1) Kielienemmistön kieli on valtakunnan julkishallinnon ainoa kieli (mm. lainsäädäntö on vain kielienemmistön kielellä).
2) Koulujärjestelmä toimii kielienemmistön kielellä
3) Kielivähemmistöt opettelevat enemmistön kielen kouluissa pakollisena oppiaineena.
4) Enemmistökieltä puhuvilla ei ole vähemmistökielen opiskelupakkoa.
5) Vähemmistökieliä kotikielenään puhuvat voivat opetella kotikieltään peruskouluissa koulupäivän jälkeen, jos ryhmä on riittävän suuri. Oikeudesta ko. opetukseen päättää kunta, ei lapsen perhe.
6) Vähemmistökieliä puhuvat voivat opiskella yksityiskouluissa, jos haluavat opiskella kotikieltään. Valtionapu on kuitenkin pienempi niissä kuin kunnan ylläpitämissä kouluissa.
7) Kaikki kunnat toimivat valtakunnan kielienemmistön kielellä paitsi muutama kunta, joissa asukkaat saavat esittää asiansa vähemmistökielellä. Virkailijoiden ei tarvitse kuitenkaan osata sitä (tulkki- ja käännöspalvelut).
8) Valtion virkoihin ei ole vähemmistökielen osaamisvaatimusta, mutta jokaisessa virassa on osattava valtakunnan enemmistökieli.
9) Kaikki kansalaisoikeuden omaavat tilastoidaan ruotsalaisiksi ilman äidinkielen kirjaamista (Ruotsi ja Norja lopettivat kansalaistensa kielen tilastoinnin jo 1930-luvulla. Tilastointi aiheuttaa vain epäsopua, kuten Suomen esimerkki osoittaa.)
10) Maahanmuuttajien tilastointi: Sellaiset maassa asuvat kansalaiset tilastoidaan ulkomaalaistaustaiseksi, joiden vanhemmista toinen tai molemmat ovat syntyneet ulkomailla. Näin osoitetaan, miten avo- ja vapaamielisesti Ruotsi ottaa vastaan ulkomaalaisia maahanmuuttajia. (Kts. Ruotsin tilastollinen vuosikirja).
11) Entisen Neuvostoliiton alueelta muuttavat/muuttaneet ovat tietenkin ulkomaalaisia maahanmuuttajia eikä paluumuuttajia.
12) Vähemmistökieliä ei mainita perustuslaissa. Perustuslaki on kirjoitettu vain kielienemmistön kielellä.
13) Eduskunnan ainoa virallinen kieli (asiakirjat ja keskustelu) on enemmistön kieli. Tarvittaessa muunkielinen kansanedustaja saa tulkkaus- ja käännöspalveluita.
14) Valtio voi määritellä hallinnollisella päätöksellä vähemmistökieleksi tarvittaessa jonkun kielen murteen (ks. ”meänkieli”).
15) Vähemmistöjä koskevat kysymykset käsitellään tarvittaessa esim. maatalousministeriössä. Silloin kun Euroopan Neuvosto vaatii vähemmistökieliä puhuvien asemasta selvityksiä.
16) Katukilvet ja tienviitat ovat vain kielienemmistön kielellä. Harvinaisena poikkeuksena paikkakuntalaiset voivat anoa erikseen vähemmistökielistä kilpeä enemmistökielisen alapuolelle oikeusistuimelta. (Kts: Bäckesta - Päkkilän tapaus Ruotsin Tornionlaaksossa)
17) Kielikiintiötä yliopistoissa ja muissa opetuslaitoksissa ei ole. Kaikki opiskelevat tasapuolisesti enemmistön kielellä.
18) Vähemmistökielisiä yliopistoja ei ole, koska kaikki opiskelevat tasa-arvoisesti valtakunnan kielienemmistön kielellä.
19) Kaikki armeijayksiköt toimivat vain kielienemmistön kielellä
20) Kansalaisten kieltä ei rekisteröidä väeöstönlaskennassam, koska yksilön intimiteettisuoja menee sen edelle. Valtion ei urki kansalaisten kieli-identiteettiä.
21) Vähemmistökielen puhumista ei tietenkään ole kielletty minkä johdosta Ruotsilla on avaramielisen valtion maine myös Suomessa.
Vähemmistökieliä puhuvien koululaisten fyysiset rangaistukset lopetettiin jo v. 1958 Ruotsin kouluylihallituksen määräyksestä.
22.) Ruotsissa ei ole mitään valtion sisäisiä autonomisia alueita eikä erillistä hallintojärjestelmää vähemmistöille.
2) Koulujärjestelmä toimii kielienemmistön kielellä
3) Kielivähemmistöt opettelevat enemmistön kielen kouluissa pakollisena oppiaineena.
