Ikoni sanaa ei edes esiinny UT:n kreikkalaisessa alkutekstissä. Ikoni-oppi juontaa juurensa pakanuskonnoista, joissa ihmiset olivat tottuneet kunnioittamaan ja palvomaan jumalan kuvia. Vuonna 787 jKr. Nikean kirkolliskokouksessa kumottiin Raamatun opettama kuvien teko kielto, jossa määrättiin sallituiksi pyhät kuvat, joita kirkko käyttää jumalanpalvelus elämässään. Ortodoksi kirkossa ikoni otetaan käyttöön yleensä pyhitetyn veden vihmonnan ja rukouksen kautta. Mutta kun luemme Raamattua, niin ei siellä opeteta mitään pyhistä kuvista, ikoneista, joita otetaan käyttöön pyhitetyn veden sekä rukouksen kautta.
Miksi käyttää ikoneita?
Kysymys.
512884
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 51
Vanhimmat
>>>Ortodoksi kirkossa ikoni otetaan käyttöön yleensä pyhitetyn veden vihmonnan ja rukouksen kautta.>Mutta kun luemme Raamattua, niin ei siellä opeteta mitään pyhistä kuvista,
Katsotaampa vaikka muutamia Raamatunkohtia, minusta ne perustelevat asian paremmin kuin toteamus että Jeesus on ikoni. En suinkaan halua loukata uskoanne, mutta tähän asiaan on saatava selvyyttä.
Kuvien edessä kumartajat sanovat usein etteivät ne palvo niitä vaan osoittavat kunnioitusta/palvontaa kuvan edustamalle henkilölle. Sellainen kuvien käyttä on hyvin yleistä ei kristillisissä uskonnoissa. Ei ole raamatullinen opetus.
Lisäksi ortodoksit ovat taipuvaisia uskomaan jopa ihmeitä tekeviin ikoneihin (!!). Kuvat eivät voi auttaa meitä emmekä me tarvitse niitä palvonnassa. Raamatunkohtia olisi vaikka kuinka paljon, mutta tässä tulevat muutamat kohdat.
Mielestäni nämä tekevät selväksi sen asian ettei kuvien käyttö ole suotavaa.Tuossa aiemmassa viestissä tulikin selväksi ikonien pakanallinen tausta ja se että niiden käyttö ei ole peräisin raamatusta eikä alkukristillisyydestä.Muistaakseni historia osoittaa että alkukristityt kieltäytyivät kaikista kuvista, he eivät käyttäneet mitään sellaisia. En voi millään uskoa noin suurpiirteiseen perusteluun, mitä esitit vaikka kuinka yrittäisin. Nämä faktatiedot ikoneista ja raamatunkohdat vahvistavat sen ettei kuvia tule käyttää. Minulle ne kelpaavat perusteluiksi. Tietysti voidaan ajatella ettei tälläisiä raamatunkohtia tarvitse enää noudattaa ja ettei kuvien käytön historiasta tarvitse välittää, koska on perinnäissääntöjä ja kirkolliskokouksia joissa on päätetty yhtä sun toista vuosien aikana. Sitten voidaan vielä sanoa että ne jotka eivät kuvia hyväksy ovat pahasti harhaoppisia.Tälläinen ajattelu johtaa minun mielestä ikävään suurpiirteisyyteen.
kaikki oikeat rukoilijat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa. Sellaisia rukoilijoita Isä tahtoo.
24 Jumala on henki, ja siksi niiden, jotka häntä rukoilevat, tulee rukoilla hengessä
- Ne jotka turvautuvat kuviin eivät palvo Jumalaa hengessä ja totuudessa vaan ovat riippuvaisia siitä mitä näkevät.
"Me vaellamme uskossa emmekä näkemisen avulla"
Minä olen Herra, Jahve on minun nimeni. Kunniani kirkkautta minä en kenellekään luovuta, en minulle kuuluvaa ylistystä jumalankuville (veistetyille esineille, eräs käännös)
Älkää pystyttäkö jumalien kuvia tai patsaita. Älkää veistäkö maassanne kuvia kiviin älkääkä palvoko niitä, sillä minä olen Herra, teidän Jumalanne
-Kuvia joiden edessä ihmiset kumartuvat osoittaen kunnioitusta ei pitänyt koskaan pystyttää.
"Älä tee itsellesi patsasta äläkä mitään kuvaa, älä siitä, mikä on ylhäällä taivaalla, älä siitä, mikä on alhaalla maan päällä, äläkä siitä, mikä on vesissä maan alla.
-kielto koski KAIKKIA kuvien tekemistä ja niiden edessä kumartumista.
14 Ei kukaan voi tätä käsittää. Jumalankuvat saattavat tekijänsä häpeään, valetut patsaat ovat pelkkää harhaa, ei niissä ole henkeä. [Jes. 42:17, 45:16]
Muiden kansojen jumalat ovat hopeaa ja kultaa, ihmiskätten työtä.
5 Niillä on suu, mutta ne eivät puhu, niillä on silmät, mutta ne eivät näe.
6 Niillä on korvat, mutta ne eivät kuule, niillä on nenä, mutta ne eivät haista.
7 Niillä on kädet, mutta ne eivät kosketa, niillä on jalat, mutta ne eivät kävele, niiden kurkusta ei kuulu mitään ääntä.
8 Niiden kaltaisiksi tulevat niiden tekijät, kaikki, jotka niihin turvaavat
13 Puuseppä mittailee nuorallaan ja piirtää puun pintaan punaliidulla hahmon, vuolee sen esiin kovertimilla ja tarkistaa sitä harpilla, hän tekee sen ihmisolennon kaltaiseksi, antaa sille ihmisen kauniin muodon, ja se saa asua omassa pyhäkössään.
14 Käyttöönsä ihminen kaataa setripuita, valikoi metsästä tammen tai rautatammen, joka on saanut puiden keskellä rauhassa kasvaa vahvaksi. Tai hän istuttaa laakeripuita, jotka sade kasvattaa.
15 Näin hän saa polttopuuta. Sitä hän hakee lämmitelläkseen, siitä tekee valkean tulisijaan paistaakseen leipää. Siitä hän myös valmistaa jumalan, jonka eteen heittäytyy, siitä hän tekee patsaan, jota sitten kumartaa.
16 Puolet puusta hän polttaa, paistaa sen päällä lihaa, syö, tulee kylläiseksi, lämmittelee ja sanoo: "Hohhoijaa! Siinäpä kunnon tuli. Jo alkaa tarjeta!"
17 Mutta lopusta puusta hän veistää itselleen jumalan, patsaan, jota hän kumartaa ja palvoo. Hän rukoilee sitä ja sanoo: -- Pelasta minut! Olethan sinä minun jumalani!
18 Mitään he eivät tiedä, mitään eivät ymmärrä! Heidän silmänsä ovat tahmautuneet umpeen, eivät he näe, heidän sydämensä on turtunut, eivät he tajua.
19 Eivät he ota opikseen, ei heillä ole älyä eikä ymmärrystä sanoa: -- Puolet siitä poltin tulisijassa, hiilloksella paistoin leipää, paistoin lihaa ja söin. Ja sen rippeistä minä tein tuollaisen iljetyksen! Puupölkkyäkö tässä pitäisi kumartaa?
20 Prameat korut ovat olleet heidän ylpeytensä, kullasta ja hopeasta he ovat tehneet iljettävät patsaansa. Sen tähden minä muutan heidän kalleutensa rojuksi
Et osunut kohteeseesi kirjoittamalla ikoneista.
Kommenttisi "Kuvien edessä kumartajat sanovat usein etteivät ne palvo niitä vaan osoittavat kunnioitusta/palvontaa kuvan edustamalle henkilölle. Sellainen kuvien käyttä on hyvin yleistä ei kristillisissä uskonnoissa. Ei ole raamatullinen opetus" on hieman ongelmallinen.
Mitä tarkoitat - palvontaa vai palvontaa/kunnioitusta? Kristinuskoon kuuluu ikonien kunniottaminen. Ikonien kuvaamia "hahmoja" eli Kristusta, Jumalansynnyttäjää tai jotakuta pyhää joko palvotaan tai kunniotetaan. Tarkoitan tällä sitä, että Kolminaista Jumalaa palvotaan (aivan kuten pitääkin) ja pyhiä kunnioitetaan.
"Muistaakseni historia osoittaa että alkukristityt kieltäytyivät kaikista kuvista, he eivät käyttäneet mitään sellaisia."
Saisimmeko faktoja väitteesi tueksi? Kaivauksista on nimittäin löydetty vanhoja ikoneita. Ja sitäpaitsi juutalaisissa temppeleissä oli uskonnollisia kuvia.
"- Ne jotka turvautuvat kuviin eivät palvo Jumalaa hengessä ja totuudessa vaan ovat riippuvaisia siitä mitä näkevät."
Mistä tiedät, mitäkukakin rukoilee?
ortodoksien uskonelämään. Tuskin kukaan heistä tarkkaan tietää kuinka vanha perinne on. Sillä perinne se vain on.Ikoneilla ei ole mitään tekemistä raamatun kanssa. Raamattu teksteissään todella kieltää kuvien tekemisen ja niiden edessä hääräämisen.
Ortodoksit häärääät ikoniensa edessä maailmanloppuun asti.
Ikonien kanssa rekvisiittaan kuuluu myös kymttilöiden kanssa häärääminen. Aina kun ortodoksi menee kirkkoonsa sytyttää hän kynttilänsä.
Josku mennään kynttilöiden ja ikonien kanssa ulos ja kierretään kirkko. Se on itämaista lainaa.
Ortodoksien jumalanpalveluksella on vanhat perinteet. Ne ovat hyvin monimutkaiset eikä kukaan muista niitä ulkoa. Siksi papeilla on edessään kirjat ja lappuset, joista katsotaan mitä seuraavaksi tehdään ja puhutaanko vai lauletaanko vai mennäänlö välistä kaikkein pyhimpään.
Ortodoksien uskonto on tapauskonto joka on syntynyt satojen vuosien aikana,
Mukana on paljon pakanoilta ja itämailta lainattua mystiikkaa.
Ulkonaiseti uskonto on kuorrutettu kullalla ja timanteilla. Pappien vaatteet on kullattu ja pääpapilla on kullattu päähine.
Aivan kuin oli aikoinaan pakanamaiden papeilla ja keisareilla.
Kirjoitit "Ikoneilla ei ole mitään tekemistä raamatun kanssa. Raamattu teksteissään todella kieltää kuvien tekemisen ja niiden edessä hääräämisen.
Ortodoksit häärääät ikoniensa edessä maailmanloppuun asti."
