Kohtalokas virhevalinta talvisodassa

Vai olisi Amerikan pitänyt liittoutua saksan kanssa. Amerikassahan on politiikassa ja varsinkin ulkopolitiikassa ollut aina suuri merkitys Amerikan juutalaisväestöllä. Tätä ajatellen Saksan ja amerikan liitto olisi ollut naurettava. Hitlerhän kuvitteli ettei Amerikka julista sotaa saksale mutta pettyi kun Roosevelt oli johdossa. Historian kijathan väittävät että Saksa julisti sodan Yhdysvalloille joka on naurettavaa. Ei Hitlerkään mikään hullu ollut. Ja tuo Saksan ja N-liiton liitto oli pelkkää teatteria.

http://www.tuomioja.org/index.php?mainAction=showPage&id=155&category=3

"Miksi Suomi torjui länsimaiden avuntarjouksen maaliskuussa 1940 ja taipui Moskovan rauhaan, jossa se menetti Viipurin ja Karjalan ja jonka seurauksena yli kymmenesosa väestöstä joutui evakoksi? Heikki Ylikangas hylkää käsityksen, jonka mukaan se olisi johtunut tarjotun länsiavun riittämättömyydestä ja epävarmuudesta sekä Suomen puolustuksen uhkaavasta romahduksesta. Ylikankaan mukaan se johtui Rytin ja Tannerin helmikuun lopulla saamasta T.M. Kivimäen välittämästä marsalkka Göringin viestistä, jossa Suomea kehotettiin hyväksymään Neuvostoliiton sanelemat raskaat rauhanehdot ja säilyttämään itsenäisyytensä, sillä Saksa takaisi, että Suomi saisi Saksan Venäjälle tekemän hyökkäyksen jälkeen menetyksensä korkojen kera takaisin.

Göringin viesti on ollut aikaisemmillekin talvisodan historiankirjoittajille tunnettu asia, mutta Ylikankaan mielestä he eivät ole antaneet sille asianmukaista painoa. Ylikangas korottaa sen omassa talvisotatulkinnassaan suorastaan ratkaisevaksi asiaksi, joka sai pääministeri Rytin ja ulkoministeri Tannerin taipumaan rauhaan ja taivuttamaan myös hallituksen enemmistön kannalleen. "

Suomen väärä valinta???? kirjoitti:

"Miksi Suomi torjui länsimaiden avuntarjouksen maaliskuussa 1940 ja taipui Moskovan rauhaan, jossa se menetti Viipurin ja Karjalan ja jonka seurauksena yli kymmenesosa väestöstä joutui evakoksi? Heikki Ylikangas hylkää käsityksen, jonka mukaan se olisi johtunut tarjotun länsiavun riittämättömyydestä ja epävarmuudesta sekä Suomen puolustuksen uhkaavasta romahduksesta. Ylikankaan mukaan se johtui Rytin ja Tannerin helmikuun lopulla saamasta T.M. Kivimäen välittämästä marsalkka Göringin viestistä, jossa Suomea kehotettiin hyväksymään Neuvostoliiton sanelemat raskaat rauhanehdot ja säilyttämään itsenäisyytensä, sillä Saksa takaisi, että Suomi saisi Saksan Venäjälle tekemän hyökkäyksen jälkeen menetyksensä korkojen kera takaisin.

Göringin viesti on ollut aikaisemmillekin talvisodan historiankirjoittajille tunnettu asia, mutta Ylikankaan mielestä he eivät ole antaneet sille asianmukaista painoa. Ylikangas korottaa sen omassa talvisotatulkinnassaan suorastaan ratkaisevaksi asiaksi, joka sai pääministeri Rytin ja ulkoministeri Tannerin taipumaan rauhaan ja taivuttamaan myös hallituksen enemmistön kannalleen. "

Mitään apua ei olisi tullut. Sellaisesta, mitä ei ole olemassa reaalimaailmassa, ei tarvitse kieltäytyä.

