Jumalan kirkossa on vain kaksi sakramenttia, kaste ja ehtoollinen; näemmehän, että vaqin niihin sekä Jumalan asettama merkki että lupaussyntien anteeksiantamisesta. Sillä parannuksen sakramenttiin, jonka olen liittänyt näihin kahteen, ei kuulu näkyvää ja Jumalan asettamaa merkkiä eikä parannus- niin kuin sanoin- ole mitään muuta kuin tie ja palaamista takaisin kasteeseen. Tälläisia ohjeita Kristitylle kirjoitteli Luther meille jossa hän on katsonut sakramenttien sisältöä..
Kaste+parannus!
Ihmettelijä!
24613
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Odottelin liikeiden innokasta kannanottoa tähän..keskeiseen asiaan mutta samaa mieltä silloin ollaan ja mutinat pois eikö totta..
Niin se Luther opetti, ja niin opetetaan yhä vieläkin esikoislestadiolaisuudessa, että kun epäuskoon joutunut ihminen kääntyy eli tekee parannuksen, hän palaa silloin kasteen armoliittoon (jos hänet siis on jo aikaisemmin kastettu). Siihenkö halusit kommenttia?
Hyvä että opettatte niin..kaste ja parannus yhdessä ja anteeksi saa sakramentissa syntinsä katuva..Miksi parannus haetaan erilleen asioista!?
Anteeksiannossa saa paluun kasteeseen..Siellähän sanotaan kasyeen kohdalla että vanhurskas Jumala ottaa "liiton" vastaan ottaneen synnit kantaakseen.Liitto yhtä kuin kasteessa otettu(kuvattu kihloilla yms) Vuorostaan saamme vanhurskauden Jumalalta joka vanhurskauttaa uskovansa..
Kuinka esikoislestadiolaisilla anteeksianto tapahtuu? Kaste, onko kristilliseen tapaan?
Kuullut että teillä saman tyylinen kristin usko kuin Sveitsin suuntaus aikoinaan joilla mm. taide ym esineet vähmmän esillä kirkko tiloissa ja ilmeiseti myös kotosalla?
Jumalan anteeksiantamus välitetään ihmiselle sanan ja sakramenttien kautta.
Ehtoollinen on kuitenkin tarkoitettu vain uskovaisille, eikä esikoislestadiolaisuudessa yleensä ajatella, että siinä voisi epäuskoinen saada uskon. Ehtoollisessa on kyllä syntien anteeksiantamus, mutta vain niille, jotka sen jaksavat ottaa vastaan uskolla.
Rukous taas ei luterilaisen, eikä myöskään esikoislestadiolaisen, käsityksen mukaan ole armonväline, joten rukouksen kautta ei voi saada syntien anteeksiantamusta.
Ja mitä jää jäljelle? -> Sana. Eli ihminen kääntyy ja palaa kasteen armoliittoon siis uskomalla sanan syntien anteeksiantamuksesta. Se usko voi tulla henkilökohtaisesta synninpäästöstä, yleisesti julistetusta synninpäästöstä tai ihan vain yksinkertaisesta saarnasta, kun kirkastetaan Kristuksen sovitustyötä. Mitkään tietyt sanat tässä yhteydessä eivät siis ole välttämättömät.
Kun ihminen on saanut elävän uskon, hän alkaa vaeltaa tässä uskossa. Ja useimmiten yksi ensimmäisiä tapahtumia tällä uskon tiellä on, että ihminen tunnustaa syntejään rippi-isälle ja saa kuulla todistuksen, että myös nämä synnit ovat anteeksi, mikä vahvistaa uskoa.
Pitää jossain määrin paikkansa, että esikoislestadiolaisten rukoushuoneissa ei ole juurikaan taidetta. Samoin monilla ei ole kodeissaan esim. tauluja seinillä, mutta toisilla taas on.
eli hyvin samaan tapaan kuin vanhoillisilla, kertoilit aiemmin että teillä "puuttuu" käden nosto mm..Seuroissa kuullut että "poikkeavampi" vaatetus musiikiton seura tapahtuma..Tästähän ei ole muuta kuin suosituksia olemassa musiikilla/ilman..Hyvää lauluääntä riittää niin ei kai kauniinpaa tapahtumaa olekkaan:) Teilläkin epäuskoviksi sanotaan ilmeisesti "muita"..