Pitääkö jollain olla jotain *tekemistä* Raamatun kanssa? Eihän esimerkiksi virsikirjoillakaan ole. Ikonit kuuluvat ortodoksien uskonelämään.
Jos Raamattu kieltäisi ylipäänsä kuvien tekemisen, kaikki kuvataide olisi syntiä.
Ja kyllä, eivätköhän ortodoksit kunnioita ikoneita ajallisen maailman loppuun asti.
Mitä pahaa muuten on kynttilöissä? Ennen sähkövaloa oli pakko polttaa kynttilöitä - myös radikaaliprotestanttien keskuudessa.
Jos Raamattu kieltäisi ylipäänsä kuvien tekemisen, kaikki kuvataide olisi syntiä.
Tuo ei pidä ollenkaan paikkansa, taiteesta on oikeus nauttia, mutta niitä ei saa sekoittaa Jumalan palvontaan.
...selvyyttä jos tutustuisit ort.ikoniteologiaan. Se käy päinsä myös suomeksi. Perusteos on, Pyhä isämme Johannes Damaskolainen: "Ikoneista. Kolme puhetta ikoniensyyttäjiä vastaan."(Pieksämäki 1986).
Jos ja kun luet Johannes Damaskolaista niin sieltä se selviää. Lainataanpa tähän vanhaa kunnon Aapeli Saarisaloa (A.Saarisalo: "Raamatun sanakirja", Pieksämäki 1975): " Kuva, kuvainpalvonta. Palestiinassa valmistettiin erilaisia epäjumalankuvia, Tuom. 17:4; Hes. 8:10; 2.Kun. 23:24; Jes. 21:9; 2.Moos. 20:4. Mooses varoitti valmistamasta jumalankuvia, 5.Moos. 4: 16-18, ja Israelin profeetat kielsivät ankarasti palvomasta esineitä, JOISSA KUVITELTIIN JUMALALLISEN OLENNON ASUVAN, Jes. 40:20, 44:15; Jer. 10:1-5..."
Kysymys kuuluukin siis: Opettaako ort.kirkko, että esim. Jeesus ja häntä esittävä ikoni ovat yksi ja sama asia? Tietääkseni ei opeta. Jos me ort.kirkossa samaistaisimme kuvan ja kuvatun niin olisimme Saarisalon määritelmän mukaan epäjumalankuvien tekijöitä. Vaan kun emme ole. Jos katson isäni valokuvaa, sanon toki, että siinähän on mun faija. Vaikka siinä onkin vain isääni esittävä kuva.
En osaa kuin arvailla kun mietin syytä siihen väitteeseen, että Nikaian toinen konsiili (v. 787) olisi muka poistnut Jumalan antamasta 10 käskystä epäjumalankuvien kiellon. Katso vaikka helposti saatavilla olevaa teosta: "Rukouskirja. Orologion" (Jyväskylä 2000). Sieltä löytyy toisena käskynä tuo mainittu kielto. Katolinen kirkko opettaa ihan samaa. Tosin heidän laskuissaan epäjumalankuvien kieltävä käsky luetaan ensimmäiseen käskyyn ("Katolisen kirkon katekismus", Jyväskylä 2005, kappaleet 1159-1162 ja 2129-2132).
Sana ikoni tulee kreikan sanasta eikon=kuva. Etkö ole löytänyt Raamatustasi sanaa "kuva". Kelpaisivatko seuraavat kohdat Kol. 1:15; Room. 8:29; 2.Kor. 4:4 ja Hebr. 1:3 ? Kuva on siis kohtalaisen keskeinen termi kristinuskossa. Jo aivan alussa Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen.
Mikä on Sinulle alkukristillisyyttä? kelpaisiko esim. 200-luku jKr? Jos muistan lukemaani oikein jo tuolla vuosisadalla kristityt kuvasivat Jeesusta ja hänen Äitiään Rooman katakombien maalauksissa.
kuulostaa periaatteessa ihan hyvältä ja hyväksyttävältä. Toivotaan että se tosiaankin on oikea. Miksi uskonnollista tietoa ja totuuksia on lukemattomia. Miten tunnistaa oikea opetus?
...asiaa ei tarvitse jättää toivomuksen eikä meikäkäisen kertomuksen varaan. Katso osoitetta www.ortodoksi.net ja sieltä Tietopankki. Löydät asiaa myös ikoneista. Ortodoksi.netissä on myös kirjallisuusluettelo. Sieltä löytynee lisää kirjoja ikoneista ja ikoniteologiasta.
Etsimisen vaiva ja löytämisen ilo jäävät Sinulle, mutta se kannattaa.
Mitähän kaikkea suntautumisvaihtoehtosi sekoittaa Jumalan (vai olisiko se tapauksessanne jumalan palvontaan) palvontapaikoillasi. Ota lasit silmiltäsi ja KATSO!
Sen jälkeen jätä kaikki tuo harhaoppi ja saatanan eksytys ja tule ortodoksiseen kirkkoon ja koe Jumalan läheisyys ja armo syvällisesti ja aidosti sekä muuttumattomana, alkuperäisenä. Sitä eivät ole hihhulit peukaloineet eivätkä pakanapapit muttaneet mieleisekseen.
Sinulle kuitenkin siunattua Kristuksen syntymäjuhlaa! Rukoilemme sielusi pelastuksen puolesta, sillä Herra on hyvä ja anteeksiantavainen etenkin katuvia kohtaan!
"Oi meidän Vapahtajamme, joka armoisasti tulit luoksemme ja vapautit ihmiset syvyyksistä lihaksi tulollasi, vapauta myös meidät syvyydestä ja revi kappaleiksi syntiemme käsikirjoitus, jotta voisimme kunnioittaa sanomatonta syntymistäsi ja lakkaamatta laulaa: Halleluja!"
Kumpi on ylevämpää ja hengellisesti arvokkaampaa: Ravita sielua sielullisilla kuvilla maailmasta ja maailmaan liityvästä (ns. tavallinen taide) vai ravita henkeä (sielun osaa joka on yhteydessä Luojaan) hengellisellä taiteella (ikonit). Ilmeisesti hyväksyt edellisen vaihtoehdon mutta et jälkimmäistä. On melko nurinkurista. Jumalallista on pitää ajatukset jatkuvasti Jumalassa ja rukoilla lakkaamatta. Sielullinen taide ei tähän kutsu mutta hengellinen taide kutsuu.
Haluat "nauttia" taiteesta. Hyvä niin. On se kivaa, että sielusi nautiskelee, mutta eipä Jumala meitä nautiskelemaan kutsunut vaan kilvoittelemaan. Siispä hengellinen taide on ylevämpää ja Jumalalle otollisempaa, koska ikonit eivät kutsu meitä nautiskelemaan ja tyydyttämään aitiemme himoja vaan kiinnittämään ajatuksemme ja mielemme taivaalliseen.
Kirjoitat "Ortodoksien jumalanpalveluksella on vanhat perinteet. Ne ovat hyvin monimutkaiset eikä kukaan muista niitä ulkoa."
On ihanaa, että on olemassa nuo viisautta huokuvat valmiit rukoustekstit niin papeille kuin maallikoille! Ne tekstit ja rukoukset ovat täynnä teologiaa, Raamatunselitystä, uskoa ja totuutta. Rukoukset opettavat meille teologian ohella sitä, miten Jumalaamme tulee lähestyä. Niissä kiteytyy kristillisen kirkon viisaus ymmärrettävään muotoon. Jos itse ei löydä sanoja voi aina turvautua valmiiseen rukoustekstiin. Näin rukouksessa voi keskittyä olemaan läsnä rukouksessa, olemaan yhteydessä Luojaan. Rukoustekstit auttavat myös rukouksessa siten, että vaikka sielu olisi vastahakoinen rukouksessa (äläkä sano minulle, että sinä olet valmis uskoa huokuvaan rukoukseen missä ja milloin vain koska tämän asian kanssa ovat taistelleet kaikki pyhät ja vähemmän pyhät!) niin valmis rukousteksti mahdollistaa rukouksen myös tällaisina aikoina.
Sitä paitsi, kaikella mitä kirkossa tehdään, on symbolinen merkitys. Kaikella on oma teologiansa ja opetuksensa. Ei kyse ole pelkistä "tavoista". Paljon kirkossa tapahtuu esim. sellaista, joka muistuttaa meitä luomisesta. Voi kuinka paljon hengellistä rikkautta ja viisautta sisältyy yksistään yhteen jumalanpalvelukseen!
On ihanaa, että on tuota tuomitsemaasi "rekvisiittaa", joka auttaa sielua kääntämään ajatukset taivaalliseen myös kalsean arjen keskellä.
Jumala on Pyhä. Tuo kaikki kulta ja koristelu on olemassa juuri siksi, että Jumalamme on Pyhä. Haluatko itse antaa Jumalallesi kitsaasti? Haluatko itse pystyttää Jumalan kansalle huoneen kitsastellen? Niin ei ollut vanhan testamentin aikana eikä tule olla nyt. Toivottavasti et kuorruta itseäsi tai kotiasi kauneudella ja koristein, jos et halua Jumallesi kaunista huonetta. Jumalan Pyhyyteen liittyy myös ajatus Jumalan peljättävyydestä! Oliko Jeesus mielestäsi sitten pakana? Olivathan juutalaisten temppelitkin kauniita ja papit koristeltuja ja kaikki Jumalan käskyn mukaan.
Mitäs nuriset mystiikasta sitten? Totta kai ortodoksiseen uskoon sisältyy mystiikkaa. Erityisesti Jeesuksen rukous, alati elävä rukousyhteys Jumalaan. Mutta mystiikka ei ole itämailta lainattua, vaan elävää yhteyttä Jumalaan Raamatun opetuksen mukaisesti!
Ehkäpä elät vanhan testamentin aikaa. Mutta voi. Vanha testamentti kieltää niin paljon asioita, mitkä ovat suomalaisille niin tavanomaisia. On säädöksiä liittyen ruokaan, epäpuhtaaseen ja puhtaaseen, on säädöksiä liittyen naisten kuukautiskiertoon ja lastensynnyttämiseen, puhtauteen, jopa ihottumiin suhtautumiseen jne jne. Pidätkö kaiken tämän?? Sitä paitsi, missä Raamatussa kielletään ikonit ja niiden edessä häärääminen?
Menee vähän alueen ulkopuolelle, mutta kun kerran kommentoit, niin ruodinpa sen sisältöä.
Pyhä isänne ...
