Luin tuossa jokun aika sitten että opintolainoja jää valtion piikkin ja tulee luottotappioita enemmän kun saavat korkotuottoja kun eivät ikinä saa takaisin joiltain.

kiinnostaa kovasti tuo asia ja tuota pari-kolme vuotta sitten selvittelinkin ja jäi silloin sellainen kuva, että korkotuotot valtiolle olivat ainakin silloin paljon suuremmat kuin luottotappiot opintolainoista ja taloushan näyttäisi vetävän koko ajan vain paremmin ja paremmin, ei mistään lamasta ainakaan tietoakaan.

Opintolainathan eivät edes vanhene samalla tavalla kuin muut saatavat ja velat eivätkä käsittääkseni tule edes ulosottokelvottomiksi 15 vuoden(?) ulosoton jälkeen niin kuin muut saatavat, vaan lainmuutoksen yhteydessä (ulosottoon tuli 15 vuoden määräaika) opintolainat nimenomaisesti jätettiin muutoksen ulkopuolelle. Joten ei noista kovin helposti pitäisi luottotappiota valtiolle tulla, eri asia milloin niitä luottotappioihin valtion kirjanpitoon voidaan kirjata ja/tai kirjataan.

Mutta osaan korkoa kylläkin VOI saada alennusta työttömyyden tms. vuoksi ja näiden osaltahan silloin valtiolta jää saamatta korkotuloa.

Esim. v. 2004
"Opintolainan valtion takaussaatavat olivat vuoden 2003 lopussa 180 miljoonaa euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna perintään jäävä pääoma kasvoi 1,4 %.
Opintolainan erääntyneet korot voidaan maksaa kokonaisuudessaan valtion varoista. Vuonna 2003 korkoavustusta sai 15 200 henkilöä, mikä oli huomattavasti vähemmän kuin vuonna 2002,
jolloin saajia oli 19 500. Vuonna 2003 korkoavustusta maksettiin
2,7 miljoonaa euroa."

Vuotta myöhemmin (eli v. 2004 lopussa)takausvastuusaatavia oli Kelalla saatavana 182 Me ( 2,1 Me). Pelkästään 9 % korko tekee 180 Me:lle n. 16,2 Me ja huojennuksia (=korkoavustusta) siis maksettiin vain 2,7 Me (eli vain noin 1/6 korkotuotoista).

kellarimummu_ kirjoitti:

ei tarvitse menona huomioida, kuin ehkä jossain poikkeustapauksessa (=jos "erityisten seikkojen vuoksi perheen toimeentulon turvaamiseksi tarpeen"). Tällaisen linjauksen on korkein hallinto-oikeus vastikään ottanut.

.." Ei ole myöskään syytä asettaa opintolainan korkoja, jotka erääntyneinä rinnastuvat mainitulla tavalla pääomaan, lainan pääoman lyhennykseen nähden eri asemaan.
Asiassa ei ole ilmennyt myöskään sellaisia erityisiä seikkoja, joiden vuoksi korkojen kattaminen kokonaan toimeentulotuen lisäosalla olisi A:n ja hänen perheensä toimeentulon turvaamiseksi tarpeen. A:n valitus on siten hylättävä.

Asian ratkaisuun ovat osallistuneet hallintoneuvokset Ilmari Ojanen, Niilo Jääskinen, Ahti Vapaavuori, Jukka Mattila ja Matti Halén. Asian on esitellyt hallintosihteeri Kaius Vuoristo."

KHO on halunnut, sanoisinko, varsin erikoisella tavalla rinnastaa erääntyvät opintolainan korot lainapääomaan, jottei niitä tarvitsisi ottaa huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Siitäkin huolimatta, että opintolaina lasketaan kyllä tuloksi opiskelun aikana (ainoana lainamuotona kuinkas muuten) nostettiin sitä tai ei (poislukien luottotietohäiriöiset, jotka eivät o-lainaa saa). Sanoisinko, että on oikeusneuvoksilla mennyt pahasti puurot ja vellit sekaisin tähän ratkaisuun päätyessään.