Tappis555 kirjoitti:

Mitään apua ei olisi tullut. Sellaisesta, mitä ei ole olemassa reaalimaailmassa, ei tarvitse kieltäytyä.

Lentokoneet olivat lähtövalmiina.
Apua tarjottiin Suomelle.
Sinä sanot noin vain, kun et halua myöntää, että natsiapu oli mahdollisesti huonompi valinta.

Intä yksinäsi.

???? kirjoitti:

Lentokoneet olivat lähtövalmiina.
Apua tarjottiin Suomelle.
Sinä sanot noin vain, kun et halua myöntää, että natsiapu oli mahdollisesti huonompi valinta.

Intä yksinäsi.

Mannerheimin kanta ratkaisi. Mannerheihin mukaan länsimaiden apu ei olisi ollut riittävää ja se ratkaisi asian.

mukaan kirjoitti:

Mannerheimin kanta ratkaisi. Mannerheihin mukaan länsimaiden apu ei olisi ollut riittävää ja se ratkaisi asian.

Suomi olisi voinut hyväksyä Englannin avun ja siitä huolimatta olisi voinut suostua rauhaan.
Taisi Mannerheimilla olla jo suuremmat suunnitelmat Saksan puheisiin luottaen.

asenne kirjoitti:

Suomi olisi voinut hyväksyä Englannin avun ja siitä huolimatta olisi voinut suostua rauhaan.
Taisi Mannerheimilla olla jo suuremmat suunnitelmat Saksan puheisiin luottaen.

ja Saksa olisi hyökännyt Ruotsiin. Saksa ei olisi sallinut Englannin pääsevän Ruotsin malmikaivoksiin käsiksi ja Englannin tärkein motiivi auttaa Suomea oli avata uusi rintama pohjoiseen, mikä olisi sitonut Saksan voimia pohjoiseen. Näin Tanner näki asian

???? kirjoitti:

Lentokoneet olivat lähtövalmiina.
Apua tarjottiin Suomelle.
Sinä sanot noin vain, kun et halua myöntää, että natsiapu oli mahdollisesti huonompi valinta.

Intä yksinäsi.

...Talvisodan "natsiavusta"??

Olet ilmeisesti tehnyt hämmästyttäviä arkistolöytöjä, joita kukaan tutkija ei ole vielä nähnytkään?

Ovatko ne peräisin Huhtiniemen "syväkurkun" muovikassista??

Kirjoitit:
"Sinä sanot noin vain, kun et halua myöntää, että natsiapu oli mahdollisesti huonompi valinta. "

Tappis555 kirjoitti:

...Talvisodan "natsiavusta"??

Olet ilmeisesti tehnyt hämmästyttäviä arkistolöytöjä, joita kukaan tutkija ei ole vielä nähnytkään?

Ovatko ne peräisin Huhtiniemen "syväkurkun" muovikassista??

Kirjoitit:
"Sinä sanot noin vain, kun et halua myöntää, että natsiapu oli mahdollisesti huonompi valinta. "

Bror Laurlan kirjassa, Tie Talvidosan rauhaan 1982, kerrotaan sivulla 221 näin:

"Ruotsin ulkomimisteriöstä käsin saatiin kuulla, että Ruotsi ei vastustaisi joukkojen auttakulkua
asein, mutta vaikeuttaisia sitä siirtämällä maan länsiosissa olevan kuljetuskaluston itään"


Ruotsin ystävä Herman Göring oli Eric von Rosenin lanko.
He tustustuivat jo vuonna 1920 Tukholmassa. Göring nai vuonna 1922 Ericin kälyn Catrin von Kantzowin, Ericin vaimon nuoremman sisaren.
Myöhemmin Hermann rakennutti Munchenin lähettyville metsästysmajan Katrinhallin palvotun vaimonsa kunniaksi.