Ja isäksenne älkää kutsuko ketään maan päällä,
sillä yksi on teidän Isänne, hän, joka on taivaissa. (Matt.23:9)
Vastaus kysymykseen
En usko kenenkään opettavan, että Jeesus ja Häntä esittävä ikoni olisivat yksi ja sama asia. Ikonit eivät kuitenkaan ole tavallisia kuvia, joiden olisi vain tarkoitus esittää ja kuvata. Ikonien käytössä on okkultistisia piirteitä. Mitä muuta se on, kun valmistetaan tarkkoja rituaaleja noudattaen ihmeitä tekeviä kuvia!
http://koti.phnet.fi/petripaavola/Ortodoksinen_kirkko
Se, että Raamatussa käytetään sanaa "kuva" ja että sana "ikoni" merkitsee kuvaa, ei ole perustelu ikoniteologialle. Oletko koskaan tullut edes miettineeksi, mistä nuo mielestäsi ikoniteologiaa puoltavat raamatunkohdat todella puhuvat?
ja Hän on näkymättömän Jumalan kuva,
esikoinen ennen kaikkea luomakuntaa. (Kol.1:15)
Sillä ne, jotka Hän on edeltätuntenut,
Hän on myös edeltämäärännyt
Poikansa kuvan kaltaisiksi,
että Hän olisi esikoinen monien veljien joukossa; (Room.8:29)
niissä uskottomissa, joiden mielet
tämän maailman jumala on niin sokaissut,
ettei heille loista valkeus,
joka lähtee Kristuksen kirkkauden evankeliumista,
Hänen, joka on Jumalan kuva. (2Kor.4:4)
ja joka, ollen Hänen kirkkautensa säteily
ja Hänen olemuksensa kuva
ja kantaen kaikki voimansa sanalla,
on, toimitettuaan puhdistuksen synneistä,
istunut Majesteetin oikealle puolelle korkeuksissa, (Hepr.1:3)
Kolme neljästä puhuu Kristuksesta Jumalan kuvana ja neljäs pyhien tulevaisuudesta Kristuksen kuvan kaltaisina. Tässä ei puhuttu ikoneista. Vai olinko sittenkin väärässä siinä, ettei kukaan opeta että "esim. Jeesus ja häntä esittävä ikoni ovat yksi ja sama asia"?
Alkukristillisyys
Se määritellään Raamatussa. Siis: "Ei yli sen, mikä kirjoitettu on", ettette pöyhkeillen asettuisi mikä minkin puolelle toista vastaan.
Etkö koskaan käyttänyt omasta maallisesta (biologisesta) isästä nimitystä "isä". Tekevätkö kaikki ne lapset syntiä, joka kutsuvat miespuolista vanhempaansa isäksi?
"Ikonit eivät kuitenkaan ole tavallisia kuvia, joiden olisi vain tarkoitus esittää ja kuvata. Ikonien käytössä on okkultistisia piirteitä. Mitä muuta se on, kun valmistetaan tarkkoja rituaaleja noudattaen ihmeitä tekeviä kuvia!"
Kuka tehtailee ihmeitä tekeviä kuvia?? Ei minun ikonit ihmeitä tee enkä odotakaan niiden tekevän ihmeitä. Mitä rituaaleja olen käyttänyt maalatessani ikonin, kerropa? Onko se sitten okkultismia, jos luterilainen kirkko valmistetaan tiettyjen sääntöjen mukaan kuten että kirkossa on alttari, sakasti jne. Miksi ikonin maalaaminen tiettyjen sääntöjen mukaan sitten olisi okkultismia? Olivatko sitten kaikki esim. keskiaikaiset kristityt okkultistisia, kun he katselivat kirkon maalauksia oppiakseen kristinopin alkeet, kun eivät osanneet kirkoissa luettua latinaa?
"Onko se sitten okkultismia, jos luterilainen kirkko valmistetaan tiettyjen sääntöjen mukaan kuten että kirkossa on alttari, sakasti jne."
On on, että kirkosta saadaan aina niin ruma kuin mahdollista.
"Olivatko sitten kaikki esim. keskiaikaiset kristityt okkultistisia, kun he katselivat kirkon maalauksia oppiakseen kristinopin alkeet, kun eivät osanneet kirkoissa luettua latinaa?"
Silloin tietty kaikki tyynni olivat okkultisteja. Pahimpia ne, jotka olivat osaavinaan latinaa, puhumattakaan niistä, jotka eivät olleet osaavinaan. Ei silloin ymmärretty tuon taivaallista kristinopista tai sen alkeista. Sehän oli joskus ennen vanhaan se, silloin kun porukka oli tyhmempää kuin nykyään.
Näit juttui on esil museois.
> http://koti.phnet.fi/petripaavola/
Oikeinko luulet, että petripaavolan siteeraaminen vaikuttaa katu-uskottavuutta lisäävästi?
Onko Jeesuksen sana vallan vailla merkitystä? Se, että minulla on isä, on tosiasia. Eihän toki Totuus totuutta kiellä.
Paavali piti itseään isänä Korinttolaisille. Sekin oli tosiasia, toteamus, käyttäen vertauksena isä-lapsi -suhdetta siitä läheisestä suhteesta, joka hänellä oli näihin. Paavali ei todellakaan esittänyt sitä itselleen arvonimeksi tai odottanut näiden kutsuvan itseään Isä Paavaliksi saati sitten Pyhä Isä Paavaliksi.
Linkki ei ollut kirjoittajaan, vaan tekstiin. Siis jos sinulla on huomautettavaa, keskity asiaan, ei henkilöön.
Kuka tehtailee ihmeitä tekeviä kuvia??
Varmaankin suuri osa ikoneista tehdään vain taiteeksi, vailla mitään sen ihmeellisempää päämäärää. Mutta eikö ortodoksiseen perinteeseen kuulu vahvasti mm. ihmeitä tekevät jumalankuvat. Joku nekin on tehnyt. Ja vielä varta vasten "pyhiksi" kuviksi.
>>Mitä rituaaleja olen käyttänyt maalatessani ikonin, kerropa?
En tiedä, miten sinä olet maalannut.
>>Onko se sitten okkultismia, jos luterilainen kirkko valmistetaan tiettyjen sääntöjen mukaan kuten että kirkossa on alttari, sakasti jne.
Olet takertunut sanaan "okkultismi". Raamattu ei ensinnäkään tunne käsitettä "luterilainen kirkko". Kyseessä on lahko muiden joukossa. Raamattu tuntee ainoastaan yhden seurakunnan, joka on kaikki Herran kansa. Tätä kasaa kutsutaan ulos hajaannuksesta ja oppien sekoituksesta. Toiseksi, Raamatussa ei käsketä rakentamaan kirkkoja. Kokouspaikan sisustuksesta ei anneta mitään ohjeita. Näin ollen kaikki uskonnolliset rakennemääräykset ovat turhia. Kristityt voivat kokoontua missä parhaaksi katsovat. Ei paikka kokoontumista pyhitä, vaan se että kokoonnutaan Herran Jeesuksen nimessä. Mainitsemaasi alttaria ei mainita seurakunnankokouksissa tarvitun. Uskonnollisille ihmisille kirkon alttari on jotenkin pyhä paikka, niin ettei sinne voi mennäkään muut kuin kirkonpapit. Raamatun mukaan taas jokaisella Jumalan pyhällä on Jeesuksen veren kautta pääsy taivaalliseen kaikkeinpyhimpään. Sakasti taas on seremoniapapistoa varten tarvittava huone, jossa he pukeutuvat rooliasuihinsa. Semmoisellekaan ei ole mitään tarvetta.
>>Miksi ikonin maalaaminen tiettyjen sääntöjen mukaan sitten olisi okkultismia?
Maalaaminen sinänsä on vain maalaamista. Jos sitten kuvasta tulee pyhä sillä, että se maalataan tietyllä tavalla ja että se sitten vielä oikein vihitään, on kyse lähinnä noituudesta. Raamattu ei kehoita sellaiseen.
>>Olivatko sitten kaikki esim. keskiaikaiset kristityt okkultistisia, kun he katselivat kirkon maalauksia oppiakseen kristinopin alkeet, kun eivät osanneet kirkoissa luettua latinaa?
Monet kirkkomaalaukset ovat verrattavissa sarjakuvaan, jossa asioita muistutetaan lukutaidottomien mieliin kuvan keinoin. Ilman kuultua ymmärrettävää sanaa jäi näidenkin kuvien sisältö arvailun varaan. Tietääkseni oli kuitenkin joitakin munkkeja, jotka opettivat kansalle Raamattua selväkielisesti. Kirkoissa luettu latina oli sekin seurausta yli kirjoitusten menemisestä. Perinnäissääntöjen mukaiset menot ja kuollut kieli oli tärkeämpää kuin, Jumalan sanan julistaminen.
...mutta petripaavola ei ole ort. uskon opettaja. Häntä lukemalla ei kertakaikkiaan voi saada selville mitä ort.kirkko opettaa ikoneista.
...tai salli tehtävän raamatuntekstin pohjalta minkäänlaisia johtopäätöksiä niin sitten ei. Sana kumminkin tuli lihaksi Jeesuksessa. Jeesus on Jumalan kuva - ensimmäisen kuvan teki siis Jumala, ei ihminen. Jeesusta esittävä ikoni on siis kuvallinen todistus tästä kristinuskon perustotuudesta. Kuva kertoo toisella tavalla sen minkä kirjoitus omalla tavallaan.
"Ei yli sen mitä on kirjoitettu". Mitähän kirjoitusta mahdat tarkoittaa? Mitä kirjoitusta tuon lauseen alkuperäinen kirjoittaja tarkoitti? Vanhaa testamenttia vai oliko hänen käytössään jo se kokoelma minkä me tunnemme Uutena testamenttina?
Ihmeitä tekevä kuva? Entä jos ymmärtäisit tuon tarkoittavan sitä, että Jumala on vastannut rukouksiin, joita tuommoisen kuvan edessä on Hänen puoleensa kannettu?
"Linkki ei ollut kirjoittajaan, vaan tekstiin."
Luuletko, että kiinnitin huomiota kirjoittajaan enkä tekstiin?
Siis aivan rehellisesti kysyn: perustuuko ortodoksisuutta koskeva "asiantuntemuksesi" Paavolan täynnä valheita olevaan kirjoitukseen, jotka valheet on tälläkin palstalla toistuvasti kohta kohdalta kumottu?
Jos perustuu, luuletko, että tämä antaa sinusta kovinkin korkean käsityksen tällä palstalla?
>>>Paavali piti itseään isänä Korinttolaisille. Sekin oli tosiasia, toteamus, käyttäen vertauksena isä-lapsi -suhdetta siitä läheisestä suhteesta, joka hänellä oli näihin.>Paavali ei todellakaan esittänyt sitä itselleen arvonimeksi tai odottanut näiden kutsuvan itseään Isä Paavaliksi saati sitten Pyhä Isä Paavaliksi.