Uskostahan kyse, saako kristillisellä sakramentilla synnit anteeksi..Miksipä ei saisi kun kristin uskosta kyse ja Jumalan lupaus on raamatussa näin toimien tulee tehdä. Onhan Ev.lut järjestämässä myös seura toimintaa ja raamattu tapahtumia joista ei suurta numeroa tehä. Koska kuuluvat kirkkoon ja käyvät seuroissa joka haluaa ei velvoitteita. Toisille jää vähemmän aikaa ja käyvät kirkko tapahtumissa.
Onhan tämä aikakin sellainen että ihmisiltä vaaditaan paljon aikaa työelämässäkin. Mitä ajattelet tuosta Lutherin kirjoituksesta jossa hän kertoilee uskon perustoista?(tällä etusivulla oleva kirjoitus)?
Eli ilmeisesti tarkoitit sitä anekirjoitusta, jossa viitattiin Lutheriin? Mitään Lutherin omaa kirjoitusta en muista täällä viime aikoina nähneeni.
Aneista ajattelen, että niitä voi kyllä esiintyä eri muodoissa nykyaikanakin. Mikä tahansa asia, jota joku tekee ansaitakseen autuuden voi olla tällainen "ane". Eli jos joku ajattelee, että "nyt täytyy nostaa käsi ylös niin sitten saan anteeksi" (jos on vl), tai että "nyt täytyy mennä pyytämään anteeksi, niin sitten saan uskoa" (jos on el), niin nämäkin asiat voivat tulla "aneiksi". Eli asiassa itsessään ei välttämättä tarvitse olla mitään vikaa, mutta ihmiset itse tekevät asian itselleen "aneeksi".
Samoin rahan keräämisistä eri tarkoituksiin voi tulla "aneita", jos joku alkaa ajatella niin että vasta jos antaa rahaa on oikea uskovainen. Tässäkään tapauksessa rahan keräys sinänsä ei ole väärä. Vääryys on kokonaan rahan antajan väärässä mielessä. Rahaakin on välttämätöntä kerätä, jotta seurakunta ylipäätänsä voisi toimia.
Niin lukekoon itsekukin..suoraa lainausta Lutherin teksistä tiedän kun itsekkin olen aiheesta lukenut.. Niin muu rahan "keräys" jossa toiminnan tuen nimellä haetaan rahaa tai liikkeen jäsen näin "ostaa" anteeksi syntinsä, menettääkin sielunsa! Rahaa tai rahan alaista toimintaa ei tulisi käyttää vedoten välttämättömyyteen..Tai saada asille sellainen kuva että olet saapa armon kun osallistut siihen..ja siihen..
Jumalahan ei vaadi tekemään näin että usko vahvistuisi vaan me ihmiset teemme näin..Aihe koskettava tätäkin päivää ja "rajan tunteminen" varmaan vaikeaa. Itsellä on kohta jossa tuon Lutherin näkemyksen kasteesta ja parannuksesta. On hänen omaa kirjoittamaansa päätöstä siitä mitkä ovat, olevana Jumalan kirkon sakramentit.
Samoin jos joku ajattelee, että: "nyt täytyy ripittäytyä jollekin saarnaajalle tai "vakaalle" kristitylle, että saan syntini anteeksi ja tulen autuaaksi". Eihän ripin asettamiselle autuuden tai uskon EHDOKSI (kuten es.lest. saarnoissa nykyisin hyvin usein kuulee todisteltavan), ole mitään raamatullista, tai edes luterilaista perustetta. Näin tehtäessä, kuten sen esitit, se luokiteltakoon nimenomaan aneeksi, eli suoritusperäiseksi autuudenhankkimiseksi.
Olen ihan samaa mieltä siitä, että myös ripittäytyminen tällä tavalla ymmärrettynä on ilman muuta "ane". En maininnut sitä erikseen, koska samasta asiastahan henkilökohtaisen synninpäästön pyytämisessäkin on kyse, eli siinä jos mennään saarnan jälkeen pyytämään anteeksi. Siinä vain ei useimmiten tunnusteta syntejä yhtä yksityiskohtaisesti.
Siitä taas olen vähän eri mieltä, että ripin esittäminen autuuden ehtona olisi jotenkin tavallista esikoislestadioisuuden saarnoissa. Ainahan tietysti joukkoon mahtuu sellaisia, joille ei autuuden asia ole oikein kirkastunut, mutta en minä ainakaan muista tähän mennessä koskaan kenenkään saarnaajan saarnassaan asettaneen rippiä autuuden ehdoksi.
Kaipaileisin vanhoillisilta kanssa mielipiteitä!?
