Onko karismaattisuus oikei ja miten sen oppi perustellaan,Kysyn?
Onko se oikein?
Karismaattisuus
3114
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ei kai karismaattisuudella ole mitään kristinopista poikkeavaa oppia. Oman käsitykseni mukaan karismaattisissakin liikkeissä oppi voi olla ihan Raamatullista, mutta painotetaan enemmän kokemuksellisuutta ja armolahjojen toimintaa.
Mitään vikaa kai karismaattisuudessa ei ole, mutta tähänkin asiaan täytyy aina suhtautua mielestäni harkinnalla ja maltillisesti.
Kirjoitin täällä viime viikolla eräässä keskustelussa:
Kokemuksia ei mielestäni ole mitään syytä painottaa uskonnossa, koska ihminen on ihminen. Jos ihminen saa päähänsä ajatuksen, että kokemusten kautta hän saa jotain enemmän, niin silloinhan ihminen pyrkii saamaan kokemuksen. Tällainen pyrkimys ei ole oikein hyvä juttu, koska tiedämmehän, että jos oikein pinnistää, niin kyllä ihminen pystyy itse aiheuttamaan itselleen jonkinlaisen kokemuksen (mitä väsyneempi, sen helpommin).
Kuitenkaan kristinuskossa ei ole tarkoitus tavoitella kokemuksia, ne kyllä kuuluvat kristinuskoon ja niitä kyllä jokaisen uskovan elämän varrella on enemmän tai vähemmän, mutta sellaiset itse pinnistetyt kokemukset mitä joissain uskonnoissa tietoisesti tavoitellaan, ovat enemmänkin haitaksi kuin hyödyksi. Hyödyksi taas on jokainen Jumalan antama kokemus, mutta ne tulevat juuri silloin kun niitä vähiten odottaa ja niihin liittyy hyvin usein jokin ihan konkreettinen opetus tai rohkaisu tai mitä milloinkin tarvitaan.
On olemassa kristillisiä järjestöjä, jotka ovat liikaa lähteneet painottamaan kokemuksia ja kaikkea yliluonnollista jopa niin paljon, että herää kysymys voiko noista järjestöistä puhua enää ollenkaan kristillisinä. Kristinusko kun perustuu Jeesuksen Kristuksen tuntemiseen omana Vapahtajana, eikä suinkaan kokemuksiin.
Miksi sitten kaikki opettavat eri tavoin?Eri kaste. Erilainen oppi koko sen laajuudessaan siis koko oppi ei ole yhtä ei ole myöskään yksi Herra,ei yksi usko j.n.e. koska ne poikkeavat täysin toisistaa.Korostukset ovat näkemyksestäni vain omien erikoisoppien esille tuomista jolla koetetaan saada eksytetyiksi ne jotka eivät ole karismaattisia.Aitoja kokemuksia kuten RISTI joka kuuluu uskon elämän alkuun,siitä ei puhuta saatikka siitä kukaan haluaa kuulla. Tämä se on kokemusta ja aitoa uskoa ja sen alun tuomaa opillista puhtautta ja elämän myönteistä kehitystä joka tosin uskovissakin tapahtuu suuressakin heikkoudessa.Minne menet Kristikunta?
Ei kai karismaattisuudella ole mitään kristinopista poikkeavaa oppia. Oman käsitykseni mukaan karismaattisissakin liikkeissä oppi voi olla ihan Raamatullista, mutta painotetaan enemmän kokemuksellisuutta ja armolahjojen toimintaa.
Mitään vikaa kai karismaattisuudessa ei ole, mutta tähänkin asiaan täytyy aina suhtautua mielestäni harkinnalla ja maltillisesti.
Kirjoitin täällä viime viikolla eräässä keskustelussa:
Kokemuksia ei mielestäni ole mitään syytä painottaa uskonnossa, koska ihminen on ihminen. Jos ihminen saa päähänsä ajatuksen, että kokemusten kautta hän saa jotain enemmän, niin silloinhan ihminen pyrkii saamaan kokemuksen. Tällainen pyrkimys ei ole oikein hyvä juttu, koska tiedämmehän, että jos oikein pinnistää, niin kyllä ihminen pystyy itse aiheuttamaan itselleen jonkinlaisen kokemuksen (mitä väsyneempi, sen helpommin).
Kuitenkaan kristinuskossa ei ole tarkoitus tavoitella kokemuksia, ne kyllä kuuluvat kristinuskoon ja niitä kyllä jokaisen uskovan elämän varrella on enemmän tai vähemmän, mutta sellaiset itse pinnistetyt kokemukset mitä joissain uskonnoissa tietoisesti tavoitellaan, ovat enemmänkin haitaksi kuin hyödyksi. Hyödyksi taas on jokainen Jumalan antama kokemus, mutta ne tulevat juuri silloin kun niitä vähiten odottaa ja niihin liittyy hyvin usein jokin ihan konkreettinen opetus tai rohkaisu tai mitä milloinkin tarvitaan.
On olemassa kristillisiä järjestöjä, jotka ovat liikaa lähteneet painottamaan kokemuksia ja kaikkea yliluonnollista jopa niin paljon, että herää kysymys voiko noista järjestöistä puhua enää ollenkaan kristillisinä. Kristinusko kun perustuu Jeesuksen Kristuksen tuntemiseen omana Vapahtajana, eikä suinkaan kokemuksiin.