Ulkoministeri Rolf Wittigin lähettämästä kirjeestä uusin näytttö Suomen ja natsien yhteistoimista.
"Juhannuspäivänä kello 12 oli minut kutsuttu valtamarski Göringin puheille Karinhalliin jättämään hänelle myönnetty valkoisen Ruusun Suurristi ketjuineen.
Mukana oli sotilasasiamiehemme eversti Horn sekä saksalaisten sotilashankinnoista Suomeen hyvin tunnettu eversti Veltjens.
Meidät otti vastaan Göring tilavassa työhuoneessaan, jossa hän oli yksin saapuvilla sotakartan ääressä, selostaen aluksi pitkälti siihen asti suoritettuja sotatoimia - 2 päivässä oli edetty Minskiin ja tuhottu 2562 venäläistä lentokonetta - ja jätti sitten minulle tilaisuuden tehtäväni suorittamiseen.
Lausuin suurristiäni ojentaessani muutamia sanoja, joissa muistutin mieliin hänen helmikuussa 1940 minulle antamansa neuvoa, että Venäjän kanssa olisi tehtävä rauha nopeasti sekä samassa tilaisuudessa esittämäänsä lupaustä, että Suomi oli saava takaisin kaiken, mitä se joutuu menettämään, koron kanssa, sekä niitä terveisiä, jotka hän sotamarsalkka Mannerheimin kautta lähetti minulle pääministerinä kesällä 1935 ja joissa oli luvattu, että jos Venäjä hyökkää Suomeen, Göring heti lähettää lentokonelaivueen avuksemme.
Vastauspuheessaan Göring lähti huomautuksesta puheessani, että ketjua koristaa hakaristi, joka oli myöskin Saksan vaakunan symboli, ja jatkoi, että hän oli koko Suomen sodan ajan sanonut, että Suomen pitäisi tehdä rauha, ennenkuin Venäjä oli ehtinyt hävittää Suomen sivistyneistön ja johtajajoukon, jonka kautta Suomen kansa olisi lopullisesti tullut tuhotuksi, ja lausui iloinneensa siitä, että Suomi oli noudattanut hänen neuvoaan.
Nyt on Suomi saava hyvityksen. Yhdessä Saksan kanssa se käy taistelua idän demoonien valtaa vastaan.
Kommunismi on Venäjältä hävitettävä ja Venäjä jaettava pikkuvaltakuntiin, jotka eivät enää koskaan voi olla vaaraksi länsimaiselle sivistykselle. Suomi voi valita sellaiset rajat kun se haluaa.
Kartalla hän kysyi, mitä rajoja haluaisimme, jolloin hänelle osoitin Neuvosto-Karjalan rajan ja Onegan kaupungin Vienan merellä lausuen, että Suomen vanhat asutusalueet kulkivat sanottua rajaa, samaten kuin Kuolan niemimaankin on vanhaa Suomen asustusta.
Tähän hän lausui, että Kuolan rikkauksista on Saksan kanssa tehtävä taloudellinen sopimus.
Entä haluaako Suomi Pietarin - johon sanoin, että Pietari tulee aina olemaan Suomelle uhkana, johon hän: "Siis se on hävitettävä ja tullaan hävittämään samoin kuin Moskovakin on hävitettävä."
Sen jälkeen hän selosti laajasti Molotovin käyntiä Berliinissä marraskuussa 1940, jolloin Molotov oli tehnyt vaatimuksen, ettei Saksa auttaisi Suomea, joka oli Venäjän etupiirissä ja jonka valloittaminen oli Venäjälle tärkeätä.
Kaksi päivää Saksa koitti välttää vastaamasta Molotovin kysymykseen, kunnes Molotov kolmantena päivänä teki sen niin suoraan, ettei vastausta enää voitu sivuuttaa. Väliajan Göring oli käyttänyt osoittaakseen Suomen kansan urhoollisuuden Führerille, joka sitten olikin vastannut Molotovin kysymykseen, miksi Saksa ei tahtonut jättää Suomea Venäjälle, että ensiksikin Saksa ei toivonut uutta sotaa Pohjolassa ja toiseksi, että niin urhoollista kansaa kuin Suomen ei Saksa voi jättää yksin, koska urhoollisuus on kaikkien kansojen paras ominaisuus ja piirre, jota Saksa kussakin kansassa todella kunnioittaa.