Tuolloin Hermannin 'mieskuntokin' oli kohdallaan; kalu meni vasta vuoden 1924 ”olutkuppilakapinassa”!


Saksa toimi Suomen vastaisesti koko Talvisodan ajan. Esim. Sveitsistä oli todella hankalaa saada Oerlikonin valmistamia, muistaakseni pikatykkejä ja IT-tykkejä, liikkeelle nitään kautta, koska Saksa esti kaikki Suomeen suuntautuneet asekuljetukset rautateillään.
Niin vain oli.
Tanska myi yllättäen Madsen -pikatykkejä, joita käytettiin panssareidentorjuntaan ja IT -aseinakin niitä kokeiltiin. Myöhemmin ne Madsenin pikatykit siirrettiin laivastolle Jatkosodan aikana. Muistettava on että Itämeri meni kiinni, kun Saksa oli itsekin jo sodassa.
Ruotsin satamien kautta saatiin aluksi jotain kuljetettua, mutta kohta ei Tanskan salmien kautta ollutkaan mitään asiaa laivoilla.
Saksahan operoi keväällä 1940 Norjassa ja pidätti lähes kaikki Suomeen tulevat asekuljetukset Norjan satamiin ja otti niistä osan itselleen. Myöhemmin Saksa korvasi Suomelle, lähinnä Ranskasta saaduilla sotasaalisaseilla, näitä "kaappauksiaan". Esim. Bizertan järeistä laivatykeistä meni osa Saksalle aivan kuten Ranska pelkäsikin myydessään (ja myöhemmin lahjoittaessaan) ne Suomelle.

Myöhemmin vain Jäämeren rannalla oleva Liinahamarin satama oli henkireikänä Suomelle ja myöskin Ruotsille. Perustettiin Pohjolan liikenne ja Ruotsi antoi satoja kuorma-autoja kalustoksi ja sai osan rahdista itselleen. Tämä siis tapahtui jo Talvisodan päättymisen jälkeen.




Ruotsihan oli näin auttamishaluinen:

Pätkä Ruotsin kuninkaan julistuksesta kansan tuntojen ja vaatimusten vaiementamiseksi:

Hänen Majesteettinsa Ruotsin Kuninkaan lausunto valtioneuvoston päytäkirjaan helmikuun 18. päivänä 1940:

... ensi hetkestä lähtien ilmoitin Suomelle, ettei siellä valitettavasti saataisi luottaa
sotilaalliseen väliintuloon Ruotsin puolelta...

Ruotsin elinehdot, sen KUNNIA ja sen RAUHA muodostavat ne päämäärät, joihin jatkuvasti pyrin.

Ruotsi esti länsiavun läpikulun kaiken aikaa.
Näin oli vaikka Ranskan ja Englannin avustusretkikunnan joukkojen määrä oli saatu neuvoteltua 57000:een. Suomi ei pyytänyt, koska tiesi Ruotsin kannan. Roistovaltiohan se Ruotsi oli Suomen kannalta Talvisodassa, mitä Ruotsin hallituksen toimiin Suomen auttamisessa tuli!
Ruotsi vetosi kaiken aikaan kuvitteelliseen Saksan uhkaan, jos se sekaantuisi Suomen Talvisotaan virallisesti, esim. vakituisia joukkoja lähettämällä. Ruotsihan oli Saksan tärkein rautamalmin toimittaja, josta saksa oli täysin riippuvainen, ei kait Saksa sitä olisi tuhonnut!