Onhan heidän toiminnassaan rahan antoa, lahjoituksia, työntekoa seurakunnan hyväksi. Liittyminen "ilmaista" mutta jostain ne miljoonat tulee jotka tilinpäätöksessä!? Mielipiteitä esille, niistä ei vaadita nyt "hintaa"!? Ilman saa esittää..el esitti jo omansa!?
Ei tuommoiseen jaksa vastata, kun vain riitaa haastatte. Sitäpaitsi alkuperäinen otsikko ei puhunut rahasta, vaan kasteesta.
lue myös Lutherin uskon käsitys kirjoitus läpi jossa aneista kirjoitettu..ja lue koko keskustelu tästä läpi! ´kaste maksuton mutta, anteeksiannon "ostosta" kyse..Ostetaanko anteeksianto (aneella) ihmisiltä..?
Ne miljoonat tulee vapaa ehtoisesti omista resursseista annetuista yhteiseksi ja Jumalan valtakunnan työn hyväksi.
Ei ne mitään aneita ole. Hyviä tekoja kylläkin, mutta ne ei ole uskon edellytyksiä.
Tuosta käden nostosta on ollu näköjään puhetta. Sanon vaan ettei kättä tarvii nostaa vaan uskoa sana omakohtaisesti.
Annat omista resursseista varoja..Aiemminkin ollut puhetta ettei Jumala vaadi rahaa, vai vaatiiko? Sanoisin että ei vaadi! "Valtakunta" eli ihmiset siellä rahaa vaatii ja käyttämään aikaa seurakunnan hyväksi! Tarkoittaa hyvät teot että teet jotain. Seurakunnan silmissä olet "puhdas" vähennät heidän työtaakkaansa (muiden ihmisten). Työllä saat heidänkin hyväksynnän. Liittyminen näin ollen on ollut maksutonta kuten huomaat kun näitä asioita esittelet. Kenellekkään ei saa "meidän" toiminnasta kertoa:) Sinut eroitetaan tästä "paratiisista" jos kerrot ulos että ajattelet eritavalla. Sinua tarvitaan tekemään jotain.. Pelastat seurakunnan toiminnan ja sen rahavirran. Muitten on ulkopuolella oltava pahoja..eikö niin! Jumala ei vaadi kuin uskot hänen rakkauteensa jonka olet kasteessa osaksesi saanut. Kaikille tulee koettelemuksia elämässä olipa sitten mihin uskoon kuuluva tahansa. Niitä vaikeuksia vastaan joudumme käymään luottaen yksin ja Jumalan armoon..
Älähän kyseenalaista uskovaiselle sopivaa elämää.
Heprealaiskirjeen 13ssa sanotaan mm.
16"Älkää myöskään unohtako tehdä hyvää ja antaa omastanne, sillä sellaiset uhrit ovat Jumalalle mieleen. "
Ei omaksi autuudeksi mutta Jumalan mieleen. Eikö niin sitten sais tehdä? Vai pidänkö kaiken itselläni.
Apt 4.
Uskon ja omaisuuden yhteys
32 Koko uskovien joukolla oli yksi sydän ja yksi sielu. Kukaan ei pitänyt omanaan sitä, minkä omisti, vaan kaikki oli heille yhteistä. 33 Apostolit todistivat voimallisesti Herran Jeesuksen ylösnousemuksesta, ja Jumalan armo oli heidän kaikkien osana runsain määrin. 34 Kukaan ei kärsinyt puutetta. Ne, jotka omistivat tilan tai talon, myivät sen ja luovuttivat kauppasumman 35 apostolien haltuun, ja näiltä jokainen sai rahaa tarpeensa mukaan. 36 Myös Joosef, Kyproksesta kotoisin oleva leeviläinen, jota apostolit kutsuivat Barnabakseksi -- nimi merkitsee: rohkaisija -- 37 myi omistamansa pellon ja toi rahat apostolien jaettavaksi.
Aha, liittyminen ei ollutkaan maksutonta, niikö tuumaat tästä edellisestä. Vaatiko Jumala. Ei. Eikä vaadi tänäänkään, mutta silti he antoivat omaisuuttaan kun sitä tarvitaan.
Älä ole huolissasi. Saa olla vapaa, eikä rahaa vaatimalla vaadita. Jos ei halua antaa niin ei tarvitse. Jos ei halua tehdä talkootyötä niin ei tarvitse.