>>>"Ei yli sen mitä on kirjoitettu". Mitähän kirjoitusta mahdat tarkoittaa? Mitä kirjoitusta tuon lauseen alkuperäinen kirjoittaja tarkoitti? Vanhaa testamenttia vai oliko hänen käytössään jo se kokoelma minkä me tunnemme Uutena testamenttina?
Tämä on sinun sanomaasi: "Alkukristillisyys Se määritellään Raamatussa. Siis: "Ei yli sen, mikä kirjoitettu on", ettette pöyhkeillen asettuisi mikä minkin puolelle toista vastaan."
Lainaat tässä Raamatunkohtaa 1. korinttolaiskirjeestä 1.Kor 4:6 Tämän olen, veljet, sovittanut itseeni ja Apollokseen, teidän tähtenne, että meistä oppisitte tämän: "Ei yli sen, mitä kirjoitettu on", ettette pöyhkeillen asettuisi mikä minkin puolelle toista vastaan.
Tämä on aiempi Suomen luterilaisen kirkon käännös.
Lue sama enlanniksi. Käännös on erittäin luotettava. "And these things, brethen, I transferred in a figure to myself and to Apollos for your sakes, that ye might learn in us not to think above what hath been written, that not one of you be puffed up one against the other."
Ymmärtääkseni tässä ei käytetä sanaa, joka englanniksi käännettäisiin "Scripture" eli sanaa, joka viittaisi pyhään tekstiin (vanha testamentti).
Seuraavaksi kannattaa lukea 1 Kor 4: 1-5 ja jatko 1 Kor 4:7. Apostoli puhuu tulevasta tuomiosta. Apostoli siis tarkoittaa "sillä, mikä kirjoittu on" ihmisten tekoja, jotka ovat kirjoitetut (elämän kirjaan). Apostoli kehottaa, ettemme ylpistyisi ajatellessamme kaikkia niitä hyviä tekojamme, jotka ovat kirjoitettuina tähän kirjaan ja tulevat julki Kristuksen tullessa.
Erittäin hyvän kirjoituksen löysin netistä puhuen samoista asioista. Katso http://matt1618.freeyellow.com/matt01.html
Siinä Sola Scriptura vastineen kirjoittaja nostaa esiin esimerkiksi seuraavia Raamatun kohtia: 2 Tim 1:13-14 jossa Paavali kehottaa Timoteusta säilyttämään sen minkä on kuullut - nyt siis kyseessä on suullinen traditio, ei nykyinen Raamattu, uskon perustana.
2 Tim 2:1-2 tässä Paavali kehottaa Timoteusta siirtämään oppimansa suullisen tradition mukaisen opin seuraajilleen (papeille).
2 Tess 2:15 Paavali kehottaa pysymään opeissa, jotka kuulijat ovat oppineen Paavalin puheista ja kirjeistä (ei Raamatun kirjoituksista, joita ei silloin edes ollut koottu!). Englannin kielessä tämä kohta kääntyy...be standing firm and holding fast the traditions which ye were taught, whether by word or by our epistle...
Joh 20:31 puhuu siitä, mitä apostoli Johannes kirjoitti ja toteaa, että hän kirjoitti evankeliumikirjan sen vuoksi, että lukija uskoisi, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika. (Sitä ennen hän lisää, että on paljon, mitä ei ole kirjoitettu.) Hän ei kuitenkaan totea, että kirjoitus oli yksistään riittävä tai edes välttämätön pelastumiselle.
2 Tim 3:15-17 Tässä puhutaan vanhan testamentin kirjoista koska UT ei ollut vielä koottu. Niihin viitataan sanalla "profitable" eli hyödyllinen. Kirjoitukset ovat siis "hyödyllisiä" kilvoituksen polulla, eivät "välttämättömiä" saatikaan sulje pois suullista traditiota. Lisäksi Paavali kehottaa Timoteusta pysymään siinä, minkä on oppinut (suullinen traditio Paavali - Timoteus).
Poimin tähän joitakin huomionarvoisia kohtia, mutta kannattaa itse lukea kirjoitus. Se on erittäin selkeästi kirjoitettu.
On se hassua, kun nämä tämän päivän "raamatuntuntijat" asettavat itsensä korkeammalle Raamatun "asiantuntijoina" kuin heitä ennen eläneet Pyhän Hengen viisauden täyttämät kirkkoisät. Että toista tuhatta vuotta kirkko olisi ymmärtänyt Raamatun väärin ja nyt valaistus on vihdoin koittanut! Ensimmäiset kristityt kun tukeutuivat lähes yksin suulliseen traditioon. Kuten em kirjoituksenkin kirjoittaja huomauttaa, 9 apostolia 12:sta ei kirjoittanut mitään vaan välitti Kristuksen sanomaa suullisesti seurakunnille - olisiko kaikki tämä apostolinen opetus hylättävä ja unohdettava? Tuskin, ei Kristuskaan komentanut apostoleja kirjoittamaan mitään kirjaa tai uutta testamenttia vaan välittämään uskon suullisena traditiona eteenpäin. Tradition perustaksi Kristus perusti kirkon ei kirjaa, kts Matt 16:18!
Mitä Jeesuksen kielto merkitsee, onko se sinulle vain merkityksetöntä höpinää, johon jotkut hihhulit ovat takertuneet? Luehan uudelleen. Perustelin, mikä ero on Paavalin toteamuksella ja toisaalta käytännössä kutsua uskonnollisia johtajia arvonimellä "pyhä isä". Raamattuhan ei esitä Paavalia kerettiläisenä. Onko Paavali sitten sinulle kerettiläinen?
Siis:
- Emme voi tosiasioille mitään - jokaisella on (on ainakin ollut) isä.
- Jeesus itse käyttää sanaa "isä" puhuessaan sukulaisuussuhteista.
- Jeesus kielsi kutsumasta isäksemme muuta kuin Jumalaa.
Päättele itse, onko Jeesuksen tahto kutsua jotakuta arvonimellä "pyhä isä".
Jeesuksen sanoja ei koskaan ortodoksinen kirkko ota kevyesti vaan erittäin vakavasti. Hänhän on Tie, Totuus ja Elämä!
"Pyhä isä" arvonimi tarkoittaa yleensä katolisen kirkon johtavaa patriarkkaa eli paavia.
En tiedä, ketä muita ortodoksit kutsuvat luomakunnassa pyhiksi kuin pyhiä ihmisiä (saints) ja enkeleitä, muita arvonimiä voi kyllä esim kirjeen puhuttelussa olla, mikäli kirje osoitetaan piipalle (Your Eminence) /metropoliitalle /patriarkalle (Your Beatitude) / Konstantinopolin patriarkalle(Your All-Holiness) jne. Tällaiset etikettiin kuuluvat arvonimet ovat tavallisia myös maallisella puolella (kuninkaat,hallitsijat). Arvonimellä puhuttelu kertoo puhuttelijan arvostavan puhuteltavan hengellistä virka-asemaa.
Isäksi sen sijaan kutsutaan pappeja ja pappismunkkeja. Tälle käytännölle löytyy Raamatustakin perusteita jos Raamattuun haluat vedota. Esim. Paavali puhuu itsestään uskovien "isänä" 1 Kor 4:15. Muita kohtia joissa papistoa/kirkon vanhimpia kutsutaan sanalla isä: Apt 7:2, 22:1, 1 Joh 2:13. Sen lisäksi sekä Pietari että Paavali kirjeisään viittaavat itseään "isäksi" (hengellinen isä) puhuttelemalla toistia lapsinaan. Esim. 1 Piet 5:13. Esimerkkejä on lisää, tässä vain muutama.
Vielä kannattaa lukea Apt 7:1-2, jossa Stefanus puhuttelee pappeja sanalla isät.
Raamatusta löytyy paljon esimerkkejä sanan isä käytöstä hengellisessä mielessä eli muussa yhteydessä kuin biologisen isän ja lapsen sukulaissuhteessa. Et siis voi tulkita tuota Jeesuksen käskyä irrallisena muusta Raamatusta. Jeesus puhui vertauskuvallisessa mielessä kuten niin usein muulloinkin. Lause, jossa Jeesus sanoo "isäksenne älkää kutsuko ketään maan päällä..." liittyy edelliseen käskyyn "te älkää antako kutsua itseänne rabbiksi...". Luuletko, että Hän kielsi juutalaisia puhuttelemasta rabbejaan sanalla "rabbi"? Hänhän kärjistää näillä lauseilla kritiikkinsä kirjanoppineita ja fariseuksia kohtaan. Hän painottaa, että emme ajattelisi itsestämme enempää kuin on soveliasta. Hänhän varoitaa ulkokultaisuudesta.
Olet siis ottanut Raamatun lauseen ja tulkinnut sen omien pyrkimystesi pohjalta täysin erillään yhteydestä, jossa Jeesus sen sanoi.
Katso vielä Ef 3:14-15.
>>>Päättele itse, onko Jeesuksen tahto kutsua jotakuta arvonimellä "pyhä isä".
Ihmiset kai ne kirkon opitkin ovat päättäneet?
Miten TAKAAT sen ettei niissä ole virheitä tai vikapäätelmiä? Onko kirkko arvostelun yläpuolella?
>>Luuletko, että kiinnitin huomiota kirjoittajaan enkä tekstiin?
Kommenttisi oli: "Oikeinko luulet, että petripaavolan siteeraaminen vaikuttaa katu-uskottavuutta lisäävästi?" Laitoit linkin Petri Paavolan kotisivulle ja viittasit häneen esittäen hänet epäluotettavana. Linkkaamallasi sivullakin on lähes pelkkiä raamatunlauseita. Miksi laitoit sen esimerkkinä vääryydestä?
>>Siis aivan rehellisesti kysyn: perustuuko ortodoksisuutta koskeva "asiantuntemuksesi" Paavolan täynnä valheita olevaan kirjoitukseen, jotka valheet on tälläkin palstalla toistuvasti kohta kohdalta kumottu?
Linkkaamani Petrin kirjoitus on näköjään teille jonkinlainen punainen vaate. En väitä itseäni asiantuntijaksi ortodoksisuudessa, eikä minusta sellaista varmaan ole tulossakaan. Tosiasia on, että Raamatun kuvaukset seurakunnan toiminnasta eivät muistuta vähäisessäkään määrin esim. ortodoksisia menoja. Olen tällä palstalla satunnainen kävijä kommentoidakseni pyynnöstä yllä olevaa ponomari Jerman kirjoitusta.
Selvennyksenä kerron, että kantani on, että mikään nykyisistä ja tulevistakaan kirkkokunnista ja lahkoista ei voi olla raamatullisesti seurakunta. Seurakuntahan on yksi ja jakamaton Kristuksen ruumis. Kristittyjen on sanouduttava irti kaikista heitä erottavista raja-aidoista.