Ulkoministeri Günther sanoi Tannerille:

"Jos länsivaltojen joukot tulevat, ei yhtäkään kiskoa jätetä jätetä ei satamiin eikä rautateille"

--

Tosin tällaistakin esitetään sakemannien puolesta. Kirjan lähteet on vähän kiistanalaisia,
koska kukaan muu ei ole tainnut niitä nähdä:

Saksa auttoi Suomea aluksi Ruotsin kautta. Ruotsi toimitti Suomelle aseita, joita Saksa täydensi Ruotsille. Sodan vielä kestäessa Saksa myönsi Suomelle 10 mill RM:n luoton, viite mm. Pekka Visuri, Tuomas Forsberg: Saksa ja Suomi sivu 216. Asiakirjat ovat ulkoasianministeriön arkistossa. Kun Hitler sai tietää helmikuussa 1940 Englannin, Ranskan ja Neuvostoliiton ja taustalla USA:n sotasuunnitelmasta Saksan tuhoamiseksi, hän päätti lopettaa Talvisodan. Hitler lähetti nootin Stalinille ja toivoen kohteliaasti sodan loppuvan Suomea vastaan. Kun sotatoimet vain kiihtyivät. Hitler lähetti maaliskuussa 1940 nootin, jossa hän uhkasi lähettää pommikoneet Suomen avuksi jos rauhaa ei tehdä. Saksalla oli Puolassa 200 pommikonetta valmiina pommit sisässä ja Stalin myöntyi kutsumaan suomalaiset rauhanneuvoteluihin Moskovaan. Asiasta on lisää Erkki Hautamäen kirjassa Finland i stormen öga.

Tappis555 kirjoitti:

...Talvisodan "natsiavusta"??

Olet ilmeisesti tehnyt hämmästyttäviä arkistolöytöjä, joita kukaan tutkija ei ole vielä nähnytkään?

Ovatko ne peräisin Huhtiniemen "syväkurkun" muovikassista??

Kirjoitit:
"Sinä sanot noin vain, kun et halua myöntää, että natsiapu oli mahdollisesti huonompi valinta. "

Natsiapu tarkoittaa luonnollisesti, että Suomi ei jatkanut talvisotaa länsiavun turvin, vaan kuunteli natsien supatukset ja antoi auliisti maansa neukuille.
Natsi-Hermanni lupaili yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista, kunhan Suomi teklee hänen neuvojensa mukaan.
Seuraukset tiedetään.
Kun jatkosodassa lähdettiin natsien kanssa natsi-Hermannin lupaamia korkoja perimään rajan ylityksellä, kävi huonosti.
Siinä oli natsi-Hermannin lupaama apu käytännössä.
Lopuksi polttivat vielä Lapin.
Katkera pala vielä nykyisillekin "suur-suomalaisille" tuo Suomen tekemä vikavalinta ja saksalaisen sotilassaappaan innokas nuoleminen.

Tappis555 kirjoitti:

...Talvisodan "natsiavusta"??

Olet ilmeisesti tehnyt hämmästyttäviä arkistolöytöjä, joita kukaan tutkija ei ole vielä nähnytkään?

Ovatko ne peräisin Huhtiniemen "syväkurkun" muovikassista??

Kirjoitit:
"Sinä sanot noin vain, kun et halua myöntää, että natsiapu oli mahdollisesti huonompi valinta. "

"Huhtiniemen "syväkurkun" muovikassista.."

Jos Si.. , tarkoitin, jos "Tappis" vain tarvitsee lisää kansalaisvalistusta,
niin "Tappis" vain rohkeasi pyytää!

Yritetään auttaa ...

Herman the German kirjoitti:

Bror Laurlan kirjassa, Tie Talvidosan rauhaan 1982, kerrotaan sivulla 221 näin:

"Ruotsin ulkomimisteriöstä käsin saatiin kuulla, että Ruotsi ei vastustaisi joukkojen auttakulkua
asein, mutta vaikeuttaisia sitä siirtämällä maan länsiosissa olevan kuljetuskaluston itään"


Ruotsin ystävä Herman Göring oli Eric von Rosenin lanko.
He tustustuivat jo vuonna 1920 Tukholmassa. Göring nai vuonna 1922 Ericin kälyn Catrin von Kantzowin, Ericin vaimon nuoremman sisaren.
Myöhemmin Hermann rakennutti Munchenin lähettyville metsästysmajan Katrinhallin palvotun vaimonsa kunniaksi.