Koko ratkaisuselostus löytyy osoitteesta
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2006/200601041

Lue lisää

KHO:n päätöksessä sanotaan ettei KOKO korkojen osuutta huomioida, koska erityistä syytä heidän mukaansa ei ko. tapauksessa ollut. Tulkitsin asiaa niin, että OSA koroista siis voitiin huomioida menoksi.

Ehkäisevää toimeentulotuka voidaan kuitenkin huomioida aina tilanteen mukaan. Itselleni on eräässä uudenmaan kaupungissa myönnettä vanhamuotoisen opintolainan korkotukea työttömyyden perusteella työllistymisen tukemiseksi, kun Kela ei korkoja korvannut.

Eduskunnassa on myös tehty lakialoite toimeentulotukilain muuttamiseksi opintolainan korkojen osalta (LE 140/2006).

Sekavaa ja mielivallalle altistavaa touhua, sanoisin..

Petu... kirjoitti:

Sossu on velvollinen maksamaan opintolainojen korot jos et enää saa korkoavustusta. Eli kannattaa valittaa hallinto-oikeuteen, sanoisin.

lisäksi eroa on siinä, onko kyse ns. vanhamuotoisesta vai uudesta opintolainasta, eli onko pääomitettava laina vai ei.

googlella löytyy näppärästi mitkä kaupungit/kunnat huomoivat opintolainan korot toimeentulotuessa: "toimeentulotuki opintolainan korot".

kokemusta on kirjoitti:

KHO:n päätöksessä sanotaan ettei KOKO korkojen osuutta huomioida, koska erityistä syytä heidän mukaansa ei ko. tapauksessa ollut. Tulkitsin asiaa niin, että OSA koroista siis voitiin huomioida menoksi.

Ehkäisevää toimeentulotuka voidaan kuitenkin huomioida aina tilanteen mukaan. Itselleni on eräässä uudenmaan kaupungissa myönnettä vanhamuotoisen opintolainan korkotukea työttömyyden perusteella työllistymisen tukemiseksi, kun Kela ei korkoja korvannut.

Eduskunnassa on myös tehty lakialoite toimeentulotukilain muuttamiseksi opintolainan korkojen osalta (LE 140/2006).

Sekavaa ja mielivallalle altistavaa touhua, sanoisin..

Lue lisää

"KHO:n päätöksessä sanotaan ettei KOKO korkojen osuutta huomioida, koska erityistä syytä heidän mukaansa ei ko. tapauksessa ollut. Tulkitsin asiaa niin, että OSA koroista siis voitiin huomioida menoksi."

Käsittääkseni KHO muotoili päätöksensä noin, koska sosiaalilautakunta oli jo hyväksynyt puolet korkomenoista toimeentulotukeen oikeuttavaksi. Tämän vuoksi KHO:n muotoilu on mikä on, "..korkojen kattaminen kokonaan..". Koska kunta oli jo osan ko. koroista hyväksynyt (eli siis puolet), niin aika paha on KHO:n tältä osin asiaan kantaa ottaa tässä nimenomaisessa tapauksessa, kun tältä osin ei ollut asianosaisten välillä erimielisyyttä. Mutta se mikä KHO:n kanta opintolainan koroista ylipäätään on näkyy mielestäni aika selkeästi KHO:n perusteluissa.