Ei uskovan elämässä mittään:)
Heprealaisessa jotain joo! sanotaan että tehdä hyvää, huomioida toinen..Tee sitä joka päivä, ei vaadita maksua taaskaan..älä ole itsekäs:) Lopussaoleva teksti ei varmaan todeutu tänään.Mutta katsoisin jos tällaisia joku esittää hiukan epäilen. Onhan tästä kirjoitus tällä palstalla tyttö -79 kirjoittelee luukas veljien näin tehneen tätäkö ajat takaa?? Mihin kuulut kysytään tässä samalla? Itse olen Ev.lut!
Nykyään jos ajattelisi että myyt vaikka pellot. Maksat niistä jo veron joka menee yhteishyödyllisesti kaikille jakoon joten yhttälailla on kaikki jo antamassa muutenkin yhteiseen hyvään rahaa..Vai kiellätkö? Kaikki tietää että omistamaan jos jotain "pääsee" joutuu kyllä maksamaan aika kovan hinnan ilman että jakaisin sen mitä jää käteen. Aika joka nykyaikana on tärkeempi monelle kuin raha. Pitäisi olla mahdollista käyttää omiin asioihin..
Tiedän toiminnasta en verran ettei välttämättä kysytä haluatko tehdä talkoita. Yksi nuoriaikuinen jonka kanssa keskustellut, joutui aina hiukka yllättäenkin listalle jota teillä siellä toiminnassa on..Tehdä töitä vaikka loppututkinto opiskelussa pahasti kesken..
Vaikea varmaan vakuuttaa ulkopuolisen että, ei vaadita mitään että uskoo. Jumalan armoon luottaa ja elää elämää jota ei ole tarkoitettu rajata teoilla, niin että niillä osoitetaan vasta usko. Tai tällöin vasta voit olla pyytämässä tekoja anteeksi..Ihmisoikeus= vapaus uskoa niinkuin itsestä tuntuu..ei liene vaikea ymmärtää. Ei tekoja jota toistanut, Jumalan armosta!
Sun nimmari pitäis olla kyseenalaistaja :)
Tässä uudelleen yksi kohta. Eli tuon tekstin mukaan kukin antakoon sen mukaan kuin on mielessään päättänyt. Ei vaadita, mutta kehoitetaan.
Jossain UT kirjeessä on myös sanottu, en nyt muista tehkää hyvää, mutta enemmän
toisillenne. Siis seurakunnan sisäisesti.
Veroja maksan jo tarpeeksi.
Keräyksen järjestäminen Korintissa
1 Minun on oikeastaan tarpeetonta kirjoittaa teille pyhien avustamisesta. 2 Tiedänhän teidän halukkuutenne. Olen kehunut teitä sen vuoksi makedonialaisille ja kertonut, että Akhaiassa asia on hoidettu jo viime vuonna. Teidän intonne on saanut täälläkin useimmat liikkeelle. 3 Lähetän nyt veljet matkaan varmistaakseni, etten ole turhaan kehunut teitä tässä asiassa vaan että te olette valmiita, niin kuin olen sanonut. 4 Joutuisihan meidän luottamuksemme häpeään, teistä itsestänne puhumattakaan, jos sinne tulisi joitakin makedonialaisia minun kanssani ja he tapaisivat teidät valmistautumattomina. 5 Siksi pidin välttämättömänä kehottaa näitä veljiä lähtemään teidän luoksenne ennen meitä ja järjestämään lupaamanne lahjan etukäteen kuntoon, niin että se olisi valmiina ja olisi runsas eikä kitsas.
6 Muistakaa tämä: joka niukasti kylvää, se niukasti niittää, ja joka runsaasti kylvää, se runsaasti niittää. 7 Kukin antakoon sen mukaan kuin on mielessään päättänyt, ei vastahakoisesti eikä pakosta, sillä iloista antajaa Jumala rakastaa. 8 Hänellä on teille annettavana runsaasti kaikkia lahjoja, niin että teillä on aina kaikki mitä tarvitsette ja voitte tehdä runsaasti kaikkea hyvää. 9 Onhan kirjoitettu:
-- Hän jakelee, hän antaa köyhille, hänen hyvyytensä kestää ikuisesti.