Tuolloin Hermannin 'mieskuntokin' oli kohdallaan; kalu meni vasta vuoden 1924 ”olutkuppilakapinassa”!


Saksa toimi Suomen vastaisesti koko Talvisodan ajan. Esim. Sveitsistä oli todella hankalaa saada Oerlikonin valmistamia, muistaakseni pikatykkejä ja IT-tykkejä, liikkeelle nitään kautta, koska Saksa esti kaikki Suomeen suuntautuneet asekuljetukset rautateillään.
Niin vain oli.
Tanska myi yllättäen Madsen -pikatykkejä, joita käytettiin panssareidentorjuntaan ja IT -aseinakin niitä kokeiltiin. Myöhemmin ne Madsenin pikatykit siirrettiin laivastolle Jatkosodan aikana. Muistettava on että Itämeri meni kiinni, kun Saksa oli itsekin jo sodassa.
Ruotsin satamien kautta saatiin aluksi jotain kuljetettua, mutta kohta ei Tanskan salmien kautta ollutkaan mitään asiaa laivoilla.
Saksahan operoi keväällä 1940 Norjassa ja pidätti lähes kaikki Suomeen tulevat asekuljetukset Norjan satamiin ja otti niistä osan itselleen. Myöhemmin Saksa korvasi Suomelle, lähinnä Ranskasta saaduilla sotasaalisaseilla, näitä "kaappauksiaan". Esim. Bizertan järeistä laivatykeistä meni osa Saksalle aivan kuten Ranska pelkäsikin myydessään (ja myöhemmin lahjoittaessaan) ne Suomelle.

Myöhemmin vain Jäämeren rannalla oleva Liinahamarin satama oli henkireikänä Suomelle ja myöskin Ruotsille. Perustettiin Pohjolan liikenne ja Ruotsi antoi satoja kuorma-autoja kalustoksi ja sai osan rahdista itselleen. Tämä siis tapahtui jo Talvisodan päättymisen jälkeen.




Ruotsihan oli näin auttamishaluinen:

Pätkä Ruotsin kuninkaan julistuksesta kansan tuntojen ja vaatimusten vaiementamiseksi:

Hänen Majesteettinsa Ruotsin Kuninkaan lausunto valtioneuvoston päytäkirjaan helmikuun 18. päivänä 1940:

... ensi hetkestä lähtien ilmoitin Suomelle, ettei siellä valitettavasti saataisi luottaa
sotilaalliseen väliintuloon Ruotsin puolelta...

Ruotsin elinehdot, sen KUNNIA ja sen RAUHA muodostavat ne päämäärät, joihin jatkuvasti pyrin.

Ruotsi esti länsiavun läpikulun kaiken aikaa.
Näin oli vaikka Ranskan ja Englannin avustusretkikunnan joukkojen määrä oli saatu neuvoteltua 57000:een. Suomi ei pyytänyt, koska tiesi Ruotsin kannan. Roistovaltiohan se Ruotsi oli Suomen kannalta Talvisodassa, mitä Ruotsin hallituksen toimiin Suomen auttamisessa tuli!
Ruotsi vetosi kaiken aikaan kuvitteelliseen Saksan uhkaan, jos se sekaantuisi Suomen Talvisotaan virallisesti, esim. vakituisia joukkoja lähettämällä. Ruotsihan oli Saksan tärkein rautamalmin toimittaja, josta saksa oli täysin riippuvainen, ei kait Saksa sitä olisi tuhonnut!