Tähän vastaukseen Molotov sai tyytyä (Auswärtiges Amt antoi, kuten muistetaan, tämän keskustelun johdosta kuivan selostuksen, jonka mukaan Saksa ei toivonut uutta konfliktia Pohjolassa ja että Saksalla oli syytä odottaa, että Venäjä noudatti tätä toivomusta.
Göring lähetti eversti Veltjensin Mannerheimin luokse, joka häneltä sai jonkun verran täydellisemmän selostuksen asiasta, joka sitten muitakin teitä tuli täydellisempänä tiedoksi).
Tämän jälkeen vei Göring minut kahden kesken puutarhaan, jossa istuimme kesäkatoksen alla puolisen tuntia. Sen kuluessa Göring selosti Saksan diplomaattista menettelyä ennen sodan puhkeamista, Kreetan valtaamisen tärkeyttä sotatoimien aloittamisella ja Ruotsin suhtautumista, kuten olen raportissani No.8 kertonut.
Vielä hän tiedusti, kuinka Suomen työväestö ottaa asian ja vakuutti, että kun sotaretki Euroopassa on päättynyt, ei Eurooppaan enää tule sotaa, vaan suuri työn ja kukoistuksen kausi.
Palattuamme takaisin työhuoneeseen Göring selitti Saksan operatiivisia suunnitelmia sekä pyysi kiittämään presidentti Rytiä ja sotamarsalkka Mannerheimia saamastaan suuresta kunnianosoituksesta ja näin oli tämä tunnin kestänyt audienssi loupssa.
Terveisin
veljesi
T.M.K. [nimikirjaimet käsin}
"Juhannuspäivänä kello 12 oli minut kutsuttu valtamarski Göringin puheille Karinhalliin jättämään hänelle myönnetty valkoisen Ruusun Suurristi ketjuineen.
Mukana oli sotilasasiamiehemme eversti Horn sekä saksalaisten sotilashankinnoista Suomeen hyvin tunnettu eversti Veltjens.
Meidät otti vastaan Göring tilavassa työhuoneessaan, jossa hän oli yksin saapuvilla sotakartan ääressä, selostaen aluksi pitkälti siihen asti suoritettuja sotatoimia - 2 päivässä oli edetty Minskiin ja tuhottu 2562 venäläistä lentokonetta - ja jätti sitten minulle tilaisuuden tehtäväni suorittamiseen.
Lausuin suurristiäni ojentaessani muutamia sanoja, joissa muistutin mieliin hänen helmikuussa 1940 minulle antamansa neuvoa, että Venäjän kanssa olisi tehtävä rauha nopeasti sekä samassa tilaisuudessa esittämäänsä lupaustä, että Suomi oli saava takaisin kaiken, mitä se joutuu menettämään, koron kanssa, sekä niitä terveisiä, jotka hän sotamarsalkka Mannerheimin kautta lähetti minulle pääministerinä kesällä 1935 ja joissa oli luvattu, että jos Venäjä hyökkää Suomeen, Göring heti lähettää lentokonelaivueen avuksemme.
Vastauspuheessaan Göring lähti huomautuksesta puheessani, että ketjua koristaa hakaristi, joka oli myöskin Saksan vaakunan symboli, ja jatkoi, että hän oli koko Suomen sodan ajan sanonut, että Suomen pitäisi tehdä rauha, ennenkuin Venäjä oli ehtinyt hävittää Suomen sivistyneistön ja johtajajoukon, jonka kautta Suomen kansa olisi lopullisesti tullut tuhotuksi, ja lausui iloinneensa siitä, että Suomi oli noudattanut hänen neuvoaan.