10 Hän, joka antaa kylväjälle siemenen ja suo ravinnoksi leivän, antaa teillekin siemenen ja moninkertaistaa sen, ja hän sallii teidän hyvyytenne sadon karttua. 11 Te saatte kaikkinaista rikkautta ja voitte osoittaa runsaasti anteliaisuutta. Näin meidän työmme synnyttää kiitollisuutta Jumalaa kohtaan. 12 Tämän palveluksen toimittaminen ei vain täytä pyhien tarpeita, vaan lisäksi se saa yhä useammat kiittämään Jumalaa. 13 Kun te tällä työllänne annatte todistuksen uskostanne, lahjanne saajat ylistävät Jumalaa siitä, että te näin tunnustatte kuuliaisuutenne Kristuksen evankeliumille ja jaatte omastanne anteliaasti heille ja kaikille muillekin. 14 Näin he myös rukoilevat teidän puolestanne ja ikävöivät teitä sen ylenpalttisen armon vuoksi, jota Jumala on osoittanut teille. 15 Kiitos Jumalalle hänen sanomattoman suuresta lahjastaan!
---------------
Silloin kun tarve vaatii tarvitaan uhrimieltä.
Vai miten sen nyt sanoisi ettet vaan ymmärtäisi väärin.
Rahan keruu ahneudessaan on eri asia. Suomen Yhdistyslaki kieltää voiton tavoittelut ettei ahneuteen taipuvat saisi tilaisuutta.
Kysyit vielä mihin kuulun. tuota vanhoillislestadiolaiseksi mua sanotaan, mutta en ole minkään RY:n jäsen.
Pystyy niistä työvuoroista jäämään pois, sijainen on suotavaa ettei muille lankee liikaa töitä. Kun en itse ole jäsen mua ei automaattisesti laiteta listoille. Teen mielummin aina silloin kun sillä mielellä olen ja sijaisuuksia. (otan liikaa lupauksista ja sovitusta vuoroista paineita)
Saa olla vapaa jos tahtoo.
Lopuksi vielä ettei nämä teot ole autuudeksi vaan tukemassa uskon elämää.
Raamatussa kohtia joita voidaan lukea niinkuin vain haluaa että ne yhdistää. Missäänhän ei kerrottu seurakunnan työstä. Yhteinen työhän mm. käsittää juuri sen työn josta jo vero maksetaan. saamme tiet auki ja terveyspalveluita, vedet ym..Lisäksi puhutte parannuksesta joka ei erillinen sakramentti kuten aiheessa kirjoitettu. Kristinuskovan kuuluu anteeksiannon jäljestä palata uskoonsa ei liikkeeseen liittyä!? Näistä periaatteista voi myös päätellä ettei pidä olla kateellinen myöskään rikkaille koska he antavat verotuloa runsasti.. Antaminen voi johtaa juuri siihen että anteeksi saa kaiken..jopa Jumalan äidin raiskaamisen kuten Luther kirjoitti..Korkeaa moraaliahan vaatii että uskaltaa olla erimieltä kun vaaditusta tehtävästä kieltäytyy. Näi vedottuna kuten sinä saadaan se kuva että Jumala vaatii tekemään tekoja ennen kuin olet uskova?
Näinhän taas sanasssa ei sanota. Jumala ei vaadi tekoja ihmisiltä että uskoksi vaan yksin turvautumaan Jumalan armoon. Tuleeko mieleen että kuulutte yleensä kristittyyn kirkkoon ja niitäkin oppeja olisi hyvä noudattaa.
Lahkot yms noudattavat omia sääntöjään juuri varojen keruun suhteenki, eikö tulisi erottua heistä jos usko meinataan pitää puhtaana!?
Liikkeiden toiminnallehan on ominaista että tehdään tekoja juuri senkin vuoksi että saadaan kilpailtua uskon yilanteessa "asiakkaista" jonka osoittaa tämkin 13-lestadiolais suuntaa.
Näitä kuten Luther puhdistuksessan totesi ei ole Jumala käskenyt vaan ne ovat ihmisten keksimiä..
Voisi sanoa että huvittavaa seurata miten kaikki kuten joku totesi ehkä naurun pilke suu pielessä: meidän usko on se ainut oikea:)
Kristin usko kaikilla pohjana ja toisia haukutaan kilvan, kysyisin on mitään järkee?
Anteeksi saa lopulta mitä vaan..Ihmiset saadaan elämään miten vaan ja pukeutumaan miten
halutaan..
Sakramenteistakaan ei niin väliä onko niitä olemassa vai ei..
Katekismushan antaa hyviä ohjeitäa uskonelämään ja osoittaa myös sen ettei tekoja tarvita vaan uskoa. Tietysti kirkon jäsenenä hyvä että tuette kuitenkin ensin kirkkoa ja sitten teette ne talkoot, omapahan on valinta
Taisi jäädä viesti saapumatta..välillä tämä suomi yhteys sitä..Sanoisin vieläkin ettei niillä teoilla päästä sen paremmaksi ja ostamalla aneita..Periaate toinen rahalla joku taas teoilla ei niitä miten käsittä Jumala.