Ulkoministeri Günther sanoi Tannerille:

"Jos länsivaltojen joukot tulevat, ei yhtäkään kiskoa jätetä jätetä ei satamiin eikä rautateille"

--

Tosin tällaistakin esitetään sakemannien puolesta. Kirjan lähteet on vähän kiistanalaisia,
koska kukaan muu ei ole tainnut niitä nähdä:

Saksa auttoi Suomea aluksi Ruotsin kautta. Ruotsi toimitti Suomelle aseita, joita Saksa täydensi Ruotsille. Sodan vielä kestäessa Saksa myönsi Suomelle 10 mill RM:n luoton, viite mm. Pekka Visuri, Tuomas Forsberg: Saksa ja Suomi sivu 216. Asiakirjat ovat ulkoasianministeriön arkistossa. Kun Hitler sai tietää helmikuussa 1940 Englannin, Ranskan ja Neuvostoliiton ja taustalla USA:n sotasuunnitelmasta Saksan tuhoamiseksi, hän päätti lopettaa Talvisodan. Hitler lähetti nootin Stalinille ja toivoen kohteliaasti sodan loppuvan Suomea vastaan. Kun sotatoimet vain kiihtyivät. Hitler lähetti maaliskuussa 1940 nootin, jossa hän uhkasi lähettää pommikoneet Suomen avuksi jos rauhaa ei tehdä. Saksalla oli Puolassa 200 pommikonetta valmiina pommit sisässä ja Stalin myöntyi kutsumaan suomalaiset rauhanneuvoteluihin Moskovaan. Asiasta on lisää Erkki Hautamäen kirjassa Finland i stormen öga.

"Saksa auttoi Suomea aluksi Ruotsin kautta. Ruotsi toimitti Suomelle aseita, joita Saksa täydensi Ruotsille. Sodan vielä kestäessa Saksa myönsi Suomelle 10 mill RM:n luoton, viite mm. Pekka Visuri, Tuomas Forsberg: Saksa ja Suomi sivu 216."

Olisin taipuvainen tulkitsemaan niin, että Molo-Ribbe-sopparissa Stalinille luvattiin Saksan taholta vain ne tavoitteet, joita NL aluksi virallisesti vaati, eli tukikohdat ym?

Ei Hitler voinut olla niin sinisilmäinen, että olisi päästänyt Stalinin huseeraamaan Pohjanlahden rannoilla, joiltavoi uhata malmikuljetuksia? Silloinhan Aatun olisi pitänyt uskoa ikuiseen rauhaan Jeo-sedän kanssa, mikä ei vaikuta todennäköiseltä.

Saksa ei rikkonut sopimusta, mutta näki mielellään Suomen selviävän, ja siksi tämä "aseita Ruotsiin; Ruotsalaisia aseita Suomeen" -temppuilu?

"Asiakirjat ovat ulkoasianministeriön arkistossa. Kun Hitler sai tietää helmikuussa 1940 Englannin, Ranskan ja Neuvostoliiton ja taustalla USA:n sotasuunnitelmasta Saksan tuhoamiseksi, hän päätti lopettaa Talvisodan."

Tämä tekisi Molotovin piruetit rauhanneuvotteluissa selitettäviksi.

"Hitler lähetti nootin Stalinille ja toivoen kohteliaasti sodan loppuvan Suomea vastaan. Kun sotatoimet vain kiihtyivät. Hitler lähetti maaliskuussa 1940 nootin, jossa hän uhkasi lähettää pommikoneet Suomen avuksi jos rauhaa ei tehdä. Saksalla oli Puolassa 200 pommikonetta valmiina pommit sisässä ja Stalin myöntyi kutsumaan suomalaiset rauhanneuvoteluihin Moskovaan. Asiasta on lisää Erkki Hautamäen kirjassa Finland i stormen öga."

Tämä visio on toistaiseksi vielä todistamatta, mutta se antaisi Ruotsille synninpäästön kauttakulun kieltämisestä.

Kieltämällä lännen "apuretkikunnan" kulun Ruotsi siis tuki Suomea, joka muutenkin oli tekemässä pikaista rauhaa, sillä apu ei olisi ehtinyt.

