Ne, jotka eivät usko Jumalaan. Heillä on paljon menetettävää elämässään. Helppoa on kieltää Jumala, mutta vaikeampi on tulla uskoon.
Näin se vain on
Silmät auki
13710
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Perustele, minkä vuoksi heillä on paljon menetettävää, jotka eivät usko jumalaan?
Senkö vuoksi, että kuoleman jälkeen he eivät pääsisi "taivaaseen"? .. HAHA
Minäkin heitän tästä tiukan väitteen
Ne jotka eivät usko joulupukkiin, eivät saa
lahjoja tänä jouluna.
Etköhän jo huomannut asian pointin. Näkemiin
ei oo se mitä saa vaan mitä menettää :/ kristinuskossahan on eräs näkemys jonka mukaan ne ketkä ei pääse taivaaseen ei saa olla rauhassa missään vaa niitä varten on rakennettu maailman modernein, tuskallisin, järjestelmällisin ja mahtavin kidutusjärjestelmä eli helvetti.
Siis niitä varta vasten rangaistaan ketkä ei halua sitä 'hyvää elämää'. pahan ja hyvän hyvälle puolelle ei riitä se että ne saa ite olla rauhassa vaan kaikki viittaa siihen että hyvyys saa energiaa sairaasta kidutuksesta. Tämä onkin kristinuskossa sellanen opinkohta jota harva pysty käsittämään. Helppoahan tää ois jos vaihtoehdot ois et sais paketin tai ei sais. Mut toinen paketti sisältää hitaasti kiduttavaa energiaa.
Musta tää on kyllä karmee näkemys miten joku pystyy uskomaa mihinkää tietäen tällasesta asiasta.
"Helppoa on kieltää Jumala, mutta vaikeampi on tulla uskoon"
Kun kasvaa uskovaisten yhteisössä - lestadiolaiset, muslimit, hindut ym - ei näytä olevan muuta vaihtoehtoa kuin tulla uskoon, eli seota samaan hulluuteen, kuin mihin ihmiset ympärillä.
Ei uskoon tulla ulkopäin. Sisältä käsin tullaan uskoon. Ei julistajat ihmisiä uskoon saa vaan uskoon tuleminen on pitkätie. Se tulee itsestään ihmisen sisältä käsin. Silloin kun on otollinen hetki. Ääriaineksilla ei ole tekemistä uskon kanssa. Uskonnosta on vain otettu ase muuta mailmaa kohtaan.
Minulle kävi niin, että en tullut uskoon kenenkään kautta, en kenenkään puhumalla, kukaan ei aivopessyt minua, en ollut seuroissa tms.herättäjäisissä, siis ei ketään ihmistä ympärillä joka ois päätäni sekoittanut. Tajusin vain yks päivä miten tämä homma toimii. Enkä ole mennyt sekaisin ja alkanut kailottaa kaikille uskoon tuloani, pelastusta tai "taivaspaikan varmistamista" tällä tavalla. Minä vain tajusin tämän homman yks päivä ja nyt ei tarvi pelätä enää mitään, ei kuolemaa, ei muita uskontoja, eikä tarvi väitellä kenenkään kanssa uskosta ja taivaasta. Kun tajusin tän homman niin että se ihan TUNTUI, niin sanoin vain hiljaa itsekseni Taivaan Isälle; nyt minä ymmärrän ja haluan uskoa, ota minut. Uskoni tuli ja syttyi minusta itsestäni, sisältäni, sydämestäni ja päästäni. Kuljen onnellisena omaa tietäni ja Jumala on kanssani. En ole koskaan yksin. Ja minulla on tosi hyvä olla ja elää.
Sikhiläisten kymmenes guru, Gobind Singhin (1675-1708) tarkasti porukkansa "uskon" ja sen laadun.
Guru Gobind Singh kutsui miekka kädessä vapaaehtoisia eräässä heidän suuressa juhlassa kuolemaan uskonsa puolesta.
Ensimmäinen astui esiin ja he menivät telttaan. Hetken päästä Guru tuli ulos verinen miekka kädessä. Hän toisti sen vielä neljään kertaan. Hän tappoi viisi miestä miekallaan. He olivat todistaneet uskonsa uskontoon ja heidän rohkeutta kunnioitetaan edelleen. Heidät on nimetty panj piares eli viisi uskollista. Siten heistä tuli Khalsan ensimmäiset puhtaat jäsenet.
Voidakseen kieltää tulee tietää mistä kieltäytyy.
Ellei tunne jumalaa ei voi siitä myöskään kieltäytyä?
Voivatko he sitten tietää mitä menettävät?
Raamatussa sanotaan ettei usko ole kaikille.
Entä mitä seuraa kuoleman jälkeen? Suurin osa maailman uskonnoista perustaa oppinsa seuraavaan: Syntyy; elää, kuolee – jatkuvana kiertona.
Entä mitä "Viides Elementti", Viides aine – kvintessenssi tarjoaa meille? http://iportti.com/.5992c231 Voiko kosmologia kuvata "jumalan"?
On paljon helpompi myydä joku uskonto jos sen "ylimmän voiman" voi laittaa ihmiselle helposti ymmärrettävään hahmoon. Esimerkiksi mielikuva vanhasta miehestä istumassa pilven reunalla.