Sakramentithan ei liikkeelle tunnu kanssa merkkaavan mitään. Tai muu kristin usko johon te kasteessa liitytte? Jossa sanotaan että palaa siihen uskoosi anteeksiannon jälestä. Katekismuksen oppeja ei teillä tunnu tarviivan noudattaa ym...Paljon Lutherin opin vastaisesti, miksi?
Usein tuntuu että kirkon piireissä samaa uskonpuhdistusta tarvittaisiin vielä.
Kirkon opit on hyviä, käytäntö vaan usein eri.
Joutu tässä vähän opettelemaan tunnustuskirjoja jotka on meidän ev.lut kirkon perustana.
Totesin ne hyvin selitettyinä ja käyvät vastauksena minunkin puolesta.
Otin tässä Lutherin kirjoittamasta
Schmalkaldenin tunnustuksista pätkiä parannuksen selittelystä.
koko pitkä teksti
http://www.funet.fi/pub/doc/religion/christian/library/fi/tunnustuskirjat/s/kolmas.html
Tätä ennen selitetään opillisesi parannusta ja väärää parannusta.
Vähän vaikeesti alkaa mutta tässä selitetään
ensin parannuksen armoa sitä kun "käännytään"
ja sitten "toisesta" parannuksesta näin teksti ainakin antaa ymmärtää
Paikalle saapuu tuo tulinen enkeli, pyhä Johannes Kastaja, oikean parannuksen saarnaaja. (Matt. 11:10) Hän lyö yhdellä ainoalla jyrähdyksellä yhteen kasaan kaikki, kun hän sanoo: (Matt. 3:2) "Kääntykää." Toiset ajattelevat: "Olemmehan me kääntyneet", toiset taas: "Ei meidän tarvitse kääntyä." Mutta Johannes lausuu: "Kääntykää, niin toiset kuin toisetkin. Te toiset olette vääriä parannuksentekijöitä ja te toiset vääriä pyhiä. Molemmat te tarvitsette anteeksiantamusta, koska ette edes vielä tiedä, mitä synti oikeastaan on, niin että osaisitte siitä kääntyä tai sitä karttaa. Kukaan tiestä ei ole hyvä, te olette täynnä epäuskoa, ette ymmärrä mitään ettekä tunne Jumalaa ja hänen tahtonsa. Sillä Jumala on läsnä, ja me kaikki elämme sen varassa, että me hänen täyteydestään saamme armoa armon lisäksi, eikä kukaan ole Jumalan edessä vanhurskas ilman Jumalaa. Jos siis tahdotte kääntykää, kääntykää oikein. Teidän parannuksenne ei ole oikea parannus. Te teeskentelijät, jotka muka ette kääntymystä tarvitse te käärmeen sikiöt, kuka on teille antanut takeet siitä, että voitte välttää tulevan vihan?" (Matt. 3:7)
Näin pyhä Paavalikin saarnaa (Room. 3:10-12): "Ei ole ketään ymmärtäväistä, ei ketään vanhurskasta, kukaan ei kunnioita Jumalaa, kukaan ei tee hyvää, ei yksikään. Kaikki he ovat kelvottomia luopioita." Samoin (Ap.t. 17:30): "Mutta nyt Jumala tekee tiettäväksi, että kaikkien ihmisten kaikkialla on tehtävä parannus." "Kaikkien ihmisten", hän sanoo, tekemättä poikkeusta yhdenkään ihmisen kohdalla. Tämä parannus opettaa meitä tuntemaan synnin: meistä ei ole mihinkään, olemme läpikotaisin kelvottomia, meistä täytyy tulla kokonaan uusia, eri ihmisiä.