Tuskin Paavola on edes koettanut tehdä täydellistä selvitystä ortodoksisesta kirkkokunnasta. Näiden muutamien kohtien tarkoitus lienee vain toimia herättäjänä.
En kiellä sinulta pohdintaa, mutta johtopäätöksesi esittämiesi raamatunkohtien suhteen oli väärä. Lainaamiasi raamatunkohdat eivät puhu ihmisten tekemistä jumalankuvista, eivätkä siten ole peruste sellaisten käytölle. Meidän on myös aivan turha koettaa hypätä Jumalan saappaisiin. Jos Jumala kieltää tekemästä jumalankuvia, on se että Hän teki ihmisen omaksi kuvakseen aika huono tekosyy jumalankuvien valmistamiselle. Eikä sekään, että Jeesus on Jumalan kuva ja Välimies Jumalan ja ihmisten välillä, oikeuta tekemään jeesuksenkuvia välikappaleeksi jumalayhteyteen.
Sana tuli lihaksi Jeesuksessa. Siinä olet oikeassa. Mutta sen todistaja on Pyhä Henki, ei Jeesuksesta tehdyt kuvat.
"Ei yli sen mitä on kirjoitettu". Olen ymmärtänyt tämän niin, että, että mikään opetus ei saa olla ristiriidassa Raamatun kanssa. (Tuossa alempana eräs kirjoittaja selventää tämän kohdan viittaavan elämän kirjaan kirjoitettun, mutta vastaan nyt tämän mukaan) Siihen mennessä Raamattu käsitti Vanhan testamentin kirjoitukset. Useimpia Uuden testamentin kirjoituksia ei oltu vielä tiettävästi edes kirjoitettu siihen mennessä. Kuvitellaan sitten (mitä en ajattele sinun uskovan), etteivät jälkeen päin kirjoitetut Raamatun osat olisi enää Jumalan sanaa. Olisiko silloin lupa rakennella omia Raamatun ulkopuolisia oppeja? Ei varmaan.
Jumalaa lähestytään Jeesuksen kautta. Jeesus on ainoa tie Jumalan yhteyteen.
Myönnän, että KR38 tosiaan kääntää tuon kohdan epätarkasti. En kuitenkaan sanoisi, että kirjoittamani "ei yli sen, mikä kirjoitettu on" olisi ajatuksena Raamatun vastainen (vaikka seuraava päättely jääkin nyt pelkäksi tulkinnaksi.) Ethän väitä, että voisit mielesi mukaan tehdä mitä vaan Raamatun sanasta välittämättä. Jeesus itse sanoi aikansa kirkonmiehille: "Te eksytte, koska ette tunne kirjoituksia, ettekä Jumalan voimaa. Jumala ilmaisee tahtonsa sanassaan. Eksyksiin joutumisen välttäminen edellyttää kunnioitusta Jumalan sanaa kohtaan.
Uusi testamentti tuli kirjoitettua paljon sen jälkeen, kun Paavali oli kirjoittanut Timoteukselle. Jos Paavali viittasi johonkin kristilliseen uskoon oleellisesti liittyvään asiaan, on se varmasti kirjattuna Jumalan Raamatussa. Ei ole sattuma, että Jumalan sana on kirjallisessa muodossa. Vain siten me voimme varmistua sen luotettavuudesta ja pysyvyydestä.
Lainasit joitakin kohtia linkittämästäsi kirjoituksesta. Kommentoin niitä tässä. Laitan myös viitatut raamatunkohdat näkyviin.
Ota esikuvaksi ne terveelliset sanat, jotka olet minulta kuullut,
uskossa ja rakkaudessa, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.
Säilytä se hyvä, mikä sinulle on uskottu, Pyhän Hengen kautta,
joka meissä asuu. (2Tim.1:13,14)
>>Paavali kehottaa Timoteusta säilyttämään sen minkä on kuullut - nyt siis kyseessä on suullinen traditio, ei nykyinen Raamattu, uskon perustana.
Timoteus oli Paavalin läheinen työtoveri mm. monien hänen kirjeidensä kanssakirjoittaja. Ihmiset kommunikoivat keskenään luontevimmin puhumalla, siis suullisesti. Tämä kirje oli alkujaan osoitettu Timoteukselle. On tavallista, että molempien tuntemiin puheisiin vain viitataan, niitä uudelleen toistamatta. Emme tiedä takalleen, mihin asioihin Paavali kirjeessään viittasi. On perusteetonta puhua jostain salaperäisestä Raamatun ulkopuolisesta "suullisesta traditiosta" aina kun Raamatussa kerrotaan puhutun jotain siitä tarkemmin kertomatta. Se, että Paavali viittaa puheisiinsa, ei ole peruste asettaa kirkollista traditiota Jumalan sanan edelle.
Minä kehoitan siis ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan,
pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta,
kuningasten ja kaiken esivallan puolesta,
että saisimme viettää rauhallista ja hiljaista elämää
kaikessa jumalisuudessa ja kunniallisuudessa. (2Tim.2:1-2)
>>tässä Paavali kehottaa Timoteusta siirtämään oppimansa suullisen tradition mukaisen opin seuraajilleen (papeille).
Tässä on varmaan väärä viite. En yhtäkkiä keksi, mikä sen pitäisi olla. Huomaatko muuten, miten tässä käytetään taas tarkoitushakuisesti termiä "suullinen traditio". Onhan kirjoitus tehty todistelemaan "suullista traditiota". Mutta vaikka toistolla voidaankin harhauttaa, ei se oikeasti muuta asian totuusarvoa. Jako maallikoihin ja papistoon on sekin sitkeästi pesiytynyt harha. Vaikka seurakunnassa tulee olla seurakuntavirkoja yhteiseksi rakennukseksi, on Raamatun opetuksen mukaan jokainen Herran oma on Hänen pappinsa. Kirkonpapin ei tarvitse olla pappi. Siihen riittää kirkon jäsenkirja ja sopiva tutkinto.
Niin seisokaa siis, veljet, lujina ja pitäkää kiinni niistä opetuksista,
joita olette oppineet joko meidän puheestamme tai kirjeestämme. (2 Tess 2:15)
>> Paavali kehottaa pysymään opeissa, jotka kuulijat ovat oppineen Paavalin puheista ja kirjeistä (ei Raamatun kirjoituksista, joita ei silloin edes ollut koottu!). Englannin kielessä tämä kohta kääntyy...be standing firm and holding fast the traditions which ye were taught, whether by word or by our epistle...
Tässä sanalla "opetukset" käännetty sana on "paradosis". Jeesuksen puheissa se on aina kielteisenä - "vanhinten perinnäissäännöt". Paavali käyttää sanaa sekä hyvässä, kuten tässä, mutta myös kielteisessä merkityksessä. Hylättävään opetukseen viitatessaan hän käyttää ilmausta ihmisten paradosis tai isien paradosis. Omasta opistaan hän sanoo, että "julistamani evankeliumi ei ole ihmisten mukaista; enkä minä olekaan sitä ihmisiltä saanut, eikä sitä ole minulle opetettu, vaan Jeesus Kristus on sen minulle ilmoittanut".
Paljon muitakin tunnustekoja, joita ei ole kirjoitettu tähän kirjaan,
Jeesus teki opetuslastensa nähden;
mutta nämä ovat kirjoitetut, että te uskoisitte,
että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika,
ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimessänsä. (Joh 20:30,31)
>>Joh 20:31 puhuu siitä, mitä apostoli Johannes kirjoitti ja toteaa, että hän kirjoitti evankeliumikirjan sen vuoksi, että lukija uskoisi, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika. (Sitä ennen hän lisää, että on paljon, mitä ei ole kirjoitettu.) Hän ei kuitenkaan totea, että kirjoitus oli yksistään riittävä tai edes välttämätön pelastumiselle.
Paljon on, mitä ei ole kirjoitettu. Johannes viittaa tässä kuitenkin Jeesuksen tunnustekoihin. Hän on kertonut vain joistakin niistä ja siksi, että uskoisimme. Edellytys pelastumiselle on Jeesuksen usko. Minkään kirjoitus tai perinnäissääntö, ei erikseen, eikä yhdessä voi korvata sitä. "Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta". Mutta mistä voit tietää, mikä on Kristuksen sanaa, jos suhtaudut Raamattuun lähes toisarvoisena kirkkosi suulliseen traditioon nähden? Raamattu varoittaa eksytysten kavalista juonista. Ei niille kannata altistaa itseään, vain sen takia, että niin on ennenkin tehty.
ja koska jo lapsuudestasi saakka tunnet pyhät kirjoitukset,
jotka voivat tehdä sinut viisaaksi, niin että pelastut uskon kautta,
joka on Kristuksessa Jeesuksessa.
Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta,
on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi,
kasvatukseksi vanhurskaudessa,
että Jumalan ihminen olisi täydellinen,
kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut. (2 Tim 3:15-17)
>>Tässä puhutaan vanhan testamentin kirjoista koska UT ei ollut vielä koottu. Niihin viitataan sanalla "profitable" eli hyödyllinen. Kirjoitukset ovat siis "hyödyllisiä" kilvoituksen polulla, eivät "välttämättömiä" saatikaan sulje pois suullista traditiota. Lisäksi Paavali kehottaa Timoteusta pysymään siinä, minkä on oppinut (suullinen traditio Paavali - Timoteus).
Paavali kertoo, miten hän keskittyi julistuksessaan oleelliseen, ristin sanomaan. Perustus on tärkein. Vasta sen jälkeen voidaan ruveta rakentamaan hengellistä elämää. Sitä voidaan rakentaa arvokkaista aineista tai sitten "heinistä ja oljista". Jälkimmäisistä ei jää jäljelle mitään pysyvää. Uskon ei ole tarkoitus jäädä vastasyntyneen tasolle. Jos meillä on olemassa luotettava Jumalan sana, miksi olisi rakennettava materiaalista, jonka kestävyyden takeena on pelkät huhupuheet?
Kaikkea on voitava tutkia Raamatun valossa. Myös kirkkoisien opetuksia. Niissä näet on sekä jyviä että akanoita. Jopa Jaakob todisti meidän kaikkien voivan hairahtua. Opetus, joka on ristiriidassa Raamatun kanssa on hylättävä, vaikka se olisikin vuosisatainen traditio.
Kristus ei perustanut kirkkoa. Kirkko on luopumuksen tulos. Seurakunta on elänyt hajaannuksessa lähes alusta asti. Kirkkolaitokset ovat ajoittain jopa vainonneet seurakuntaa.