Lehdon ansiot työelämässä? kirjoitti:

Natsiapu tarkoittaa luonnollisesti, että Suomi ei jatkanut talvisotaa länsiavun turvin, vaan kuunteli natsien supatukset ja antoi auliisti maansa neukuille.
Natsi-Hermanni lupaili yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista, kunhan Suomi teklee hänen neuvojensa mukaan.
Seuraukset tiedetään.
Kun jatkosodassa lähdettiin natsien kanssa natsi-Hermannin lupaamia korkoja perimään rajan ylityksellä, kävi huonosti.
Siinä oli natsi-Hermannin lupaama apu käytännössä.
Lopuksi polttivat vielä Lapin.
Katkera pala vielä nykyisillekin "suur-suomalaisille" tuo Suomen tekemä vikavalinta ja saksalaisen sotilassaappaan innokas nuoleminen.

Tarkoitatko alik. Lehtoa "Tuntemattomasta"??

Herman the German kirjoitti:

Bror Laurlan kirjassa, Tie Talvidosan rauhaan 1982, kerrotaan sivulla 221 näin:

"Ruotsin ulkomimisteriöstä käsin saatiin kuulla, että Ruotsi ei vastustaisi joukkojen auttakulkua
asein, mutta vaikeuttaisia sitä siirtämällä maan länsiosissa olevan kuljetuskaluston itään"


Ruotsin ystävä Herman Göring oli Eric von Rosenin lanko.
He tustustuivat jo vuonna 1920 Tukholmassa. Göring nai vuonna 1922 Ericin kälyn Catrin von Kantzowin, Ericin vaimon nuoremman sisaren.
Myöhemmin Hermann rakennutti Munchenin lähettyville metsästysmajan Katrinhallin palvotun vaimonsa kunniaksi.

Tuolloin Hermannin 'mieskuntokin' oli kohdallaan; kalu meni vasta vuoden 1924 ”olutkuppilakapinassa”!


Saksa toimi Suomen vastaisesti koko Talvisodan ajan. Esim. Sveitsistä oli todella hankalaa saada Oerlikonin valmistamia, muistaakseni pikatykkejä ja IT-tykkejä, liikkeelle nitään kautta, koska Saksa esti kaikki Suomeen suuntautuneet asekuljetukset rautateillään.
Niin vain oli.
Tanska myi yllättäen Madsen -pikatykkejä, joita käytettiin panssareidentorjuntaan ja IT -aseinakin niitä kokeiltiin. Myöhemmin ne Madsenin pikatykit siirrettiin laivastolle Jatkosodan aikana. Muistettava on että Itämeri meni kiinni, kun Saksa oli itsekin jo sodassa.
Ruotsin satamien kautta saatiin aluksi jotain kuljetettua, mutta kohta ei Tanskan salmien kautta ollutkaan mitään asiaa laivoilla.
Saksahan operoi keväällä 1940 Norjassa ja pidätti lähes kaikki Suomeen tulevat asekuljetukset Norjan satamiin ja otti niistä osan itselleen. Myöhemmin Saksa korvasi Suomelle, lähinnä Ranskasta saaduilla sotasaalisaseilla, näitä "kaappauksiaan". Esim. Bizertan järeistä laivatykeistä meni osa Saksalle aivan kuten Ranska pelkäsikin myydessään (ja myöhemmin lahjoittaessaan) ne Suomelle.

Myöhemmin vain Jäämeren rannalla oleva Liinahamarin satama oli henkireikänä Suomelle ja myöskin Ruotsille. Perustettiin Pohjolan liikenne ja Ruotsi antoi satoja kuorma-autoja kalustoksi ja sai osan rahdista itselleen. Tämä siis tapahtui jo Talvisodan päättymisen jälkeen.




