eli "rikottu lemmenmarja" tuo esiin parisuhdeväkivallan kompleksisen luonteen sekä etsii keinoja tilanteen korjaamiseksi.
kyseessä on aune flinckin väitöskirja aiheesta "parisuhdeväkivalta naisen ja miehen kokemana".
http://acta.uta.fi/pdf/951-44-6709-4.pdf
kyseessä on aune flinckin väitöskirja aiheesta "parisuhdeväkivalta naisen ja miehen kokemana".
http://acta.uta.fi/pdf/951-44-6709-4.pdf
Vastaukset 12
Vanhimmat
...tuo tutkimus oli. Tosin se oli jäänyt vielä silkalle kategorisoivalle tasolle - ts. syy-seuraussuhteita ei oltu päästy kovinkaan muodostamaan. Jäin pohtimaan, että parempikin yritys teorioiden luomiseksi olisi ehkä voitu ko. aineistosta tehdä.
(Esim. ns. grounded theory -menetelmään kuuluu vain ensimmäisenä vaiheena tuommoinen kategorointi, jonka jälkeen voi pyrkiä sitten esim. ns. "axial coding":in avulla luomaan teoriaa edelleen muodostamalla kontekstuaalisia syy-seuraussuhteita kokonaisvaltaisemmin).
Aika vähällä näyttäisi, että väitöskirjan saapi hyväksyttyä. Lopulta.
väitöskirjan heppoisuuteen en ota kantaa, koulupohja ei riitä arvioimaan tällaisia seikkoja. kieltämättä pitkä osuushan siinä on pohjustettu selonteolla olemassaolevista aiheeseen liittyvistä tutkimuksista sekä liiteluettelokin vie monta sivua. kuitenkin sieltä analyysiosiosta löytyy melko paljon pohdiskelua holistisemman näkökannan luomiseen väkivaltatyöhön, väkivallan uhrit ja syyllisethän eivät ole ainoastaan tilastonumeroita, kyllä he aitoja ihmisiä ovat tunteineen. tunnetasolla tapahtuvaan toimintaanhan ei valtiovallan lainsäädäntö kovinkaan syvällisesti voi puuttua. poliisi voi kyllä hakea väkivaltaisen osapuolen kotoa putkaan, mutta tunnesiteet pitävät edelleen parit yhdessä, vaikka huonosti voidaankin.
"--väitöskirjan heppoisuuteen en ota kantaa, koulupohja ei riitä arvioimaan tällaisia seikkoja."
Tulihan se sieltä ihan suoraan. Hupsista. =) Et varmasti myöskään ole paras ihminen puolustamaan Malmin väitöskirjaa saati esittämään perusteltua analyysia queer-teoriasta (jälkimmäisessä kysymyksessä koulupohjan puutteesi paistoi selvästi läpi).
enkä otakaan kantaa malmin väitöskirjan heppoisuuteen tieteellisessä mielessä, kuitenkin pasi malmi on tuonut uudenlaista näkökulmaa esiin meemiteoriapohjaisella miehen yhteiskunnallista syrjintää käsittelevällä tutkimusmateriaalillaan.
väkivaltakeskusteluhan on ollut jokseenkin sukupuolittunutta ja tämän johdosta koko väkivaltateema on muodostunut hyvät naiset vs pahat lyöjämiehet- aksiooman varaan.
niin kuin aikaisemminkin olen todennut, niin todellisuus on keskustelun myötä tullut väkisinkin esiin ja niinpä myös naistutkijat ovat itse alkaneet käsitellä vv-teemaa parisuhteessa kummankin sukupuolen näkökulmasta, kuten aune flinck mielestäni onnistuneesti tässä tapauksessa tekeekin ja analysoi sekä pohtii menetelmien kehittämistä parisuhdekriiseihin.
queer-teoriahan on michel foulcault´n kokeellisten teorioiden osa ja jossain mielessä kehittäjänsä luoma hauskaksi tarkoitettu vitsi, joka sitten väärinymmärrysten myötä on päässyt kehittymään "vakavasti " otettavaksi tutkimusalaksi. varsinaisestihan tieteellisessä mielessä queer-teoriaa voi hyödyntää kybernetiikassa luomalla vaikka robotteja joille valmistetaan "oma mieli" keinotekoisin teknillisin keinoin. ihmistutkimuksessa hyöty on varsin häilyvä ja tulkinnanvarainen. muutenkin olen sitä mieltä, että tulkintatiedeiden tutkijoiden määrää tulisi vähentää kymmenesosaan nykyisestä ja hyödyllisiin tutkintahankkeisiin panostettava enemmän.
minulle ja kaikille muille riittää queer-teoriaksi se, että jope ruonansuu pukeutuu punaiseen peruukkiin ja silmälaseihin ja lausuu aikuisen naisen äänellä "kansalaiset! vaikka elämmekin useimpien indikaatoreiden mukaan tasa-arvoisessa yhteiskunnassa on silti vielä edelleen naisen euro ainoastaan kahdeksankymmentä senttiä!"
aikansa tällaiselle jaksaa nauraa, mutta elämä ei voi missään nimessä perustua jatkuvaan pelleilyyn vaan uskottavaan työskentelyyn perusarvojen parissa, jotka pohjaavat empiirisesti todennettuihin havaintoihin ja koviin teknisiin tieteisiin.