Jeesus käski opetuslapsiaan saarnaamaan. Se ei tarkoita kehittelemään suullisia traditoita, vaan saarnaamaan Jeesusta. Onko syytä olettaa, että kaikkien niiden opetus, joilta ei ole tallella kirjallista materiaalia, poikkeaisi oleellisesti Raamatun opetuksesta?
On kiire näin joulun alla, joten en ehdi kovin syvällisesti vastaamaan. Kuitenkin tuo viite, jota pidit vääränä oli oikein, mutta itse siteerasit väärää kohtaa. Eli kyse oli 2 Tim 2:1-2 eikä 1 Tim 2:1-2.
>> "Onko syytä olettaa, että kaikkien niiden opetus, joilta ei ole tallella kirjallista materiaalia, poikkeaisi oleellisesti Raamatun opetuksesta."
Kirkon, kirkkoisien, ekumeenisten kirkolliskokousten opetus ei poikkea Raamatun opetuksesta. Kirkkoisien opetus on selittävää. Se selittää meille monia muuten vaikeaselkoisiakin kohtia Raamatussa.
>> "Mutta mistä voit tietää, mikä on Kristuksen sanaa, jos suhtaudut Raamattuun lähes toisarvoisena kirkkosi suulliseen traditioon nähden? Raamattu varoittaa eksytysten kavalista juonista. Ei niille kannata altistaa itseään, vain sen takia, että niin on ennenkin tehty."
Höpö höpö. Suhtauden Raamatuun suurella kunnioituksella. Itse asiassa ymmärrän Raamatun lähes fundamentalistisen tulkinnan kautta alkaen luomiskertomuksesta, mistä hyvästä olen saanut kritiikkiäkin. Tässä kuitenkin seuraan mielestäni kirkkoisien opetuksia. Sinua varoittaisin kovasti itse tulkitsemasta Raamattua ilman kirkon ohjausta, koska siinä jos missä voi mennä pahasti harhaan. Niin niitä lahkojakin syntyy, kun ollaan kovasti individualistisia eikä kuunnella kirkon ääntä lainkaan...Varoituksen sanana: Tässä on sijansa myös ylpeydellä ja itsensä korottamisella. Sitä kyllä voi pöykeillä että itsellä on enemmän Pyhän Hengen johdatusta tulkinnoissa kuin menneillä viisauden täyttämillä kirkkoisillä ja Raamattua selittävillä ja tulkitsevilla ekumeenisilla kirkolliskokouksilla, mutta viisasta se pöyhkeily tuskin on. Kirkko on mielestäsi siis ollut eksyksissä 2000 vuotta!
>> "On perusteetonta puhua jostain salaperäisestä Raamatun ulkopuolisesta "suullisesta traditiosta" aina kun Raamatussa kerrotaan puhutun jotain siitä tarkemmin kertomatta."
Mikä on salaperäistä Raamatun ulkopuolista suullista traditiota? Mikä siinä nyt on niin salaperäistä?
>> "Kirkko on luopumuksen tulos. Seurakunta on elänyt hajaannuksessa lähes alusta asti."
Mihin väitteesi perustat? Aikamoinen väite. Kuulostaa myös tämän ajan ekumeenisen hengen (uskoakseni liittyy antikristuksen tuloon) läpitunkemalta. Ilmeisesti et usko Nikean uskontunnustuksen mukaisesti. Valitettavasti tuo ekumeeninen henki on läpäissyt myös monet ortodoksisista kirkoista ja suhtautuminen heterodokseihin on sen vuoksi rajatonta.
Vielä viittaisin tässä teologian tohtori Kenneth E. Bailey:n opetukseen Jeesuksen vertauksista ja Raamatusta, vaikka hän lienee edustavan protestanttisuutta. Hän on kuitenkin tehnyt paljon työtä sen eteen, että ymmärtäisi Jeesuksen puheet ja erityisesti vertaukset sen kulttuurin valossa, jossa Jeesus eli. Hän päätyikin käsitykseen, että Jeesus oli tavattoman viisas, nero, laatiessaan esittämiään vertauksia. Että todellinen nerous Raamatusta löytyy Jeesuksen puheista, niin yksinkertaisilta kuin puheet päällepäin näyttävät verrattuina Paavalin vaikeaselkoiseen tekstiin. Samaten häneltä aikoinaan opin sen, että Jeesuksen aikoihin sen aikaiselle juutalaiskulttuurille ei ollut tavatonta säilyttää tietoa suullisesti. Oli olemassa jopa "ammattikunta", jonka tehtävänä oli muistaa sanotut ja tapahtuneet juuri siten kuin ne oli sanottu/tapahtunut. Tieto ei muuttunut matkalla, ei vääristynyt vaan säilyi tarkasti juuri sellaisena kuin se oli ollut. (Esim. Jeesuksen vertausten rakenne ja samaten VT:n profeettojen tekstejä on suunniltu suurella huolella ja neroudella siten, että ne todella säilyisivät muuttumattomina.) Tämä jos mikä on suullista traditiota. Todennäköisesti myös alkuseurakunta eli tällaisen tiedon varassa. Siitä tiedosta sitten vähitellen kirjoitettiin ylös tärkeimpiä kohtia, joista Raamattu lopulta koottiin. Kuitenkin kuten aiemmin mainitsin, useimpien apostolien puheet tai kirjeet eivät tallettuneet kirjallisina. Opetukset kuitenkin tallettuivat kollektiivisena uskona, joka koottiin uskontunnustuksen muotoon ensimmäisissä ekumeenisissa kirkolliskokouksissa. On viisauden vastaista jättää huomiotta tämä alkuseurakunnan kollektiivinen usko. Ihan esimerkkinä alkuseurakunnan tärkeimmät naiset, P. Maria Magdalena, joka on saanut arvonimen apostolien vertainen, ja Neitsyt Maria, Jumalanäiti. Heistä emme tietäisi paljoakaan yksin Raamatun kautta, mutta perimätieto on onneksi säilyttänyt heistä meille tarkempaa tietoa.
>>>Ihmiset kai ne kirkon opitkin ovat päättäneet?
Miten TAKAAT sen ettei niissä ole virheitä tai vikapäätelmiä? Onko kirkko arvostelun yläpuolella?
>>>Tosiasia on, että Raamatun kuvaukset seurakunnan toiminnasta eivät muistuta vähäisessäkään määrin esim. ortodoksisia menoja.>Kristittyjen on sanouduttava irti kaikista heitä erottavista raja-aidoista.
>>" Mutta eikö ortodoksiseen perinteeseen kuulu vahvasti mm. ihmeitä tekevät jumalankuvat. Joku nekin on tehnyt. Ja vielä varta vasten "pyhiksi" kuviksi."
Jumalankuvat ja vielä pienellä kirjaimella? Eipä taida. Ikonit ovat kuvia Vapahtajasta, koska Hän on kuvattavissa, koska vaelsi ihmisenä maan päällä. Ikonit ovat myös kuvia pyhistä ihmisistä, ei jumalista. On joitakin ikoneja, joissa epäsuorasti kuvataan Kolmiyhteistä Jumalaakin kuten Aabrahamin vieraanvaraisuus, jossa kuvataan Aabrahamin kohtaaminen kolmen enkelin (herran) kanssa.
No, kun ei siis ole kyse jumalankuvista ja kun ihminen ei tarkoitushakuisesti tee ikonista "ihmeitätekevää" - mikä olisi mahdotontakin - niin Jumala on se, joka ikonista tekee "ihmeitätekevän". Venäjällä kaikkein rakastetuin ikoni on ikoni Jumalanäidistä ja Jeesus-lapsesta, Kazanin Jumalanäidin ikoni. Tämän ikonin löysi pieni tyttö Jumalan johdatuksesta, kun Kazanin kaupunki oli vihollisten ympäröimä. Ikoni oli kuin merkkinä silloin Jumalan kansalla, että he voittavat viholliset. En ole nyt aivan varma, mutta luultavasti viholliset olivat tataareja, jotka julmalla tavalla orjuuttivat venäläisiä. On myös ikoneja, joiden edessä rukoilleet ovat parantuneet sairauksistaan. Jumala parantaa, eikä Jumala tarvitse ikoneita. Ihminen on kuitenkin osa materialistista luomakuntaa ja lankeamus vahvistaa tätä asetelmaa. Näin ihmisen on helpompi rukoilla Jumalaa ja pyytää esirukouksia pyhiltä, mikäli hän voi nähdä ja käsin koskettaa.
Itselläni oli aika, kun epäröin ikoneiden suhteen, mutta silloin en tuntenut Jumalaa rakastavana ja ihmisten pelastusta etsivänä Jumalana, kuten ortodoksisessa kirkossa sittemmin Hänet löysin.
häpäiset itsesi lopullisesti harhaoppinen tyhmeliini.
"Jos Jumala kieltää tekemästä jumalankuvia, on se että Hän teki ihmisen omaksi kuvakseen aika huono tekosyy jumalankuvien valmistamiselle."
Pannaan Rinttiäinen kokeeseen: "Kuka on tämä, joka peittää minun tarkoitukseni mielettömillä puheillaan? Vyötä itsesi, puolustaudu kuin mies! Nyt minä kysyn sinulta, ja sinä vastaat."
A) Miksi Jumala käski Moosesta tekemään vaskikäärmeen? Miksi Jumala käski koristaa liitonarkin kultaisilla kerubeilla?
B) Miksi se, että Jumala teki ihmisen omaksi kuvakseen ja tuli vieläpä ihmiseksi, on aika huono tekosyy valmistaa kuvia näistä ihmisistä?
(Pyhän Theodoros Studiitan mukaan pyhien ikonien kunnioittamisen kieltäminen merkitsee Kristuksen jumaluuden kieltämistä, ts. se on Kristuksen jumaluuden halventamista, siitä riippumatta, että ehkä "harva tämän kunnolla tajuaa".)
"'Ei yli sen mitä on kirjoitettu'. Olen ymmärtänyt tämän niin, että, että mikään opetus ei saa olla ristiriidassa Raamatun kanssa."
Miksi Raamatun opetus on ristiriidassa Raamatun kanssa? Miksi sanotaan: "Tyytykää siihen mitä on kirjoitettu", ja sitten: "Pysykää siis lujina, veljet, ja pitäkää kiinni niistä opetuksista, joita olemme SUULLISESTI tai kirjeessämme antaneet teille"?
Miten tämän ymmärrät ja selität?
Oli tosiaan väärä kirje.
Vahvistu siis, poikani, siinä armossa, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.
Ja minkä olet kuullut minulta ja minkä monet ovat todistaneet,
usko se luotettaville miehille,
jotka sitten ovat soveliaita muitakin opettamaan. (2Tim.2:1-2 )
>>tässä Paavali kehottaa Timoteusta siirtämään oppimansa suullisen tradition mukaisen opin seuraajilleen (papeille).
