Voiko luterilainen ajatella vapaista suunnista puolisoa, jos ei voi, niin miksi ?
Olen tietoinen, että monet hylkäävät ehdokkaan, jos toinen osapuoli kuuluu vapaisiin suuntiin. Onko parempi sitten ,että toinen on "uskomaton" luterilainen, kun uskovainen vapaisiin suuntiin kuuluva ? Jos kumminkin korostetaan sitä, että usko on se mikä pelastaa, niin saako kaste tapa olla eroittava tekijä, jos samaan taivaaseen ollaan kumminkin matkalla ? Silloin sen ymmärtää että sukset voi mennä ristiin, jos luterilaisen usko peustuu lapsikasteeseen. Mutta jos kummatkin koroittavat sitä asiaa, että usko Jeesukseen on pelastava asia, niin saako seurakunta olla silloin vaikuttamassa kahden ihmisen mahdolliseen yhteiselämään, ihmettelevä ?? Onhan avioliitossa muitakin asioita , missä puolisot eivät välttämättä ajattele samanlailla.
Olen tietoinen, että monet hylkäävät ehdokkaan, jos toinen osapuoli kuuluu vapaisiin suuntiin. Onko parempi sitten ,että toinen on "uskomaton" luterilainen, kun uskovainen vapaisiin suuntiin kuuluva ? Jos kumminkin korostetaan sitä, että usko on se mikä pelastaa, niin saako kaste tapa olla eroittava tekijä, jos samaan taivaaseen ollaan kumminkin matkalla ? Silloin sen ymmärtää että sukset voi mennä ristiin, jos luterilaisen usko peustuu lapsikasteeseen. Mutta jos kummatkin koroittavat sitä asiaa, että usko Jeesukseen on pelastava asia, niin saako seurakunta olla silloin vaikuttamassa kahden ihmisen mahdolliseen yhteiselämään, ihmettelevä ?? Onhan avioliitossa muitakin asioita , missä puolisot eivät välttämättä ajattele samanlailla.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Parempi minusta on uskova puoliso, joka on matkalla samaan taivaaseen.
Siinä saattaa vain olla ongelmia. Mutta jos niistä voi sopia eikä kumpikaan joudu pahoihin ristiriitoihin omassa vakaumuksessaan, niin ihan hyvin voi liitto toimia.
Puolison suku ei ehkä hyväksy, että olet luterilaisena vain lapsena kastettu. Jos liittoon syntyy lapsia, haluat, että heidät kastetaan, hän taas ei ehkä tahdo sitä. Jos koet, että hengellinen kotisi on luterilaisten parissa, mutta hänen taas selkeästi jossain vapaassa suunnassa, niin joudutte käymään eri tilaisuuksissa, tai toinen saattaa joutua osallistumaan toisen mukana tilaisuuksiin, joita ei koe niin omikseen. Ehkä jompikumpi joutuisi vähän vastentahtoisesti vaihtamaan jäsenyytensä puolison kirkkoon, ettei olisi kahden erilaisen opinsuunnan tuomia jännitteitä. Tällaisia ongelmia voi olla puolisoilla itsellään, tai niitä saattavat aiheuttaa sukulaiset tai yhteisöt. Mutta jos tällaisista seikoista ei tule ongelmia, niin mikäs siinä sitten! Nykyään on käsittääkseni vastakkainasettelu vähentynyt ja yhteiskristillinen ajattelu lisääntynyt, että luultavasti siinä ei ole pahempia ongelmia, mutta kannattaa etukäteen selvittää vähän asiaa.
jos uskotaan:USKO HERRAAN JEESUKSEEN NIIN PELASTUT, ja kaikessa muussakin Raamattu saa olla tien näyttäjä.
Ei siis, kasteen armot, ihmisten keksimät sakramentit,ihmisopit, järjen päätelmät, tunnustuskirjat, jne
Pyhä Henki so. joka yhdistää....kaikkia niitä joissa Jumalan Henki on, Hän johdattaa.
loi myös miehen.. ja kun mies oli yksinäinen ,hän loi miehettären.
Se jos Jumalaan ei usko, on ihmisen oma valinta.
Itse olen huomannut ,että usko auttaa elämässä monin tavoin sekä suhtautumisena että usein sen seurauksena myös monina mahdollisuuksina.
Jos asia on se, että on mies ja nainen ja he rakastavat toisiaan.
Älkää silloin antako olla esteenä mielipiteenne asioista, sillä yhdessä silloin kuuluu yhteistä etua etsiä.
Jos kummatkin ovat omaa mieltänsä kaikesta ja mikään ei sovi yhteen, niin kyllä se homma ei toimi.
Hyvä on ymmärtää että naimisissa kummankin tulisi ajatella toisen etua.Ei omaansa.
Tästähän oikeassa rakkaudessa on kysymys.