KHO:n kanta:
- opintolainan lyhennystä ei ole syytä katsoa toimeentulotuen lisäosalla katettavaksi menoksi
("Kun otetaan huomioon opintotukilain mukainen valtiontakausjärjestelmä ja mahdollisuus saada vapautus takaussaatavan maksamisesta")
- ei ole syytä opintolainan korkoja asettaa eri asemaan lyhennysten kanssa (koska "erääntyneinä rinnastuvat mainitulla tavalla pääomaan")
- ei ollut mitään muitakaan erityisiä syitä näin tehdä

Minusta tätä voi tulkita vain niin, ettei pääsääntöisesti kunnalla ole VELVOLLISUUTTA ottaa opintolainan korkoja lainkaan toimeentulotukilaskelmassa huomioon. Oikeus tietenkin on, esim. harkinnanvaraista toimeentulotukea niihin myöntää.

Uskon kuitenkin, että toimeentulotuen myöntäminen opintolainan korkoihin tulee jatkossa olemaan kunnissa keskimäärin entistä vähäisempää, kunhan tämä KHO:n päätös sosiaalitoimen lattiatason tietoisuuden saavuttaa.

kellarimummu_ kirjoitti:

"KHO:n päätöksessä sanotaan ettei KOKO korkojen osuutta huomioida, koska erityistä syytä heidän mukaansa ei ko. tapauksessa ollut. Tulkitsin asiaa niin, että OSA koroista siis voitiin huomioida menoksi."

Käsittääkseni KHO muotoili päätöksensä noin, koska sosiaalilautakunta oli jo hyväksynyt puolet korkomenoista toimeentulotukeen oikeuttavaksi. Tämän vuoksi KHO:n muotoilu on mikä on, "..korkojen kattaminen kokonaan..". Koska kunta oli jo osan ko. koroista hyväksynyt (eli siis puolet), niin aika paha on KHO:n tältä osin asiaan kantaa ottaa tässä nimenomaisessa tapauksessa, kun tältä osin ei ollut asianosaisten välillä erimielisyyttä. Mutta se mikä KHO:n kanta opintolainan koroista ylipäätään on näkyy mielestäni aika selkeästi KHO:n perusteluissa.

KHO:n kanta:
- opintolainan lyhennystä ei ole syytä katsoa toimeentulotuen lisäosalla katettavaksi menoksi
("Kun otetaan huomioon opintotukilain mukainen valtiontakausjärjestelmä ja mahdollisuus saada vapautus takaussaatavan maksamisesta")
- ei ole syytä opintolainan korkoja asettaa eri asemaan lyhennysten kanssa (koska "erääntyneinä rinnastuvat mainitulla tavalla pääomaan")
- ei ollut mitään muitakaan erityisiä syitä näin tehdä

Minusta tätä voi tulkita vain niin, ettei pääsääntöisesti kunnalla ole VELVOLLISUUTTA ottaa opintolainan korkoja lainkaan toimeentulotukilaskelmassa huomioon. Oikeus tietenkin on, esim. harkinnanvaraista toimeentulotukea niihin myöntää.

Uskon kuitenkin, että toimeentulotuen myöntäminen opintolainan korkoihin tulee jatkossa olemaan kunnissa keskimäärin entistä vähäisempää, kunhan tämä KHO:n päätös sosiaalitoimen lattiatason tietoisuuden saavuttaa.

Lue lisää

Juuri näin.

Asiasta on HElsingin sosiaalilautakunnassa parhaillaan prosessi vireillä ns. vanhamuotoisten opintolainojen osalta, jolloin kyse on siis pelkistä koroista eikä pääomitettavasta lainasta.

Luulenpa, että se case kannattaa vielä mahdollisimman pitkälle, mielellään KHO:hon.

Oikeusasiamies ei voi ottaa asiaan kantaa ennen kuin koko valitusketju on käyty läpi.

Aika näyttää miten käy ;)

kokemusta on kirjoitti:

Juuri näin.

Asiasta on HElsingin sosiaalilautakunnassa parhaillaan prosessi vireillä ns. vanhamuotoisten opintolainojen osalta, jolloin kyse on siis pelkistä koroista eikä pääomitettavasta lainasta.

Luulenpa, että se case kannattaa vielä mahdollisimman pitkälle, mielellään KHO:hon.