TÄMÄ PARANNUS ei ole surkeaa paikkaamista NIIN KUIN TUO PARANNUS TEKOSYNNEISTÄ, 21 ei myöskään epävarmaa niin kuin tuo on. Sillä nyt ei kinastella siitä, mikä on syntiä ja mikä ei, vaan kaikki, mitä meissä itsessämme on, julistetaan erottelematta pelkäksi synniksi. Miksi haaskata aikaa penkomiseen, jaotteluun ja erittelyyn? Sen tähden ei tämä katumuskaan ole epävarma, kun jäljelle ei jää mitään, mistä voisimme keksiä jotakin hyvää syntivelan maksuksi. Jäljellä on ainoastaan varma toivottomuus kaikesta mitä me olemme, ajattelemme, puhumme ja teemme. Samoin ei rippikään voi jäädä petolliseksi, epävarmaksi paikkailuksi. Sillä se, joka tunnustaa pelkäksi synniksi kaiken, mitä hänessä itsessään on, se ottaa lukuun kaikki synnit, ei jätä yhtään mainitsematta eikä unohda ainoatakaan. Hyvityskään ei nyt voi olla epävarma, sillä se ei ole meidän omaa syntistä puuhaamme, vaan se on (Joh. 1:29) maailman synnin kantajan, Jumalan viattoman Karitsan kärsimys ja veri.
Tätä kääntymystä julistaa evankeliumissa Johannes ja sitten Kristus, tätä julistamme myös me. Tällä parannuksella me kukistamme paavin ja kaiken, mikä on rakennettu omien hyvien tekojemme varaan. Kaikki se mitä sanotaan "hyviksi teoiksi" tai "laiksi", on rakennettu laholle, kelvottomalle perustukselle. Eihän ole olemassa mitään hyvää tekoa vaan pelkkiä pahoja. Eikä kukaan täytä lakia, niin kuin Kristus sanoo (Joh. 7:19), vaan kaikki sitä rikkovat. Siksi se rakennus koostuu kaikkein pyhimmiltä ja ihanimmilta osiltaan pelkistä petollisista valheista ja teeskentelystä.
Kristittyjen oikea parannus JATKUU kuolemaan saakka, sillä se taistelee lihassa jäljellä olevaa syntiä vastaan koko elämän ajan. Pyhä Paavalikin todistaa (Room. 7:23 8:2), että hän sotii jäsenissään olevaa lakia vastaan, ei omin voimin vaan hänelle lahjoitetun Pyhän Hengen voimalla. Ensin saadaan synnit anteeksi, sitten tämä lahja, joka päivittäin perkaa pois ja lakaisee jäljellä olevia syntejä ja siten näkee vaivaa saadakseen ihmisen täysin puhtaaksi ja pyhäksi.
Tästä ei tiedä mitään paavi, eivät teologit ja juristit eikä omasta päästään kukaan muukaan, vaan tämä on taivaasta evankeliumin välityksellä ilmoitettu oppi, jota jumalattomien pyhimysten on pakko kutsua kerettiläisyydeksi.
Toisaalta saattaa ilmaantua lahkolaisia - kukaties niitä jokunen jo onkin, talonpoikaissodan aikana 22 minäkin niitä tapasin - jotka ovat sitä mieltä, että jos Hengen tai syntien anteeksiantamuksen saaneet, uskoon tulleet ihmiset sittemmin tekevät syntiä, he pysyvät yhtä kaikki uskossa eikä synnistä ole heille mitään vahinkoa. Tähän tapaan he rääkyvät: "Tee mitä lystäät. Kun uskot, se on poissa. Usko pyyhkii kaiken synnin pois!" Ja sitten he taas sanovat, että jos uskon ja Hengen saanut ihminen tekee syntiä, hänellä ei ole koskaan oikein ollutkaan uskoa ja Henkeä. Olen kohdannut useita tuommoisia sekopäitä ja pelkään, että samanlainen piru asustaa muutamissa yhä.
Siksi on tärkeätä tietää ja opettaa, että jos pyhät ihmiset, joissa tosin on PERISYNTI, jotka sitä tuntevat ja SITÄ vastaan parannusta tehden taistelevat, jos he sitten kuitenkin lankeavat julkiseen syntiin, niin kuin Daavid lankesi (2. Sam. 11) aviorikokseen, murhaan ja jumalanpilkkaan, he sillä kertaa ovat vailla uskoa ja Henkeä. Sillä Pyhä Henki ei anna synnin hallita eikä päästä voitolle, niin että se toteutuisi, vaan Henki pitää sen kurissa ja estää sitä toteuttamasta tahtoaan. Jos se onnistuu toteuttamaan tahtonsa, silloin ovat Pyhä Henki ja usko poissa, sillä näin sanoo pyhä Johannes: (1 Joh. 3:9,1 Joh. 5:18) "Se joka on Jumalasta syntynyt, ei tee syntiä eikä voi syntiä tehdä." Samalla on kuitenkin totta, mitä sama pyhä Johannes kirjoittaa: (1 Joh. 1:8) "Jos sanomme, että meissä ei ole syntiä, niin me valehtelemme, eikä Jumalan totuus ole meissä."