Maailman kaikkeudessa on aivan taatusti paljon mitä ihminen ei ole vielä nähnyt, mutta uskon kumminkin että kaikki on selitettävissä tieteen kautta ei uskonnon.
yrittänyt tulla uskoon koska haluaisin uskoa mutta skeptisyys nostaa päätään. Eli koitan kovasti mutta miten päästä todelliseen uskoon ilman epäilyä ja miten se sinulla tunnetasolla ilmenee? Se miksi haluan usko on että usko on hyvä perusta elämälle antaa mielekkyyttä kaikkeen...en usko raamattuun mutta sisimmässä olevasta tiedosta Jumalaan.
Itse matkustelen työnpuolesta paljon. Kerran hotellihuoneessa tarttui raamattu käteen. Raamattuja on meilkein, joka hotellihuoneessa. Ensimmäisen kerran kun sitä luin en ymmärtänyt siitä kovinkaan paljoa. Pidin sitä jopa hiukan hassuna kirjana. Ei sitten rippikoulun jälkeen paljoa raamattua tullut katsottua ennen kuin hotellihuoneessa sen mielenkiinnosta avasin.
Kun sitä muutamalla reissulla oli sitten tullut luettua niin aloin miettiä enemmänkin maailman menoa ja raamatun sanomaa. Siellä kyllä on aika osuvasti kerrottu esim tästä ajasta missä elämme. Kun sitä sitten on tullut lueskenneltua niin moni asia on kirkastunut. Täytyy todeta että jos ihmiset eläisivät edes hitusen kuin raamatussa halutaan niin monet itkut jäisivät itkemättä. En minä mitään ahaa elämyksiä ole saanut vaan asiat kirkastuvat pikkuhiljaa. Aina vain oppii ymmärtämään enemmän ja enemmän.
Kyllä tämä meidän sukupolven aika on yhtä sikailua kun katsoo ympärille.
kun uskoo raamattuun..minä kuitenkin haen sisäisen uskon vahvistamiseen muista elementeistä kuten uskon että Jumala on antanut meille sisäisesti tiedon uskosta ja miten sitä pitää toteuttaa..eli ei taida tuo raamattu minua auttaa koska suoraan sanoen en pidä siitä kirjasta ja siellä on liikaa vanhaan aikaan meneviä vanhoillisia käsityksiä jotka eivät ole Jumalan sanaa vaan tavallisten ihmisten. :(
Olen eronnut juuri sen takia kirkosta etten usko raamattuun(On kyllä sielläkin perustotuus mutta osa on myös sen ajan tarinaa) vaikka uskonkin (välillä enemmän välillä vähemmän)Jumalaan. Ja mielestäni Jumalalla on monet kasvot eli kaikki uskonnot ovat yhtä arvokkaita ja haen lähinnä kaikista uskonnoista(en usko että mikään uskonto on ylitse muiden) sen punaisen viivan joka niitä yhdistää. Sillä se taitaa olla se puhtain totuus johon me ihmisinä pystymme tavoittaa.
Ei uskossa ole kysymys siitä uskooko raamattuun. Raamattu voi avata silmät ja oivaltaa asioita. Tietysti aina on oma järjenkäyttö paikallaan kuten kaikissa asioissa. Pitää myös olla kriittinen asioiden suhteen. Voi olla että jokin muua asia "avaa silmät" ei sen tarvitse olla raamattu.
Asioita pitää nähdä laaja-alaisemmin ja osata pomia raamatusta esimerkiksi niitä asioita jotka kokee tärkeäksi.
Hyvä esimerkki ihmisten elämästä on se ettei enää eroteta mikä on oikein ja väärin ei eroteta mikä hyvää ja pahaa.
raamattu ole ainoa tapa lähestyä Jumalaa..vaan hyvä kuunnella sydäntään..sisimmässään kyllä tietää onko jokin oikein vai ei
..aina vaan kaikki ei halua kuunnella kun on helpompi hakea oikeutusta väärällä teolleen...eräänlaista itsensä pettämistä.
En usko etteikö ihmiset erota hyvää ja pahaa vaan se on ennemmin halusta kiinni. On helppoa olla ahne, kostonhimoinen ja katkera kuin tehdä asioita toisin vahingoittamatta itseään ja muita.
Miten monesti kuulee että talouden takia on tapettava hylkeet ettei kalastajien kalasaaliit pienene tai sudet tapettava ettei porotalous kärsi tai tehostettava maataloutta pitäen kanoja todella ahtaasti tai yt- neuvotteluja kilpailukyvyn lisäämiseksi tai usan irakkiin hyökkäystä (terroristihyökkäys oikeutti tappamaan irakilaisia siviilejä etc jono on tolkuttoman pitkä mutta myös ihmissuhteissa toteutuu sama kostetaan pahat sanat tai teot ennen kuin sanotaan että loukkasit minua.
Mutta takaisin raamattuun eli Raamattu on kyllä hyvä ohjekirja oikein luettuna ..kun sitä ei käytetä väärin eli tuomitsemiseen ja peloitteluun...vaan tuodaan sen hyvää sanomaa esiin mikä on mielestäni sen ensisijainen tarkoitus.
Silmät avoinna on hyvä asenne.. meille kaikille :)