Mutta ei asia oikeankaan kohdan kanssa muuksi muutu. Mikään ei anna olettaa Paavalin puhuneen jostain muusta opista, kuin mitä me Raamatusta saamme lukea. Jos "suullisen tradition" noudataminen tekee opista tyystin toisen kuin mitä se olisi pelkästään Raamatusta lukemalla, on tässä traditiossa virhe. Kirkkojen opettama epäraamatullinen pappeus-käsite on siitä yksi selkeä esimerkki.
>>Kirkon, kirkkoisien, ekumeenisten kirkolliskokousten opetus ei poikkea Raamatun opetuksesta. Kirkkoisien opetus on selittävää. Se selittää meille monia muuten vaikeaselkoisiakin kohtia Raamatussa.
Jo Jaakob kirjoitti todeten, että me kaikki hairahdumme. Jos lyöt lukkoon käsityksen, että jokin Raamatun ulkopuolinen kirjoitus ei voi poiketa Raamatun opetuksesta, asetat tämän Raamatun rinnalle, ja ristiriitatapauksessa jopa Raamatun ohi. Kaikkea on voitava arvioida. Väärää oppia ei tarvitse olla kuin rippunen joukossa, kun se jo pilaa kaiken hyvän.
.
>>Sinua varoittaisin kovasti itse tulkitsemasta Raamattua ilman kirkon ohjausta, koska siinä jos missä voi mennä pahasti harhaan...
Vai pitäisi minun kuunnella kirkon opetusta. Minkä niistä? Sanot kai tietysti, että ortodoksikirkon - ei katolisen kirkon, ei helluntaikirkon, ei luterilaisen kirkon, eikä... Miksi? Nämä kaikki poikkeavat toisistaan. Niiden ero ei ole siinä, etteivätkö nämä kunnioittaisi "kirkkoisiä", vaan siinä että kaikilla on omia oppejaan Raamatun yli. Jumalalla ei kuitenkaan ole kuin yksi seurakunta. Se ei voi olla mikään yksittäinen kirkko, sillä useimmiten ne koostuvat ihmisistä, jotka eivät ole edes tulleet uskoon. Uskovat taas ovat vielä pääosin hajallaan monissa eri kirkoissa. Sellaisiin kuuluminen ei ole Raamatun tarkoittama Hengen yhteys Kristuksessa. Raamattu päinvastoin varoittaa kuulumasta sellaisiin. Ei ole itsensä korottamista, että valvoo jatkuvasti ja pysyy erossa kaikesta lahkolaisuudesta. Myös alkuperäisestä sellaisesta. Raamatun periaate on nimenomaan kaiken tutkiminen Jumalan sanan valossa.
>>Mikä on salaperäistä Raamatun ulkopuolista suullista traditiota? Mikä siinä nyt on niin salaperäistä?
Eikös suuri osa tästäkin ketjusta ole omistettu todistelemaan, että Raamatun lisäksi tarvitaan kaikenmaailman suullisia traditioita? Eikös erityisesti juuri ortodoksinen kirkko ole kuuluisa mystisyydestään?
Kirkko, suuri Babylon, on jatkumo sille kehitykselle, joka alkoi jo apostolisen ajan jälkeen ja sai muotonsa pakanallisen keisarin johtamassa Nikean kokouksessa. Paitsi, että nimi Babylon merkitsee [oppien] sekoitusta, se merkitsee myös [seurakunnan] hajaannusta. Hajaannus jatkuu yhä kiihtyvänä. Ekumeniasta, lihan ratkaisusta hajaannukseen, olen kanssasi samaa mieltä. Se liittyy antikristuksen (mikä muuten voidaan kääntää latinaksi: Vicarius Christi) tuloon. Ekumenia on paavinkirkon johtama liike, jonka pyrkimys on saada kaikki maailman uskonnot yhteen. En siis kannata ekumeniaa. Komiteamietintöjen pohjalta rustattu tunnustus ei voi olla enää muuta kuin mitäänsanomatonta yleishumaania höpinää. Jumala kutsuu omiaan ulos ja erilleen kaikesta tästä.
Akuseurakunnalla ei aluksi ollut kuin Vanha testamentti. Se eli pitkään suullisen opetuksen varassa. Kun tämä suullinen opetus koottiin yksiin kansiin, saatiin Uusi testamentti. Jokin tarkoitus sillä oli, että meillä on mustaa valkoisella niiden kirjoittamana, jotka elivät apostolisena aikana. Pienetkin oppivirheet, jopa -vivahteet voivat ennen pitkää paisua. Olet kai leikkinyt lapsena rikkinäistä puhelinta? Paavali mm. tiesi hänen jälkeensä tulevan raatelevia susia, jotka eivät laumaa säästä. Diotrefeksiä on myös ollut aina. On epärehellistä vedota siihen, ettei kaikkien apostolien kirjoituksia ole Raamatussa. Miksi ne olisivat poikenneet oleellisesti kaikesta mukaan otetusta?
On surkuhupaisaa, miten useimmat lahkot sanovat pitävänsä Raamattua ehdottomana auktoriteettinaan. Samalla nämä vannovat omien "tunnustuskirjojensa" nimeen. Näihin ei saa koskea, koska ne "ovat" Raamatun kanssa sopusoinnussa. Jopa vartiotorniseura saa seliselitettyä oppinsa Raamatun mukaiseksi. Näitä "tunnustuskirjoja" sitten luetaan ja tulkitaan edelleen. Eksyen ja eksyttäen yhä kauemmas alkuperäisestä.
Uskontunnustukset ovat tarpeettomia. Ihminen voi aivan hyvin kuorolausua näitä loruja ulkomustista, vaikka hänellä ei ole mitään tietoa Jumalsta. Uskon tunnustaminen voi lähteä vain sydämestä, kuten Tuomaksella: "Minun Herrani ja minun Jumalani!" Aina siihen ei tarvita edes sanoja.
Raamattu ei esitä Jeesuksen äitiä Mariaa Jumalanäitinä. Kirkollinen "perimätieto", joka esittelee hänet "ikuisena neitsyenä" ja "taivaan kuningattarena" on valhetietoa ja peräisin suoraan Babyloniasta. Baalin vaimo, "taivaan kuningatar" ja Tammuksen äiti tunnettiin mm. Astartena. Tästä kolmikosta oli eri kansoilla erilaisia versioita. Jeesus on ollut aina. Hän, Jumalan ainoa Poika tuli lihaan, IHMISEKSI. Siihen Hän tarvitsi äidin. Jumalalla EI ole äitiä. Miksi pitää ylläpitää nimistöä, joka on harhaanjohtava? Maria oli tavallinen ihminen, vaikka hänellä olikin ainutlaatuinen tehtävä. Raamattu ei opeta, että Kristuksessakaan kuolleilla olisi mitään välittäjätehtävää muiden ihmisten ja Jumalan välillä.
Sillä yksi on Jumala,
yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus,
>>A) Miksi Jumala käski Moosesta tekemään vaskikäärmeen? Miksi Jumala käski koristaa liitonarkin kultaisilla kerubeilla?
Jumala KÄSKI tekemään vaskikäärmeen ja KÄSKI koristaa liitonarkin kultaisilla kerubeilla. Minun ei tarvitse tietää minkä takia Hän käski niin tehdä. Jumalankuvia Hän EI KÄSKENYT tehdä, Hän KIELSI sellaisen.
>>B) Miksi se, että Jumala teki ihmisen omaksi kuvakseen ja tuli vieläpä ihmiseksi, on aika huono tekosyy valmistaa kuvia näistä ihmisistä?
Erota kaksi asiaa: 1) ihmisen kuvaaminen ja 2) kuvan tekeminen palvonnan välineeksi.
Vaikka Jumala tekikin ihmisen kuvakseen, ei meidän tule kumartaa ihmisiäkään (Apt.1:25,26).
>>(Pyhän Theodoros Studiitan mukaan pyhien ikonien kunnioittamisen kieltäminen merkitsee Kristuksen jumaluuden kieltämistä, ts. se on Kristuksen jumaluuden halventamista, siitä riippumatta, että ehkä "harva tämän kunnolla tajuaa".)
Tämä on Theodoroksen oma mielipide, jolla ei ole Raamatun tukea.
>>Miksi Raamatun opetus on ristiriidassa Raamatun kanssa? Miksi sanotaan: "Tyytykää siihen mitä on kirjoitettu", ja sitten: "Pysykää siis lujina, veljet, ja pitäkää kiinni niistä opetuksista, joita olemme SUULLISESTI tai kirjeessämme antaneet teille"?
Miten tämän ymmärrät ja selität?
Raamatun opetus ei ole ristiriidassa Raamatun kanssa. Meidän ymmärryksessämme sen sijaan on usein toivomisen varaa, kuten Pietarikin totesi Paavalin kirjeitä luettuaan. Tuossa edempänä vastasinkin jo kysymykseen "kirjoitetusta ja puhutusta":
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000062&posting=22000000022273406
Siis se, että esim. Paavali viittaa kirjeessään johonkin aiemmin puhumaansa, ei oikeuta sepittämään sille sisältöä. On vain hyväksyttävä, että emme yksinkertaisesti tiedä, mihin hän viittaa. Jos haluamme pitäytyä Raamatun ilmoittamassa uskossa, pitää meidän lähteä liikkeelle Raamatusta. Vain Jumalan sanan pohjalta laskettu perustus kestää. Jokainen ihmisoppi on hiekkaa Kristus-kallion ja Häneen uskovan välillä.
Ihminenkin oli joskus Jumalan kuva.
Aaron teki Jumalasta kuvan, jotta kansa voisi parmmin uskoa.
Se oli paha Jumalan silmissä.
Jeesus on ainoa Raamatun meille esittelemä Jumalan kuva.
Jeesus riittää!
>>"Raamattu ei esitä Jeesuksen äitiä Mariaa Jumalanäitinä."
En jaksa vastata nyt pitemmin, mutta tämä mainitsemasi asia on kiistelty jo kauan sitten ja sana "jumalanäiti" on hyväksytty. Siinä ei ole mitään väärää. Tietysti Maria oli tavallinen ihminen, näinhän ortodoksit käsittävät, mutta "epätavallinen" siinä mielessä, että hän kilvoitteli ja eli Jumalalle otollisen elämän. Hän ei kuitenkaan ihmisenä voi olla lunastajamme. Kristus on lunastajamme, ihminen ja Jumala. Siispä kuten jo muinoin todettiin, ei ole väärää kutsua Mariaa Jumalanäidiksi.