Oikeusasiamies ei voi ottaa asiaan kantaa ennen kuin koko valitusketju on käyty läpi.

Aika näyttää miten käy ;)

Lue lisää

kun vanhamuotoisten opintolainojen korkoja ei voida ainakaan sillä KHO:n käyttämällä perusteella rinnastaa pääomaan, että ne olisivat (olleet aikanaan) pääomitettavia, näinhän ei käsittääkseni ollut, vaan korot olivat selkeästi korkoja, erillään lainan pääomasta.

Tästä KHO:n ottamasta kannasta seuraisi se, että vanhamuotoisten lainojen osalta korkoihin olisi mahdollisuus saada toimeentulotukea tai ainakaan tuo KHO:n perustelu ("korot rinnastuvat lainan pääomaan") ei olisi kestävä näiden lainojen osalta. Ja jos näiden vanhamuotoisten lainojen korkojen osalta toimeentulotukimahdollisuus olisi, niin miten tämä "kahden kerroksen väkeä" (uusmuotoiset vs. vanhamuotoiset opintolainat) käytäntö olisi perusteltavissa kansalaisten yhdenvertaisuusvaatimuksen kannalta.

kokemusta on kirjoitti:

lisäksi eroa on siinä, onko kyse ns. vanhamuotoisesta vai uudesta opintolainasta, eli onko pääomitettava laina vai ei.

googlella löytyy näppärästi mitkä kaupungit/kunnat huomoivat opintolainan korot toimeentulotuessa: "toimeentulotuki opintolainan korot".

Lue lisää

Tässä vain on se ongelma, että ihmisen laillisten oikeuksien (mm. etujen ja velvollisuuksien) ei pitäisi tässä valtakunnassa olla siitä kiinni missä kunnassa ihminen kulloinkin sattuu asumaan.

Perusoikeuksiin kuuluu se, että ihmisiä kohdellaan yhdenvertaisesti (PL 6 §) ja että ihmisen perustuslailla turvattuun liikkumisvapauteen kuuluu mm. se, että hän saa vapaasti valita asuinpaikkansa Suomessa (PL 9 § 1 mom).

Perustuslaki kokonaisuudessaan:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

kellarimummu_ kirjoitti:

Tässä vain on se ongelma, että ihmisen laillisten oikeuksien (mm. etujen ja velvollisuuksien) ei pitäisi tässä valtakunnassa olla siitä kiinni missä kunnassa ihminen kulloinkin sattuu asumaan.

Perusoikeuksiin kuuluu se, että ihmisiä kohdellaan yhdenvertaisesti (PL 6 §) ja että ihmisen perustuslailla turvattuun liikkumisvapauteen kuuluu mm. se, että hän saa vapaasti valita asuinpaikkansa Suomessa (PL 9 § 1 mom).

Perustuslaki kokonaisuudessaan:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Lue lisää

Harvinaisen samaa mieltä!

Niinhän sitä luulisi asian olevan, ja sen pitäisikin olla. Olisikin mielenkiintoista tietää, miten tällainen STM:n antama linjaus, että kukin kunta/kaupunki päättää itse miten opintolainan korkoihin suhtautuu, sopii yhteen perustuslain kanssa.

Kieltämättä mielenkiintoista!

kellarimummu_ kirjoitti:

kun vanhamuotoisten opintolainojen korkoja ei voida ainakaan sillä KHO:n käyttämällä perusteella rinnastaa pääomaan, että ne olisivat (olleet aikanaan) pääomitettavia, näinhän ei käsittääkseni ollut, vaan korot olivat selkeästi korkoja, erillään lainan pääomasta.

