http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1288309
Missähän ne suomalaiset rintamakarkurit nukkuvat ikiuntaan seuraavan huhun/juorun mukaan.
Missähän ne suomalaiset rintamakarkurit nukkuvat ikiuntaan seuraavan huhun/juorun mukaan.
Huhtiniemen vainajat
Juho-Kusti Pyysalo
10432
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Siitä huolimatta, että teloitettuja ei löytyisi koskaan, niin kukaan ei voi enään kiistää, etteikö teloituksia olisi tapahtunut. Tuskin alemman portaan herrat olisivat uskaltaneet uhmata Mannerheimin antamaa murhakäskyä.
Nyt jotain todistetta pitää olla ennen kuin väite-
tään joukoittain tapetun näitä "syyttömiä" rintama-
karkureita!
Tai voihan sitä väittää tietysti. Kuten että
kommunismi on inhimillistä, demokraattista ja
oikeudenmukaista.
Erona on se että ensin mainitusta puuttuu todisteet
ja toiseksi mainittu on todistettu.
Polttakaa jo ne punalippunne ja kasvakaa isoksi.
Teiniliittokaan ei enää ole entisensä.
Ihan vaan tiedoksi.
Se paperihan löytyi, jossa ylipäällikkö antoi käskyn murhata psykoosiin joutuneet sotilaat. Melkoinen palkinto Suomea urhoollisesti puolustaneille miehille.
Ovat ruumit ?
Siällähän ne ruumiit pruukaavat olla.
saatanan tollo. Karkureille (kommareita) annettiin (muutamille) lyijyruokintaa.
Rintamalle jäi ainoastaan kaatuneet ja sotavangit. Saatanan vellihousu kehtaa väittää veteraanejamme pelkureiksi. Meneppäs huuteleaan tommosia lauantaiyönä nakkikioskille, niin katotaan kuinka käy.
Suomi oli sodan aikanakin oikeusvaltio. Suomi ei harjoittanut mitään salaisia kenttäoikeuksia. Sellainen on kommunistien propagandaa.
Jos sellaista olisi ollut, olisi se jo aikoja sitten tullut ilmi, koska oli niin paljon silminnnäkijöitä ja Neuvostoliiton valvontakomissio olisi aivan varmasti selvittänyt asian. Että suut kiinni tästä asiasta nyt. Jotkut klopit tätä vielä nykyäänkin paisuttelevat, kun eivät keksi muuuta kirjoitettavaa.
Ja mm. Hella Wuolijoki melkein ammuttiin.
Hella Wuolijoki ei saanut kuolemantuomiota, hänen puolellaan oli kansainvälinen huomio, olihan hän mm. USA:han siirtyneen Brechtin ystävä. Viimeiseksi Suomessa teloitetuksi naiseksi jäikin helsinkiläinen ompelijatar Martta Koskinen. Koskinen oli vastarintaliikkeessä pieni tekijä, mutta hänellä ei ollut suojelijoita. Koskinen teloitettiin 29.9.-43, kun fasismin tappion olisi pitänyt olla Suomessakin jo päivänselvä asia. Jukka Rislakin kirja "Maan alla : vakoilua, vastarintaa ja urkintaa Suomessa 1941-1944" kertoo Suomessa toimineista ja teloitetuistakin toisinajattelijoista jatkosodan aikana. Nämä olivat siviilejä, ja joukossa oli nainenkin (Martta Koskinen).
Jokunen ammuttiin Sörnäisten vankilan sisäpihalla. Syytteenä oli yleensä sotilaallisten tietojen luovuttaminen Neuvostoliitolle tai liittoutuneille (Iso-Britannialle tai USA:lle).
Näille teloitetuille on Malmin hautausmaalla Helsingissä oma muistokivensä "Fasismin uhreille 1941-44 henkensä menettäneiden muistoksi".
Tässä aiheesta wikipediassa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Martta_Koskinen
Ja mm. Hella Wuolijoki melkein ammuttiin.
Hella Wuolijoki ei saanut kuolemantuomiota, hänen puolellaan oli kansainvälinen huomio, olihan hän mm. USA:han siirtyneen Brechtin ystävä. Viimeiseksi Suomessa teloitetuksi naiseksi jäikin helsinkiläinen ompelijatar Martta Koskinen. Koskinen oli vastarintaliikkeessä pieni tekijä, mutta hänellä ei ollut suojelijoita. Koskinen teloitettiin 29.9.-43, kun fasismin tappion olisi pitänyt olla Suomessakin jo päivänselvä asia. Jukka Rislakin kirja "Maan alla : vakoilua, vastarintaa ja urkintaa Suomessa 1941-1944" kertoo Suomessa toimineista ja teloitetuistakin toisinajattelijoista jatkosodan aikana. Nämä olivat siviilejä, ja joukossa oli nainenkin (Martta Koskinen).
Jokunen ammuttiin Sörnäisten vankilan sisäpihalla. Syytteenä oli yleensä sotilaallisten tietojen luovuttaminen Neuvostoliitolle tai liittoutuneille (Iso-Britannialle tai USA:lle).
Näille teloitetuille on Malmin hautausmaalla Helsingissä oma muistokivensä "Fasismin uhreille 1941-44 henkensä menettäneiden muistoksi".
Tässä aiheesta wikipediassa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Martta_Koskinen