Tuossa lahkolaisten kohdalla on esiintynyt myös lestadiolaisuudessa esim. amerikan puolella eräät aikoinaan väittivät että usko pyyhkii synnit pois.
Hajaannukset eivät ole taisteluja asiakkaista vaan taisteluja terveen opin puolesta.
Sitten hyvien tekojen selitys on ihan hyvä.
tämähän ei sulje sitä jota alituisesti sanot yksin uskosta.
(tarkoitetaan tuossa alussa: en näe syytä muuttää..)
13. KUINKA TULLAAN VANHURSKAAKSI JUMALAN EDESSÄ? HYVÄT TEOT
En näe mitään syytä muuttaa tähän asti alituiseen toistamaani opetusta: Uskon kautta me saamme, (Ap.t. 15:9) kuten pyhä Pietari sanoo, aivan uuden puhtaan sydämen, ja Kristuksen, Välittäjämme tähden Jumala tahtoo pitää ja pitääkin meitä täysin vanhurskaina ja pyhinä. Vaikka synti ei vielä ole lihastamme kokonaan poissa tai kuollut, Jumala ei kuitenkaan tahdo sitä ottaa lukuun eikä siitä tietää.
Tätä uskoa, uudistusta ja syntien anteeksiantoa seuraavat sitten hyvät teot. Sitä, mikä niissäkin vielä on syntistä ja puutteellista, ei kuitenkaan Kristuksen tähden lueta synniksi eikä puutteeksi. Ihmistä on kokonaan, niin henkilön kuin tekojen puolesta, sanottava vanhurskaaksi ja pyhäksi, ja sellainen hän onkin, sillä Kristuksen sulaa armoa ja laupeutta on ylen määrin ylitsemme vuodatettu ja suojaksemme levitetty. Siksi emme juuri kehtaa tekojemme ansiollisuudella komeilla, mikäli niitä tarkataan ottamatta huomioon armoa ja laupeutta. Me noudatamme Raamatun sanaa: (1 Kor. 1:31) "Joka kerskaa, sen kerskauksena olkoon Herra", nimittäin se, (2 Kor. 10:17) että hänellä on armollinen Jumala. Näin kaikki on kohdallaan. Mutta sitten me sanomme vielä, että usko ei ole oikea vaan väärä, jos sen seurauksen ei ole hyviä tekoja.
Luehan lisää linkin mukaan jos kiinnostaa.
Jos kirkon uskon perusteita kiinnostaa.
Sakramentit nehän on tärkeitä uskonelämässä, ei niitä väheksytä.
Tämä samasta paikkaa löytynyt teksti niin ymmärrät
että nämä kaikki on sitä evankeliumia kuin parannuksen evankeliumi.
------
Otamme nyt uudestaan puheeksi evankeliumin, joka antaa neuvon ja avun syntiä vastaan monella eri tavalla, sillä Jumala on armossaan tuhlailevan rikas: Ensiksikin evankeliumi vaikuttaa suullisena sanana, kun koko maailmaan julistetaan syntien anteeksiantamus; tämä on evankeliumin varsinainen virka. Toiseksi se vaikuttaa kasteena. Kolmanneksi pyhänä alttarin sakramenttina. Neljänneksi avainten valtana sekä myös veljien keskinäisessä keskustelussa ja rohkaisussa: "Missä kaksi on kokoontunut..." (Matt. 18:20).
---
.
Liikkeethän tosin kertovat ettei heidän toimintaansa "pääse" kuin "parannuksen"kautta. Kristin usko tosiaan kasteessa antaa jo parannuksen. Liike "myy" parannuksen uudelleen ja saa "velallisen" tekemään seurakunnalleen(uudelle) työtä vastineeksi.. Jotta "suhde" jatkuu käy hän uudelleen..Mitä tiukempi usko sen suurempi velvollisuuden tunto on tehdä lisää työtä ja hankkia rahaa liikkeelle! Onhan synti ostettava pois! Puhutaanhan äiti seurakunnista näissä liikkeissä jota pitää palvella..Näitähän ei ole muut kuin ihmiset asettaneet, Jumalahan ei vaadi tekoja vaan voit uskoa ilman..Pitkäänhän kuullut että salassa pidettiin näitä talouskertomuksia..Lutherin sanoin voi niitä oppimattomia kuinka sen heille kertoisi..surullista!
.