4) Enemmistökieltä puhuvilla ei ole vähemmistökielen opiskelupakkoa.
5) Vähemmistökieliä kotikielenään puhuvat voivat opetella kotikieltään peruskouluissa koulupäivän jälkeen, jos ryhmä on riittävän suuri. Oikeudesta ko. opetukseen päättää kunta, ei lapsen perhe.
6) Vähemmistökieliä puhuvat voivat opiskella yksityiskouluissa, jos haluavat opiskella kotikieltään. Valtionapu on kuitenkin pienempi niissä kuin kunnan ylläpitämissä kouluissa.
7) Kaikki kunnat toimivat valtakunnan kielienemmistön kielellä paitsi muutama kunta, joissa asukkaat saavat esittää asiansa vähemmistökielellä. Virkailijoiden ei tarvitse kuitenkaan osata sitä (tulkki- ja käännöspalvelut).
8) Valtion virkoihin ei ole vähemmistökielen osaamisvaatimusta, mutta jokaisessa virassa on osattava valtakunnan enemmistökieli.
9) Kaikki kansalaisoikeuden omaavat tilastoidaan ruotsalaisiksi ilman äidinkielen kirjaamista (Ruotsi ja Norja lopettivat kansalaistensa kielen tilastoinnin jo 1930-luvulla. Tilastointi aiheuttaa vain epäsopua, kuten Suomen esimerkki osoittaa.)
10) Maahanmuuttajien tilastointi: Sellaiset maassa asuvat kansalaiset tilastoidaan ulkomaalaistaustaiseksi, joiden vanhemmista toinen tai molemmat ovat syntyneet ulkomailla. Näin osoitetaan, miten avo- ja vapaamielisesti Ruotsi ottaa vastaan ulkomaalaisia maahanmuuttajia. (Kts. Ruotsin tilastollinen vuosikirja).
11) Entisen Neuvostoliiton alueelta muuttavat/muuttaneet ovat tietenkin ulkomaalaisia maahanmuuttajia eikä paluumuuttajia.
12) Vähemmistökieliä ei mainita perustuslaissa. Perustuslaki on kirjoitettu vain kielienemmistön kielellä.
13) Eduskunnan ainoa virallinen kieli (asiakirjat ja keskustelu) on enemmistön kieli. Tarvittaessa muunkielinen kansanedustaja saa tulkkaus- ja käännöspalveluita.
14) Valtio voi määritellä hallinnollisella päätöksellä vähemmistökieleksi tarvittaessa jonkun kielen murteen (ks. ”meänkieli”).
15) Vähemmistöjä koskevat kysymykset käsitellään tarvittaessa esim. maatalousministeriössä. Silloin kun Euroopan Neuvosto vaatii vähemmistökieliä puhuvien asemasta selvityksiä.
16) Katukilvet ja tienviitat ovat vain kielienemmistön kielellä. Harvinaisena poikkeuksena paikkakuntalaiset voivat anoa erikseen vähemmistökielistä kilpeä enemmistökielisen alapuolelle oikeusistuimelta. (Kts: Bäckesta - Päkkilän tapaus Ruotsin Tornionlaaksossa)
17) Kielikiintiötä yliopistoissa ja muissa opetuslaitoksissa ei ole. Kaikki opiskelevat tasapuolisesti enemmistön kielellä.
18) Vähemmistökielisiä yliopistoja ei ole, koska kaikki opiskelevat tasa-arvoisesti valtakunnan kielienemmistön kielellä.
19) Kaikki armeijayksiköt toimivat vain kielienemmistön kielellä
20) Kansalaisten kieltä ei rekisteröidä väeöstönlaskennassam, koska yksilön intimiteettisuoja menee sen edelle. Valtion ei urki kansalaisten kieli-identiteettiä.
21) Vähemmistökielen puhumista ei tietenkään ole kielletty minkä johdosta Ruotsilla on avaramielisen valtion maine myös Suomessa.
Vähemmistökieliä puhuvien koululaisten fyysiset rangaistukset lopetettiin jo v. 1958 Ruotsin kouluylihallituksen määräyksestä.
22.) Ruotsissa ei ole mitään valtion sisäisiä autonomisia alueita eikä erillistä hallintojärjestelmää vähemmistöille.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ei ikinä Ruotsin mallia, missä jo kirkko siunaa homot ja lesbot.
väistämättä. Viimeistään siinä vaiheessa kun
venäläisiä on lähes saman verran täällä kuin
ruotsalaisia. En millään usko että suomalaiset
tulevat hyväksymään venäjän kielen kolmanneksi
kotimaiseksi kieleksi ja siinä vaiheessa ainoa
ratkaisu on Nordistin esittämä malli.