Tästä KHO:n ottamasta kannasta seuraisi se, että vanhamuotoisten lainojen osalta korkoihin olisi mahdollisuus saada toimeentulotukea tai ainakaan tuo KHO:n perustelu ("korot rinnastuvat lainan pääomaan") ei olisi kestävä näiden lainojen osalta. Ja jos näiden vanhamuotoisten lainojen korkojen osalta toimeentulotukimahdollisuus olisi, niin miten tämä "kahden kerroksen väkeä" (uusmuotoiset vs. vanhamuotoiset opintolainat) käytäntö olisi perusteltavissa kansalaisten yhdenvertaisuusvaatimuksen kannalta.

Lue lisää

Luulisin, että aika tekee tehtävänsä tässäkin asiassa: varmaan valtaosa ns. vanhamuotoisen lainan omaavista on jo lyhentänyt/lyhentämässä hyvää vauhtia velkaansa eikä heidän tarvitse toimeentulotukeen turvautua kuin ehkä akuutissa taloudellisessa kriisissä. Tuolloinkin heillä todennäköisesti olisi jo likvidoitavaa varallisuutta, eli ei sitä kautta oikeutta toimeentulotukeen.

Mitä taas uusimuotoiseen lainaan tulee, niin mielenkiintoista on se, että mikäli hakija ensin maksaa korot pankille, ja sitten hakee niitä Kelalta takautuvasti ja saa korkoavustuksen tililleen, niin ilmeisesti ko. avustus katsotaan toimeentulotuessa perheelle tuloksi.

Jos taas perhe saa korkohyvitystä verotuksen kautta, veronpalautus katsotaan perheelle tuloksi.

Ainoa keino, jolla korkotukiavustuksen siis voi käyttää perheen eduksi toimeentulotuen saajana on hakea korkoavustusta suoraan maksettavaksi pankille.

Että huh, huh...

Selkeintä olisi, jos toimeentulolakia muutettaisiin siten, että opintolainan korot (uusi tai vanha) olisivat suoraan hyväksyttäviä menoiksi toimeentulotukea haettaessa. Piste.

kellarimummu_ kirjoitti:

ei tarvitse menona huomioida, kuin ehkä jossain poikkeustapauksessa (=jos "erityisten seikkojen vuoksi perheen toimeentulon turvaamiseksi tarpeen"). Tällaisen linjauksen on korkein hallinto-oikeus vastikään ottanut.

.." Ei ole myöskään syytä asettaa opintolainan korkoja, jotka erääntyneinä rinnastuvat mainitulla tavalla pääomaan, lainan pääoman lyhennykseen nähden eri asemaan.
Asiassa ei ole ilmennyt myöskään sellaisia erityisiä seikkoja, joiden vuoksi korkojen kattaminen kokonaan toimeentulotuen lisäosalla olisi A:n ja hänen perheensä toimeentulon turvaamiseksi tarpeen. A:n valitus on siten hylättävä.

Asian ratkaisuun ovat osallistuneet hallintoneuvokset Ilmari Ojanen, Niilo Jääskinen, Ahti Vapaavuori, Jukka Mattila ja Matti Halén. Asian on esitellyt hallintosihteeri Kaius Vuoristo."

KHO on halunnut, sanoisinko, varsin erikoisella tavalla rinnastaa erääntyvät opintolainan korot lainapääomaan, jottei niitä tarvitsisi ottaa huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Siitäkin huolimatta, että opintolaina lasketaan kyllä tuloksi opiskelun aikana (ainoana lainamuotona kuinkas muuten) nostettiin sitä tai ei (poislukien luottotietohäiriöiset, jotka eivät o-lainaa saa). Sanoisinko, että on oikeusneuvoksilla mennyt pahasti puurot ja vellit sekaisin tähän ratkaisuun päätyessään.

Koko ratkaisuselostus löytyy osoitteesta
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2006/200601041

Lue lisää

Tulipa vain mieleeni, että eikö oikeusasiamies tai -kansleri voisi pyynnöstä tutkia ko. menettelyä? Tätä tosiaan tullaan varmaan tulkitsemaan usein ruohonjuuritasolla nimenomaan hakijaa vastaan.