Ruotsihan oli näin auttamishaluinen:

Pätkä Ruotsin kuninkaan julistuksesta kansan tuntojen ja vaatimusten vaiementamiseksi:

Hänen Majesteettinsa Ruotsin Kuninkaan lausunto valtioneuvoston päytäkirjaan helmikuun 18. päivänä 1940:

... ensi hetkestä lähtien ilmoitin Suomelle, ettei siellä valitettavasti saataisi luottaa
sotilaalliseen väliintuloon Ruotsin puolelta...

Ruotsin elinehdot, sen KUNNIA ja sen RAUHA muodostavat ne päämäärät, joihin jatkuvasti pyrin.

Ruotsi esti länsiavun läpikulun kaiken aikaa.
Näin oli vaikka Ranskan ja Englannin avustusretkikunnan joukkojen määrä oli saatu neuvoteltua 57000:een. Suomi ei pyytänyt, koska tiesi Ruotsin kannan. Roistovaltiohan se Ruotsi oli Suomen kannalta Talvisodassa, mitä Ruotsin hallituksen toimiin Suomen auttamisessa tuli!
Ruotsi vetosi kaiken aikaan kuvitteelliseen Saksan uhkaan, jos se sekaantuisi Suomen Talvisotaan virallisesti, esim. vakituisia joukkoja lähettämällä. Ruotsihan oli Saksan tärkein rautamalmin toimittaja, josta saksa oli täysin riippuvainen, ei kait Saksa sitä olisi tuhonnut!

Ulkoministeri Günther sanoi Tannerille:

"Jos länsivaltojen joukot tulevat, ei yhtäkään kiskoa jätetä jätetä ei satamiin eikä rautateille"

--

Tosin tällaistakin esitetään sakemannien puolesta. Kirjan lähteet on vähän kiistanalaisia,
koska kukaan muu ei ole tainnut niitä nähdä:

Saksa auttoi Suomea aluksi Ruotsin kautta. Ruotsi toimitti Suomelle aseita, joita Saksa täydensi Ruotsille. Sodan vielä kestäessa Saksa myönsi Suomelle 10 mill RM:n luoton, viite mm. Pekka Visuri, Tuomas Forsberg: Saksa ja Suomi sivu 216. Asiakirjat ovat ulkoasianministeriön arkistossa. Kun Hitler sai tietää helmikuussa 1940 Englannin, Ranskan ja Neuvostoliiton ja taustalla USA:n sotasuunnitelmasta Saksan tuhoamiseksi, hän päätti lopettaa Talvisodan. Hitler lähetti nootin Stalinille ja toivoen kohteliaasti sodan loppuvan Suomea vastaan. Kun sotatoimet vain kiihtyivät. Hitler lähetti maaliskuussa 1940 nootin, jossa hän uhkasi lähettää pommikoneet Suomen avuksi jos rauhaa ei tehdä. Saksalla oli Puolassa 200 pommikonetta valmiina pommit sisässä ja Stalin myöntyi kutsumaan suomalaiset rauhanneuvoteluihin Moskovaan. Asiasta on lisää Erkki Hautamäen kirjassa Finland i stormen öga.

Kaimat, Aatut ne siinä kättelee. Onkohan solmittu hyviä kuulalaakerikauppoja juuri vastikään? Tämä kruununprinssi Gustav Adolf ihaili estoitta natseja.

http://cache.aftenposten.no/multimedia/archive/00626/_M46adolfogarveprin_626935a.jpg

Hän oli Ruotsin nykyisen Kalle-Kustaan edesmennyt isukki...


Ja tässä oikea Suomen ystävä jo Talvisodan ajoilta, muistaakseni nykyisen Kalle-Kustaan ukki, natsien ihailija hänkin

http://cache.aftenposten.no/multimedia/archive/00626/_M46gustavv2610_jpg_626942a.jpg

pelätä Englannin ja Ranskan kaukopommittajia, joiden lentosäde ulottui Kaspian alueen öljykentille.