Nyt on Suomi saava hyvityksen. Yhdessä Saksan kanssa se käy taistelua idän demoonien valtaa vastaan.
Kommunismi on Venäjältä hävitettävä ja Venäjä jaettava pikkuvaltakuntiin, jotka eivät enää koskaan voi olla vaaraksi länsimaiselle sivistykselle. Suomi voi valita sellaiset rajat kun se haluaa.
Kartalla hän kysyi, mitä rajoja haluaisimme, jolloin hänelle osoitin Neuvosto-Karjalan rajan ja Onegan kaupungin Vienan merellä lausuen, että Suomen vanhat asutusalueet kulkivat sanottua rajaa, samaten kuin Kuolan niemimaankin on vanhaa Suomen asustusta.
Tähän hän lausui, että Kuolan rikkauksista on Saksan kanssa tehtävä taloudellinen sopimus.
Entä haluaako Suomi Pietarin - johon sanoin, että Pietari tulee aina olemaan Suomelle uhkana, johon hän: "Siis se on hävitettävä ja tullaan hävittämään samoin kuin Moskovakin on hävitettävä."
Sen jälkeen hän selosti laajasti Molotovin käyntiä Berliinissä marraskuussa 1940, jolloin Molotov oli tehnyt vaatimuksen, ettei Saksa auttaisi Suomea, joka oli Venäjän etupiirissä ja jonka valloittaminen oli Venäjälle tärkeätä.
Kaksi päivää Saksa koitti välttää vastaamasta Molotovin kysymykseen, kunnes Molotov kolmantena päivänä teki sen niin suoraan, ettei vastausta enää voitu sivuuttaa. Väliajan Göring oli käyttänyt osoittaakseen Suomen kansan urhoollisuuden Führerille, joka sitten olikin vastannut Molotovin kysymykseen, miksi Saksa ei tahtonut jättää Suomea Venäjälle, että ensiksikin Saksa ei toivonut uutta sotaa Pohjolassa ja toiseksi, että niin urhoollista kansaa kuin Suomen ei Saksa voi jättää yksin, koska urhoollisuus on kaikkien kansojen paras ominaisuus ja piirre, jota Saksa kussakin kansassa todella kunnioittaa.
Tähän vastaukseen Molotov sai tyytyä (Auswärtiges Amt antoi, kuten muistetaan, tämän keskustelun johdosta kuivan selostuksen, jonka mukaan Saksa ei toivonut uutta konfliktia Pohjolassa ja että Saksalla oli syytä odottaa, että Venäjä noudatti tätä toivomusta.
Göring lähetti eversti Veltjensin Mannerheimin luokse, joka häneltä sai jonkun verran täydellisemmän selostuksen asiasta, joka sitten muitakin teitä tuli täydellisempänä tiedoksi).
Tämän jälkeen vei Göring minut kahden kesken puutarhaan, jossa istuimme kesäkatoksen alla puolisen tuntia. Sen kuluessa Göring selosti Saksan diplomaattista menettelyä ennen sodan puhkeamista, Kreetan valtaamisen tärkeyttä sotatoimien aloittamisella ja Ruotsin suhtautumista, kuten olen raportissani No.8 kertonut.
Vielä hän tiedusti, kuinka Suomen työväestö ottaa asian ja vakuutti, että kun sotaretki Euroopassa on päättynyt, ei Eurooppaan enää tule sotaa, vaan suuri työn ja kukoistuksen kausi.
Palattuamme takaisin työhuoneeseen Göring selitti Saksan operatiivisia suunnitelmia sekä pyysi kiittämään presidentti Rytiä ja sotamarsalkka Mannerheimia saamastaan suuresta kunnianosoituksesta ja näin oli tämä tunnin kestänyt audienssi loupssa.
Terveisin
veljesi
T.M.K. [nimikirjaimet käsin}
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mitä tohon nyt osais sanoa?
Vaikkapa: kyllä ne ruotsalaiset tämänkin tiesivät.
kehiin, kiitos?