Erehdyt pahasti, jos pyrit jonkinlaiseen keskusteluun kanssani. Viestisi sisältö puhuu puolestaan ja tukee alkuperäistä väitettäsi, että sinulla ei ole koulupohjaa tällaisiin keskusteluihin.
Oleellista on, että tunnustuksesi sai nyt lisävahvistusta. Kiitoksia.
viestisi kertoo enemmän viestin kirjoittajasta kuin viestin lukijasta, ja mistä se sitten taas kertoo?
alkuperäiseen aiheeseen palatakseni, niin kuin aune flinck toteaa, olen samoilla linjoilla diskurssin suunnan muutoksesta ja sen vaikutuksesta mm paineen kasvuun julkisen rahoituksen kohdentamiseen tasapuolisemmin mitä tulee aggression tutkimiseen ja ennenkaikkea mies/nais/parisuhdetyöhön. entiseen ei ole enää paluuta. naisjärjestöt eivät voi enää vedota tutkimukselliseen tietoon, jossa väkivallan jakauma "on" 90-10 miesten tappioksi, koska reaalisesti tilanne on "jo tasapainoittunut" ts ollut kaiken aikaa. :)
Viestini on tarpeellinen, koska siinä osoitan, kuinka sinun viestisi tuo vahvistusta väitteellesi, joka koskee sinua itseäsi.
tiesitkö, että tollo, joka saa esm pedagogista koulutusta, on pedagogista koulutusta saanut tollo?
koulupohja ei siis ratkaise de facto mitään, ainoastaan pyyteetön ote elämään ja avoin mieli sekä ahkeruus johtaa onneen. johon ei ole oikotietä, rehellisyys maan perii ja ahneella on paskanen loppu.
tätä sopii miettiä.
Kaikki oleellinen keskusteltavasta asiasta on tuotu esille viesteissäni; onnella ja paskaisuudella ei ole tässä asiassa mitään tekemistä. Minä en väittänyt sinusta mitään, väitit itse itsestäsi jotakin. Lisäksi toit vahvistusta väitteellesi itsestäsi. Voiko herkullisempaa tilannetta olla? Ei voi. Joskus täytyy vain kyetä päästämään irti, kuten minä teen. Minulla ei ole enempää sanottavaa tästä asiasta, nyt kun kaikki oleellinen on tuotu esille.
en ole väittänyt enkä vahvistanut mitään itsestäni, mitä en ole edes väittänyt. se, että kirjoitan viestiini huvin vuoksi peräkkäin mieleen tulevia, joskin osuvia, kansanviisauksia ja päätän viestini oraakkelimaiseen kommenttiin "sitä sopii miettiä" ei toimi minkään todisteena ja vastauksesi siihen vahvistaa vain sitä aikaisemmin esille tullutta olettamusta, että sinulla on vahva taipumus takertua lillukanvarsiin ja hakea syvempiä merkityksiä epäoleellisista, itsellesi merkityksellisistä kielellisistä tai muista, esm kuvallisista, symboleista.
tämä nyt ei aivan kuulu aloituksen piiriin, mutta selvyyden vuoksi ennenkaikkea muille lukijoille todettakoon, että queer-teorialla on muutama perustavanlaatuinen heikkous, joista mainittakoon seuraava. naistutkimuksessahan nainen asettuu melko staattiseen asemaan, eräänlaiseksi malliksi ihmisestä ja suurimmat muutospaineet kohdistuvat miehiin. naistutkimukseen liitettyyn queer-teoriaan tämä asetelma heijastuu väkisinkin ja näkyy mm siinä, että q-teoriassa biologinen mies (heteronormatiivisuuden edustajana) asettuu tarkastelun keskiöön ja muutospaineiden seurauksena saa haltuunsa suuremman mahdollisuuden liukua eri gendereiden välillä. naissukupuoli (sex) jää staattisena hahmona statistiksi, mikä ei sitten olekaan enää tasa-arvoista.
q-teoria siis omista konstruktioistaan käsin tekee tasa-arvon saavuttamisen mahdottomaksi. :)
toiston välttämiseksi en luettele muita q-teorian jo lähtökohtaisia virheolettamia, kuitenkin hblt-väen konservatiivisuus ja vahvasti sitoutunut identiteetti sekä heteronaisten ylläpitämä heteronormatiivisuus riittävät yksin romuttamaan suurimman osan tämän sinänsä mielenkiintoisen filosofisen anekdootin savijaloista.
en ota kantaa flinckinkään väitöskirjan tieteelliseen tasoon, siihen on eri henkilöt olemassa eikä tältä palstalta löydy kahta henkilöä enempää, joilla riittää näkemystä, tietoa, oppineisuutta arvostella hyväksytyn väitöksen kvalidatiivisia arvoja. meistä kumpikaan ei ole se toinen näistä henkilöistä.