Mitä tulee tuohon lausumaasi "Se ei voi olla mikään yksittäinen kirkko, sillä useimmiten ne koostuvat ihmisistä, jotka eivät ole edes tulleet uskoon. Uskovat taas ovat vielä pääosin hajallaan monissa eri kirkoissa", niin tuo "branch theory" eli oksateoria on asetettu "kirkonkiroukseen" (anathema) 1983, ROCOR.
"Those who attack the Church of Christ by teaching that Christ's Church is divided into so-called "branches" which differ in doctrine and way of life, or that the Church does not exist visibly, but will be formed in the future when all "branches" or sects or denominations, and even religions will be united into one body; and who do not distinguish the priesthood and mysteries of the Church from those of the heretics, but say that the baptism and eucharist of heretics is effectual for salvation; therefore, to those who knowingly have communion with these aforementioned heretics or who advocate, disseminate, or defend their new heresy of Ecumenism under the pretext of brotherly love or the supposed unification of separated Christians, Anathema!"
Itse asiassa näin huomiona taitaa myös Suomen kirkko olla langennut tämän anatheman alle.
Johan oli lakitekstiä. Mitä itse olit mieltä?
Kristuksen kirkko
Kirouksen lähde esittelee itsensä "Kristuksen kirkkona". Englanninkielisessä tekstissä käytetään sanaa "kirkko" merkityksessä "seurakunta" paljon useammin kuin meillä. Oletan, että tässäkin on tavoiteltu sanaa "Kristuksen seurakunta". Kristuksen nimen mainitseminen tällaisessa yhteydessä on lähinnä Jumalan pilkkaa. Kirjoituksen tavoitteena lienee säikäyttää kaikkia tämän kirouksen lähteestä ammentavia pysymään vastakin tiukasti sen yhteydessä.
Oksat
Kenties tässä tarkoitetaan paavinkirkon ajamaa ekumeniaa, joka tosiaan on laajentumassa uskontojenväliseksi! Siinä olikin tuon julistuksen ainoa tosiasia. Siitä onkin sitten sopiva laajentaa luettelemalla harhaoppisiksi kaikki, jotka eivät usko tuosta kirouksen lähteestä pulppuaviin harhoihin. Mutta en esittänyt ekumeniaa.
Israelin hajaannus on kuva siitä, mitä Jumalan kansalle tapahtui. (1Kor.10:11) Tällä hetkellä Jumalan pyhät ovat pääasiassa lukuisten lahkojen jäseniä. Siitä heitä kutsutaan ulos. On väärin puhua oksista, kuten kirouksen lähde tekee. Lahkoista ei saa koskaan rakennettua Jumalan seurakuntaa. Baabel ei parane - siitä on lähdettävä pois. Jokainen kohdallaan tekee sinä oman lähtöpäätöksensä. En tiedä, miten laajaa pako Baabelista tulee olemaan. Ainakin esikuvan mukaan suurin osa kansasta jäi sille tielleen. Seuraavassa on aiheesen liittyvä Pentti Heiskan raamattutunti:
http://www.kolumbus.fi/gematria/ennalleen1.htm
Ruumis
Raamatun mukaan seurakunta on Kristuksen ruumis. Se on on yksi ja jakamaton. Seurakuntaan kuuluvat kaikki Hänen omansa. Siihen tullaan uudestisyntymällä ei liittymällä. Mihinkään lahkoon, ei edes "oikeaoppisten lahkoon" kuulumista Raamattu ei esitä toivottavana asiana. Kristittyjen yhteys voi toteutua ainoastaan Herran Jeesuksen nimessä: "Sillä missä kaksi tahi kolme on kokoontunut minun nimeeni, siinä minä olen heidän keskellänsä." Seurakunta ei näy loistona, mahtavina rakennuksina tai kirkonmenoissa. Se näkyy herätyksenä, siinä että ihmisiä pelastuu.
Pappeus
Raamattu ei tunne monien kirkkojen opettamaa seremoniallista pappeutta. Kirkot sekoittavat estoitta seurakunnan vanhimmat, Vanhan liiton pappeuden ja vielä pakanalliset riititkin pappeuskäsitteeseensä. Sitten ne keksivät näille "pappeille" tehtäviä, jotka eivät ole "maallikolle" sallittuja. Näitä ovat mm. ehtoollisen jako ja kastaminen. Raamattu taas ei aseta nille tehtäville mitään erityisvaatimuksia.
Paitsi, että Herra Jeesus on Uuden liiton ylimmäinen pappi, pappeus mainitaan seuraavissa raamatunkohdissa: 1Piet.2:5,9; Ilm.1:6;20:6;5:10. Raamatun mukaan pappeus koskee jokaista Jumalan pyhää.
Kirkon mysteerit
Raamattu ei tunne kirkon "mysteereitä". Paavinkirkosta tuleva sakramentti-käsite on lähtöisin pakanauskonnoista. Koko sanaa ei ole Raamatussa. Sana mysterion sen sijaan on Raamatussa, mutta tyystin eri yhteydessä, kuin mihin kirkko sitä sovittaa. Raamattu ei esitä kastetta tai ehtoollista mysteerinä, tai selitä niiden tuottavan pelastusta. Pelastus tulee yksin uskosta Kristukseen. Seuraavassa on likipitäen kaikki raamatunkohdat, joissa on sana mysterion:
http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?formname=search&search=salaisu*&ref=&ctx=0&mod1=FinPR&mod2=Byz&mod3=WEB
Ehtoollinen on muistutus, muistoateria - "Tehkää se minun muistokseni." Raamattu ei opeta, että ehtoollisessa olisi syntien anteeksi antaminen - se on Kristuksessa, niille jotka syntinsä tunnustavat ja ne hylkäävät.
Kastekaan ei ole mikään pelastusautomaatti. Valtiokirkoilla tämäkin on vääristynyt, sillä nämä "kastavat" turhaan tiedottomia imeväisiä ja toisaalta taas kieltävät kasteen uskoon tulleilta. Raamatun järjestys on tämä: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan." Kaste "ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta - Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta." Voiko joku rehellisesti pyytää hyvää omaatuntoa ilman parannuksen tekoa? Parannusta taas ei voi tehdä ellei ole tietoinen syntisyydestään. Kirkollinen kastekäytäntö on Raamatulle vieras, ja sillä vain tehtaillaan nimellisesti kristittyjä, jotka pahimmassa tapauksessa vielä luulevat sillä pelastuvansa.
Harhaoppiset
Niinpä niin. Jo Herralle Jeesukselle sanottiin: "Emmekö ole oikeassa, kun sanomme, että sinä olet samarialainen ja että sinussa on riivaaja?"
― ―
siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat,
rukoilkaa niiden edestä, jotka teitä parjaavat
Minä katson ikonia, oikeasti Ikoni katsoo minua! Ikoni on ikkuna henkisyyden maailmaan, tuonpuoleiseen ja tähän aikaan. Länsimainen turmeltunut ikonitaide maalasi näkymättömän näkyväksi niin että esim. pyhä Georgius voittaja keihäällään todella tappaa. Alkuperäinen idea on kuitenkin henkinen ohut, tuskin silmällä havaittava keihäs. Se on hengen ase pahaa vastaan.
Ikoneista voi lukea lisää erilaisista kirjoista. Ikoni ei ole taikakalu. Ei anakaan alkuperäisessä tarkoituksessa. Eikä oikeassa ikonissa ole tekijän nimeä, koska se on tehty Jumalan kunniaksi. Olen aina tuntenut vastenmielisyyttä ikonien hinnoittelua kohtaan. Ikoni on Jumalan puhetta ihmiselle.
Miten sitten ikonitaiteilija esim. munkki elää, ellei hän voi ottaa maksua työstään? Kyllä työmies on palkkansa ansainnut! Ei mitään häpeää siinä, että hinnoittelee ikoninsa.
tuntia ikonin maalaaminen kaiken kaikkiaan vie? Maksetaan ikonimaalarille vaatimattomat 10 euroa/tunti. Ikonin hinta on siis...?
En ole vielä tuollaisiin tuntipalkkoihin päässyt.
pelkäsinkin. Eli me, jotka olemme mahdollisia ikonien ostajia emme halua maksaa ikonimaalarille vaatimatonta palkkaa. Mielestäni 10 e/tunti on vaatimaton ansio. Saanhan itsekin valtion työmiehenä enemmän.
Ikoni- sana itseasiassa esiintyy Raamatussa useita kertoja, tosin Raamatun suomennoksessa ne on käännetty sanaksi kuva tai kaltainen, mutta jos lueskelet kreikkalaista tekstiä, niin se vilisee sanoja εἰκών,joka siis tarkottaa kuvaa tai kaltaisuutta. Itseasiassa Genesiksen ensilehdillä Jumala luo ihmiset εἰκών:iksi eli kaltaiseksi.
10 käskyn, 2. käskyn suomennos menee "...eikä mitään kuvaa.." mutta esim.englanniksi sama on käännetty sanaksi "likeness" eli kaltaisuus.
Protestanttien suosikkikäsky eli "älä tee jumalankuvaa" on väärinymmäretyin käskyistä. Jos se irrotetaan asiayhteydestä se voidaan tulkita monella tavalla.Suomenkielen kommervenkki: jumalankuva,Jumalankuva sekä Jumalan kuva ovat termejä jotka menevät sekaisin aina. Eli selvitys:
1. jumalankuva: l.idoli, usein ihmisenmuotoinen patsas jota on palvottu jumalana.
2. Jumalankuva: Jumalaa esittävä kuva
3. Jumalan kuva: eli Jumalan kaltainen, eli Jumala loi ihmisen kuvakseen,kaltaisekseen (ikoniksi)
Toisessa käskyssä puhutaan siis termistä numero 1.
Eli patsaasta, jota palvotaan jumalana. Tämä on siis kielletty, kuten tiedämme, mutta käskyssä ei puhuta Jumalankuvasta eli kuvasta joka esittää Jumalaa.
Ikoneissa perinteisesti ei kuvata itse Jumalaa mutta sen sijaan niissä voi kuvata Jumalan kuvia eli pyhiä, jotka ovat saavuttaneet Jumalan kaltaisuuden.
oli ja taitaa vieläkin olla ikonipaaluja oikein sellaisa kolmiulotteisia.
Niitten ympärillä palvottiin suurta henkeä ja anottiin kaikenlaista hyvää. Sadettakin tanssittiin paalun ympärillä.
Kaikilla kansoilla on ollut ja on uskonnillisia paaluja, joiden ympärillä on otettu yhteyttä jumaliin.
Miksi siis orotodoksit eivät saisi pyöriä omien ikoniensa edessä rukoillessaan jumalaansa.
Parempi se on rukoilla kuvan edessä kuin että ei olisi mitään kohdetta, jolle rukouksensa kohdistaisi. Tyhjälle on paha puhua.